IRC-Galleria

Heipä hei. Näin meni tämäkin lauantai, mitään ei pahemmin tullut tehtyä. Webbikamerassa kylläkin tuli roikuttua. Kai se vähän lievittää pahinta ikävää.

Huomisen vielä sais olla suht rennosti ja sitten maanantaina kauhea hööki päälle. En tiä miten nää kaikki asiat tästä selvittäis ja missä järjestyksessä, mutta eiköhän se tästä. I pray.

Toivottavasti naapurit ei tänä yönä vedä karaokea viimeöiseen malliin.

Perjantai ja aika lepposta ollu. Piti kaupungilla käydä mutta siirsin sen laiskuuttani maanantaille. Mietintämyssy päässä että pitäskö miehen tulla tänne vai menenkö minä sinne... vaikka voikin olla että ite en pääsisi sinne kun vasta parin viikon päästä.

Tosiaan letkeä viikonloppu ensin ja sitten ensi viikolla asioiden hoitelua taas. Eipä tässä muuta.

Tänään laitoin hakemusta tonne kuntarekryyn, ja sieltä tuli sitten mailia että pitäs viedä sinne alkuperäsiä todistuksia nähtäväksi. Empäs tiedä tahtooko ne myös ylioppilastodistuksen nähdä, ja jos tahtovat niin mistäköhän mä sen kaivan esille.

Pelastajiakin tuossa kattelin kun ei ollu muutakaan, ja tuttu jaksohan sekin oli. Yks surullisimmista tapauksista siinä. Alkaahan nuo kaikki olemaan nähtyinä.

Huomenna olis sitten taas perjantai ja alkais viikonloppu. Saa nähä miten uni tulee nyt yöllä kun taas menin ja nukahdin pariksi tunniksi... ääääääää. No semmosta.

IKÄVÄ.

Tänään piti mennä käymään työkkärissä mutta hokasin että miksen voi sinne mennä huomennakin aamulla verikokeiden jälkeen. Kylmäkin oli tänään aamulla kun... en tiä missä.

Missähän järjestyksessä sitä pitäs kaikkia asioita hoidella? Mistä sitä sais sen verran rahaa että pääsis taas Oulussa käymään (kallista lystiä)? Kovasti olen vaan miettinyt taas asioita, ja kaverin kisuja ruokkiessa nappasin siltä lainaan pleikkarin ja vanhan kunnon nintendon. Hehee. Tulihan sitä Spyroa jo tänään pelattua.

Huomenna aamulla sitten aikasin ylös ja ulos ja lenkille.

Ainakin toivottavasti se jo kevättä tekis. Tosi kylmiä öitähän se ainakin on luvannu mutta jospa se tästä.

Tänään tuli käytyä mielenkiintosta keskustelua kaverin kanssa eri kulttuureista ja roduista. Hieman eri lailla nähtiin asiat, mutta kukapa sen totuuden sitten tietää. Jumala yksin. Sitten selvisi myös että olisi varmaan reissu ruottinlaivalle edessä lähiakoina miehen kanssa. No ei kai siinäkään mitään jos tilanne vaatii. :D

No huomenna maanantai, uusi viikko ja uudet kujeet. Tarkotus olis alottaa kevätsiivousta.

Näin se meni tämäkin lauantai. En voi olla ajattelematta että mun piti jo nyt olla Oulussa. ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ.

No, kotona menny tämä päivä ja vähän tuossa ulkosalla kävin illemmalla. Yllättävän kylmiä öitä nyt on luvannu ja siltä se tuntukin, mutta komia tähtitaivas. En voi mitään, sitä jää aina tuijottelemaan. satoja kirkkaita tähtiä, on se kaunista.

Eipä tässä auta muu kun toivoa että jotenkin järjestyisi rakkaan reissu tännepäin sitten ensi viikolla.

Mun pitäs olla tällä hetkellä matkalla kohti Oulua, mutta eihän siitä mitään tullut. :( täällä kotona mä istun ja rakas siellä 600 kilsan päässä. Itku. No, ei auta kun toivoa että jos ens viikolla näkeminen järjestyis...

Kaupungilla tuli tänään oltua bestiksen kanssa, kävin selvittelemässä vähän asioita, sitten istuttiin taas kahvilassa lätisemässä joutavia ja sen jälkeen leffaan kattelemaan War horse. Kauhia vollotuselokuvahan se oli niinkun arvattiin, nessuja meni reilusti.

Nyt vaan koitan rennosti ottaa perjantai-iltaa vaikka ikävä on kova...

No semmosta tänään että eipä maailman paras olo ole ollut vieläkään, kun kaikki mahdollinen tulee sitten yhtäaikaa. Onneksi kuitenkin vanha kunnon burana tekee pieniä ihmeitä. Joskus tuntuu että tämä elämä on niin paljon tätä terveysjuttujen kanssa taistelua.

Onneksi on sentään silti jotain mitä odottaa... ja lujaa odotankin. Perjantai-iltana taas lähtö kohti Oulua. Jeiii. <3

Huomenna, jos olo vaan mitenkään sallii, olis pakko mennä käymään työkkärissä ja vähän muuallakin. Paree olis olla sen verran ok olo että jaksaa. Koska jos jää torstaille, menee vähän myöhäseksi.

No, tällasta tällä kertaa...

Harvoimpa mä tällä tavalla mahatautia olen kärsiny. En varmaan koskaan. Eilen illalla yhtäkkiä alko mahaan sattumaan ja siinähän se yö sitten menikin, puolen tunnin välein kaikkensa antaessa pöntöllä ämpäri sylissä. Huhheijaa, en kyllä toivoisi tällasta kelleen. Vesikään ei pysyny sisällä aamuyöstä. Mutta aamun jälkeen en ole enää oksentanu ja nyt alkaa olo paranemaan. Pikkuhiljaa jos yrittäs jotain syödäkin.

Tälleen se viikonloppu sitten tässä meni, huomenna olis maanantai ja kaikenlaista pitäs hoitaa, kahtoo nyt missä kunnossa olen.

Tämmönen hiljanen lauantai vietettynä, ehkä se on ihan hyvä. Ei mitään ihmeellistä tässä ole tänään ollu, laiskana vaan istunu melkeen. Meseäkään en ole jaksanu avata kun sielläkin aina joku häirii, pitäs varmaan vaan poistella.

Mitäs mä tässä kirjottelemaan kun ei ole mitään... viikon päästä ehkä taas onkin. Kirjotettavaa. Hehe.