Tulipa tuo kuuluisa huudahdus mieleen tänään. Kyllä tuo pienten lasten hoito on vaan niin fyysistä hommaa. Ihan eri asia hoitaa noita alle kolmen ikäsiä kun sellasia isompia. Näitä tarvii nostella, kanniskella, pitää kammeta ittensä huonoihin asentoihin niitä nukuttaessa, pukiessa ja riisuessa. Pitää ottaa vastaan kaikki mitä ruokaillessa ja muutenkin pärskitään päin naamaa. Mutta onhan ne ihania, palkitsevaa työtähän lastenhoito aina on. Tänään tuli vaan ekan kerran mieleen että mitähän mun selkä tästä hommasta tykkää. :o/
Noh, huomenna pitäs kammeta ittensä ulos ovesta noin varttia yli kuus. Kuolema tulee varmaan. Ei voi linkut mennä silleen kätevästi vaan kaupungissa pitää ootella puolisen tuntia siinä seittemän kieppeillä. Että näin. No, huomisen jälkeen neljä päivää vapaata ja pääsiäinen.
Semmosta niin.