Tänään sitten käväsin sen verran tuossa kaupungilla että vähän asioita selvittelin, ostoksia tein ja istahdin kanapatonginkin nauttimaan. Tulipa siellä käviksellä aika mielenkiintoisia ihmisiäkin vastaan, joiden kanssa vaihdoin muutaman sanan. Sitten soittelin taas eräälle, vaikkei siitä hullua hurskaammaksi tule, olin silti tyytyväinen kun vähän alkoi jo jää pehmetä. Kunnes illemmalla huomasin taas jotain uutta, minkä ei olis pitänyt edes yllättää kun tästä ihmisestä on kyse. Miten paljon vielä, miten mätä ihminen voi olla, miksi mä vaivaudun enää?
Njooh se siitä. Ei tässä näytä kauheesti mitään ihmeellistä tapahtuvan, katotaan millasta olis loppuviikolla elo ja olo. Osaahan se elämä aina joskus yllättää. Ehkä pitäs vähän reissua taas suunnitella ja hoidella näitä tavallisia arkiasioita. Voi olla mielenkiintonen matka taas edessä jos saan vaan lähdettyä... riippuu vähän yhden ihmisen mielenkiinnosta mua kohtaan.
Kassu voi hyvin ja sitä rataa... ei kai tässä muuta kun huomenna taas kirjottelen jotain jonninjoutavia
haha