IRC-Galleria

Eilen illalla olin kotikokouksessa tuolla jossain päin Ylöjärveä. Menihän siellä muutama tunti kuunnellessa viisaita sanoja.

Tänään ei paljoa muuta ole tapahtunut kuin että vähän mielenkiintosta juttua mies jutteli... en oikein tiedä mitä pitäs ajatella. No, se voipi selvitä lähipäivinä. Muuten ollut hiljanen päivä kyllä, viileää ja sateista on ulkonakin ja harmaata. Kyllä tämä toukokuun alku on ollut kylmä.

Huomenna olisi taas perjantai, mihin nämä viikotkin menee? No, päivä kerrallaan.

Joo-o. Mistäs sitä alottais.

Vappu oli ja meni. Vappuaaton ilta meni kirkolla ja vähän kadulla katsellessa nuorten öykkäröimistä. Oli se aika sanoinkuvaamatonta se meno, voi lapsukaiset ja viina. Vappupäivänä oli puolenpäivän aikaan Jeesus-marssi. Oli se upeeta, koko Hämeenkatu täytettiin, en tiedä kuinka montasataa meitä oli, mutta edellä kulki auto soittaen musiikkia kovaa ja me kannettiin monet erilaisia kylttejä ja lippuja. Tulihan sieltä keskariakin (niin, kyllä kai joku on sitäkin mieltä että Jeesukselle sopii haistatella) mutta kyllä oli yleisön reaktiot näkemisen arvosiakin. Seurakunnassa oli vielä sitten avoimet ovet.

Eilen tuli sitten se aika tavata vihdoin. Tai siis oltiinhan me jo kerran nähty mutta sillon ei juteltu lainkaan. Muutaman viikon kun toisen kanssa juttelee puhelimessa päivittäin tunteja niin saahan siinä jo käsityksen että tässä olis lähemmän tuttavuuden arvoinen ihminen. Eli herätys 03.30, suihkuun, ja puoli kuudelta olin jo linkkuasemalla. Siinähän se matka sitten meni ja Kamppiin saavuttiin puoli yhdeksän maissa.

Löysin herran sitten siitä yläkerrasta heti ja ampastiin siitä samantien kahville. Oli siinä aikaa kahvia ryystäessä katsella että njahas, tuollanen. Sitten siitä suunnistettiin Pasilaan ja käsi eksyikin jo käteen. Hammaslääkärissä meni jonkun aikaa. Sieltä sitten takasin keskustaan ja Korkeasaareen. Siellä näkyi kaikenlaista kivaa. Jopa leijonat ja karhutkin oli tällä kertaa näkyvissä. Tiikeri tulikin esittelemään itseänsä oikein niin että sai sen kanssa olla ihan naamat vastakkain. On ne komeita elukoita. Toinenkin tykkäsi. Räntäsadetta (kyllä, toukokuu ja koivut täydessä lehdessä) piti lähteä karkuun kahvilaan, mistä sitten lähdettiinkin taas takaisin kaupunkiin. Kirjastosta bongattiin tämän kaveri, ja mentiin sitten sen luokse. Siellä tuli huilattua ja katteltua telkkaria. Pojat teki ruokaa ja kuuntelin siinä taas yhtä uutta kieltä, kun ne puhui keskenään ashantia. Kerkisin Kamppiin oikein sopivasti bussilleni. Lopputulos sitten oli että tulin Helsinkiin sinkkuna ja lähdin pois seurustelevana ihmisenä. <3

Takasin Tampereella puoli kahdentoista aikaan iltayöstä. Katselin että keskustan sillalla kauheesti sinisiä valoja vilkkuu ja ihmisiä. No arvasihan sen sitten mistä on kyse kun sillalta kaikki alas katselivat ja näin sammakkomiehen valonsa kanssa uimassa keskellä pimeää jokea. Joku sinne kai oli hypännyt mutta eipä löytynyt.

Kotona puoli yhden aikaan, voin kertoa että taju meni samantien kun pään tyynyyn kunnolla sain.

Ei kai tässä mitään, tänään ollu olo niinkun auton alle jääneellä, mutta mitäs tässä valittamaan. Minut on kuitenkin tehty onnelliseksi. Kiitos yläkertaan taas tästäkin kaikesta. <3

Joo, heh... kyllä tuolla nettipalstoilla kaikenlaista saa lukea itsestään. Ei kai siinäkään.

No mutta, tiistaina olin sitten vetämässä kolmisen tuntia sitä Suomen opetusta, ja mukavaahan se oli. Tykkäsin kyllä. Vähän vauhdilla siinä piti tietysti mennä kun asiaa on paljon ja aikaa rajallisesti. Ensi tiistaina onkin sitten sen kurssin päättäjäiset. Pyydettiinhän mua tosin kesän intensiivikurssillekin opettamaan ainakin yhdeksi illaksi.

