IRC-Galleria

Tässähän se tämäkin päivä on mennyt. Aamulla, tai paremminkin aamupäivällä oli ihan semmonen olo että mahdanko herätä tähän päivään lainkaan. Lähtihän se siitä sitten. Kävin pitkästä aikaa hallilla hörppimässä kupin kahvia ja kattelemassa miesten työntekoa, sitten siwasta hain jotakin ja tulin kotiin. Voin kertoa että oli kylmää kyytiä, ei auta enää pyöräillä ainakaan iltasin ilman hanskoja ja lämpimiä vaatteita.

Eipä tässä sitten muuta kun odottelen sitä rakasta kotiin, jos kerittäis kattella vähän tuota Housea kun neljäskin tuotantokausi on keritty tähän talouteen ostamaan. =oD

Näin ne viikot vaan vilisee. Huomenna on taas perjantai. En ole tänään kauheasti erikoista touhunnut, verokortin sentään kaivelin esiin kun se tarvii lähettää tuonne jonnekin.

Eilen illalla olin keittiöön sytyttämässä valoa, ja kun painoin katkaisijaa, kuului vaan RÄPS ja koko kämppä pimeni (paitsi vessa). Tietokoneet, telkkari, kaikki. Siinä me sitten pimeydessä ihmeteltiin että jaahas, meni sulake. No, eihän täällä uusia sulakkeita tietenkään ollut, joten vaihdettiin toimivan paikkaa ja nyt toimii systeemit muualla paitsi vessassa. Olisikohan se mies taikonut uuden propun jostakin?

Syksy alkaa olemaan melkosen pitkällä. Aamusin on vielä seittemän aikaan tavallisen pimeetä ja kyllä se niin kosteeta ja kalseeta ilmaa on vähän koko ajan. Tosin sitten kun on nätti päivä niin muistaa miksi tästä syksystä kuitenkin tykkää. =o)

Semmosta, viikonlopun odottelua.

Nyt olis sitten niinkuin jalka oven välissä matkalla työelämään. Kolmen päivän sijaisuus päiväkodissa on suoritettuna, ja tästähän se sitten lähtee. Eipä sitä tiedä koska seuraava soitto tulee.

Mukava paikka kaikenkaikkiaan oli onneksi, ei tarvinnut aamulla miettiä että no voi ... kun tarvii taas lähteä. Ihana oli päästä taas muksujen kanssa viettämään päivää, vaikka jotkut asiat tuntu vähän hassuilta. Esim se, että nyt kun mulla on se ammattipaperi, niin mut voidaan laittaa ulos yksin parinkymmenen alle kuusvuotiaan kanssa. Eihän sitä ole ennen koskaan voinut silleen, ja vähän se tuntu hurjalta mutta sitähän se ammattilaisena olo on, vastuuta ja semmosta.

Väsy vaan on ollut iltapäivisin siinä määrin että uni on tullut armotta ja sitten kun illansuussa on heräillyt niin arvata saattaa onko tässä kotona tullut tehtyä mitään. Mutta onneksi nyt on perjantai, viikonloppuna on aikaa korvailla "unohtuneita" kotitöitä.

Rennosti on tämä perjantai mennyt. Kauheesti en ole taaskaan rehkinyt, mutta huomenna vois pitää siivouspäivän.

Nukuin pitkään, kävin kaupassa, kattelin hauskat kotivideot ja semmosta. Nyt odottelen miestä kotiin vaikka kai sitä ainakin pari tuntia saa vielä vartoa, heh.

Tuli sitten eilen käytyä syömässä kavereiden kanssa. Hauskaa oli, masu tuli täyteen ja naurettiin oikeen kunnolla. Keskustassa oli kauhea meteli ja roskaaminen käynnissä, haalariporukka vietti kurnajaisia. Siellä ne veti zumbaa Eetunaukiolla. =oD

Tänään kävin sitten siellä lääkärissä. Tulipa pyöräiltyä taas. Lääkäri ei sanonu mitään ihmeellistä, särkylääkkeet sentään vaihto. Ja verenpainetta pitäs kuulemma seurata, kun ei ole sitä lääkitystäkään taas. No niin tietysti pitäs.

