Nimittäin se että ei ne asiat mene niinkun haluais. Niin sain heti heittää hyvästit koko ajatukselle että se yks ihminen voisi joskus mun omani olla. Eipä tietenkään väkisin. Kirveleehän tuo mutta mitäpä sitä olisi sellasta olemassa mitä tuolta yläkerrasta käsin ei voitaisi korjata.
Yhdityksen asiatkin on nyt vähän jääneet suunnittelun tasolle, jos aina sillekään... no, ei kai siinä sinänsä mikään kiire olekaan. Eilen kävin tekemässä yhtäkkiä työpäivän Herralahdessa, ja ihan ok päivähän sekin oli. Väsytti vaan kun ei sinä edellisenä yönä tullut pahemmin nukuttua kun meni siinä edellisenä iltana sukset ristiin sen yhden kanssa. Niin ne asiat vaan muuttuu nopeasti.
Tässä saakin sitten alkaa odottelemaan maanantaita Helsingistä saapuvaa vierailevaa tähteä... joopa joo. Mitähän tulee tuostakin, kai ainakin saa ajatuksia pois tuosta mikä nyt painaa.
Semmosia. Huomenna käymään Kontissa kaverin kanssa.