IRC-Galleria

Tehtävänanto: Paljastan 5 omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä...

Tässäpä omituisia tapojani:

1. Pidän AINA huoneeni verhot kiinni, koska ikkunan takana menee tie enkä halua minua sieltä kurkittavan.

2. En halua voileipäni päälle koskaan mitään muuta kuin lauantaimakkaraa. (Joskus ehkä majoneesia, mutta sitäkin harvoin.)

3. Minulla on oltava AINA chilipähkinöitä. Jos ne ovat loppu, en voi lähteä kaupasta ostamatta niitä.

4. En voi nukkua sukat jalassa. Jos unohdan sänkyyn mennessäni sukat jalkaan, ne alkavat ahdistaa minua.

5. Oman asuntoni siivoaminen ei kiinnosta minua pätkääkään, mutta jos jonkun toisen asunto on sekainen, minun on alettava siivoamaan sitä.


Ja minulta tämän haasteen saavat seuraavat onnelliset:

MorttiS
Sinnu^^
_Jaketsu_
Hospuli_Taipuli
¨¨pikkuinen^^

Kissa on oppinu jo nukkumaan aika kiltisti mun viekussa, vaikka meinaakin välillä viedä koko sängyn. =o)
Koulussa kävin yhessä infotilaisuudessa. Olihan siinä edes jotain ohjelmaa. Sitten vaan kotiin hoitelemaan lemmikkejä. Uskomattoman paljon aikaa se vie kun on viisi marsua ja kissa.

Siinä tämän päivän avainsanat. Kello on vähän yli kymmenen ja olen jo ihan nukahtamaisillani. Jostain syystä tänään on myös palellut koko ajan, eikä ole auttanut vaikka lämppärin eessäkin olen kykkinyt.
Lähetin kisun luovutuspaperit ja näin iltasella oon vielä herkutellut tässä koneen äärellä.
Tuntuu siltä että nukkumatti tulee aika pian ja ottaa mukaan.

Asioiden mietiskely jatkuu, yllätys yllätys. Koulussakaan ei ollu mitään mainittavan mielenkiintosta. Oon miettiny että jos nuo marsut myis kaikki pois, ne on kuitenkin aika hankalia hoidettavia loppujen lopuksi ja nyt kun tuo kisukin on täällä... jotenkin vaan tuntuu että ei nuo marsut olekkaan mun juttuni.
Muutaman masentavan asian oon tänään kuullu, joten ei mikään paras päivä taaskaan. Mutta kai se tästä, eteenpäin niinkun mummo hangessa.
Kai sitä kohta pitää mennä kisun kanssa nukkumaan, jos se nyt yleensä antaa mun nukkua...

Yksi marsuistani on kuollut. R.I.P.
Mutta mulla on ihana kisu.
Nyt nukkumaan.

ETTÄ MÄ OON KIUKKUNEN. RAIVOISSANI. Tekis mieli huutaa.
Aamulla kävin koulussa tapaamassa tiimiäni ja tulin sieltä nopsasti kotiin. Eikun soittelemaan kaverille, jos se kerkiäisi hakemaan mun kanssa kissani. Epämääräistä vastausta, mutta ei kieltänytkään. Oottelin. Ei kerinnyt. Päivä meni hurjaa vauhtia. Kävin vielä ostamassa tarvikkeita. Illalla oottelin vielä ja soittelin suurinpiirtein kaikki kaverit läpi. Ei yksikään kerinnyt. Kaikilla kiire, kaikilla jotain muuta. Meinasin purskahtaa jo itkuun. Sitten onneksi kissan nykyisestä kodista soitettiin ja sanottiin että ne voivat tuoda sen minulle huomenna aamulla. No, siihen sitä on lohduttauduttava.
Ulkona on ainakin miljoona astetta pakkasta. No, ainaki 15 - 20.

Tänään ei oo ollu mun paras päivä. Harmittanu kaikki. Asiat ei aina mee niinkun ne suunnittelee, joten tästä tarvii kai päätellä että suunnitteleminen on huono juttu.
Oon tänään kävelly aika paljon tuolla ulkona. Koulua oli vaan puolitoista tuntia.
Kotona murjotan. Mesetystä. Huomenna TÄYTYY olla parempi päivä, kun sen kisunkin pitäis olla tulossa kotiin.
Eipä kai muuta. Chilipähkinät on hyviä.

Nimittäin sinut, Aatu. Olen oottanut sua kauan. Että saisin sinua pitää sylissäni ja paijata. Että saisin leikkiä kanssasi ja pitää sinusta huolta. Olen tosi onnellinen siitä että vihdoinkin sinut saan omakseni.
MULLE TULEE KISSA. Ja mä meinaan revetä oikeesti onnesta. =o) Ihana kisu tulee omakseni sitten ylihuomenna eli perjantaina. On maailman paras ja ihanin kissa oikeesti, kellään ei oo niin ihanaa. =o)
No joo. Eipä tähän päivään oo paljon muuta mahtunu kun kaikkia lämpösiä rakkaudentäyteisiä ajatuksia. =o) Ihanaa.

Aamulla ylös 6. 30. Koulu oli hiukan puuduttavaa mutta urheasti istuin koko päivän. Sitten tulin halpahallin kautta kotiin, enkä jaksanu lähteä enää mihinkään. Soitin eläinyhdistyksen sijaiskotiin, sieltä vois saada kisun. Pitäis mennä kattomaan huomenna, saa nyt nähä.
Meinasin nukahtaa jo kaheksan jälkeen, mutta pomppasin vielä ylös kurkkaamaan ja jutteleen vähäksi aikaa meseen. On kyllä niin pöllähtäny olo. Kai sitä tarvii luovuttaa melko ajoissa ja mennä vaan nukkumaan.

Kello oli soimassa kymmeneltä, mutta silti oli tosi vaikea nousta sängystä ylös. Koulussa käsiteltiin vaan syrjintälakijuttuja.
Koulun jälkeen menin kaupungille ostamaan marsunpennuille ruokakipon ja juomapullon. Kävin myös pelaamassa photoplayta ja söin jätskin. Sitten kaverieden kanssa kahvilla ja vihdoin kotiin. Pistin nyt sitten nuo poikamarsut toiseen häkkiin, siihen saavat tottua. Tuo yksi on kyllä jäänyt niin pieneksi että sen sukupuolesta ei oikeen vieläkään tahdo ottaa selvää, mutta tytöltä se enemmän näyttää. No, kai se viikon päästä jo sitten näkyy varmasti, kunhan kasvaisi vaan ressukka.
Eipä muuta kun aika hissukseen oloa kotona ja tarvis mennä ajoissa nukkumaan. Itse asiassa voisin sen tehdä tässä tunnin sisään.
Simmosia.