Huomenna onkin sitten jo TAAS perjantai. En kyllä edelleenkään tajua miten nää viikot menee näin nopeesti. Tässä kuussa vielä ne serkun häät ja hampulääkäri. Tuo jälkimmäinen = apua.

Tulipa tuo mahatautikin sairastettua, mutta onneksi tuntuu jo menneen ohi, suurimmilta osin. Mies vielä on tänään potenut.

Eipä tässä ole tänään sen kummempia tullut puuhailtua, mutta huomenna pitäis jo sitten lähteä vähän kotoa uloskin sosialisoimaan. Mennään kavereiden kanssa syömään. Mikäs siinä, eipä sitä tule semmosta liian usein harrastettua.

Housen toinen ja kolmas kausi tuli tänään, eli niitä pääsee sitten töllöttelemään kun tylsää tulee. Muitakin sarjoja olis harkinnassa ostaa katottavaksi.

Taas on yksi viikonloppu ohi, ja uusi viikko edessä. Tänään masukipu jo vähän on hellittänyt.

Nukuttiin pitkään, että eipä sitä sitten kauheesti tullut mitään tehtyä. Mutta kai sen sunnuntaina anteeksi saa? Koneellisen lakanoita pesin ja kävin kaupassa.

Ella on jo aikalailla oma itsensä. Onhan sen käytös nyt kuitenkin onneksi silminnähden muuttunut, mieskin sanoo että ihan kun eri kissa. Hyvä se vaan on että rauhottui.

Syksyä eteenpäin, huomenna jos soittais sitä lääkäriaikaa ja sitä rataa.

Voi hyvää päivää miten kipeä olen taas tänään ollut. On se ihanaa olla nainen. Lääkettä vaan nassuun ja maanantaina lääkäriaikaa. Kiva kun viikonloppukin menee vähän niinkun pilalle tämmösen takia.

No, katsotaan mitä tässä illemmalla vielä keksitään... telkkarissa pyörii vanha kunnon cliffhanger, välillä sitä vilkuilen sivusilmällä.

Ei kai tässä sitten muuta kun odottelen huomista josko olis paree päivä.

Eilen oli sitten Ellalla kohtalon päivä, eli neiti saksittiin rauhallisemmaksi. Sadepäivä sattui tietty, että sinänsä ei ihan kauhean mukavaa ollut kanniskella kisua kopassa, mutta menihän se sitten niinkin. Eilisen oli hiljaa ja tokkurassa iltaan asti, ja tämän päivänkin ollut tosi rauhallinen. Ehkä siitä vielä kissa tulee.

Viime yönä oli taas semmonen ilma että huhheijaa. Heräsin välähtelyyn, ja tajusin sitten että no ukkonenhan se siellä. Mies nukkui kyllä, mutta mun piti oikeen nousta välillä kattomaan että mitä tapahtuu. Vettä tuli taas ihan sanoinkuvaamattomasti, ja sitten rytisi muutaman kerran niin että talo tärisi. No, rauhottu se sitten siitä aamuyöksi.

Tänään kävin ostamassa kisuille vähän parempilaatusta ruokaa, ja aionkin nyt alkaa ruokkimaan niitä paremmin, vaikka se hiukan kalliimmaksi tuleekin. Maksaahan se ittensä sitten takasin eläinlääkärikuluissakin.

Semmosta.

Menihän se viikonloppu taas siinä. Venetsialaiset oli ja kyllähän ne raketit vinkui jonkun verrankin. Ilmat on viilenny aika paljon, pyörällä ajo on aika kylmää hommaa.

Ensi viikkoon mahtuis sitten ainaskin kisun leikkaus, ja mitäköhän muuta. Töiden odottelua. Syksy on mukavaa kun voi pistää vaikka parvekkeelle lyhtyä ja polttaa iltasin kynttilöitä.

Semmosta tänään.