Tänään tässä olen taistellut väsymystä vastaan. Samahan se oli vähän eilenkin. Ilmat on ollu nättejä, pari päivää oli jo melkein ihan teepaitakeliä mutta nyt taas pari päivää ollut viileämpää. No aurinko paistaa. Ihanaa.

Huomenna sitten taas kahvittelua ilta siellä Hervannassa. Toivon että tulisi taas paljon ihmisiä, uusiakin tuttavuuksia.

No niin. Tässähän tämä synttäripäivä taas meni. Ei mitään erikoista enää tänään, eilen illalla juhlittiin siellä kahvilassa kakulla ja lauloivat vielä mulle. Tänään tässä kotona olen vaan ollut ja rennosti otan.

Tiistaina olis sitten uusi yritys Suomen kielen opettajan hommiin, kun se viime kerta kariutui siihen mahatautiin.

Ei kai tässä muuta kun yrittää ymmärtää että taas tuli yksi vuosi lisää. Kyllä tässä mietittävää riittää muutenkin, kuinkas muutenkaan. Mä nyt vaan olen tällanen, mietin liikaa. Sitä on monet sanonu.

Eilen oli kirkolla oikein hyvä iltajumalanpalvelus. Saimpa siinä purkaa itseäni oikein kunnolla ystävällekin. Mutta kotiin tullessa illalla aloin sitten oksentamaan ja ei siinä auttanu muu kun toivottaa mahatauti tervetulleeksi vierailulle. Aamulla vielä tuli kaikki yöllä juotu ylös, mutta nyt alkaa helpottaa.

Ja oivoi, nyt sitten tarjottiin semmosta haukkua että kai mun pakko on Kassulle kaveri ottaa.

Niin ja katotaan nyt tuleeko huomisesta Suomenkielen kurssin opetuksesta mun osalta mitään.

Ei voi lakata olemasta kiitollinen. Koskaan ennen ei ole rukouksiin vastattu tällasella tahdilla ja näin selkeästi ja voimakkaasti.

Kansainvälinen kahvila oli taas ihan mukava, tuli tutustuttua taas uusiin ihmisiin. Israelistakin oli nainen. :) Synttärikakku on tilattuna että sitä saadaan sitten maistella ensi perjantaina.

Se vaan täytyy nyt sanoa että kyllä mut tähän kaupunkiin on todellakin tarkotettu. Siltikin vaikka tämä on se vihonviiminen kaupunki ihmiselle jolla on tämä ongelma kun mulla, mutta kai tämä on vaan jonkunlaista siedätyshoitoa. Eiköhän se tästä. Seurakuntaan kun pääsee liittymään niin eiköhän sieltäkin tukea tule.

Semmosia.

Hellou. Vähän tässä on huonoa oloa podettu mutta eiköhän se tästä taas. Nyt olis sitten jo tulkin hommiinkin lupauduttu. No kuuluuhan sekin siihen ulkomaalaistyöhön.

Mielenkiintosia keskusteluja on ollut tänään ja vähän sitä on nyt liian paljon taas kaikkia ideoita. Kun sais suitsittua itseään. Innostuksesta lamaantumiseen ja lamaantumisesta innostukseen, niin se menee. Huomenna olis sitten vähän semmosta infoa tuolla seurakunnalla.

Niin ja tosiaan perhe on kasvanut. Batman ja Ryydman on kotiutuneet jo muutama päivä sitten, ja hyvinhän ne pojat tuolla terrassa on alkaneet tekemään kotia. :)

Nonnih. Onhan tässä taas kaikenlaista. Eilen kävin ostamassa vähän helmiä koruntekoon. Ja tänään sitten olin illan korunteko - "kurssilla". Tulihan siellä tehtyä ihan ekat omat korut, ja ai että sitä voi joskus olla itsestään ylpeä. Tästä se lähtee. Muutkin kehui. :)

No joo, mitäs muuta. Rahastosäästäminen alotettu, vaikken kyllä ihan vielä täysin tajua tota juttua mutta pitääpä käydä kysäsemässä s-pankista että mikä tuossa on yks juju. Niin ja sitten tänään aamulla soitettiin ja tarjottiin tiibetinspanieli-poikaa. Mutta kun enhän mä ihan sitä rotua nyt ole ollu etsimässä kuitenkaan. Lisäksi puhelimestani latautui koneelleni pari outoa kuvaa... no ei kai siinäkään.

Huomenna sitten kai hankkimaan vähän lisää helmiä. :)

Njooh. Tässähän tämä on taas menny. Perjantai-iltana oltiin siellä International cafessa Hervannassa ja ihan mukavahan siellä oli jutella muiden kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin, vaikka ulkomaalaisia ei tällä kertaa pahemmin näkynyt. Siellä meni aika myöhään mutta onneksi pääsin auton kyydissä kotiin.

Eilen sitten oli se Newrooz - juhla, ja ihan hyvin kaikki meni. Lapsia siellä hoitelin, ja olihan se hauskaa kun 10-vuotias suklaasimmu kysyy että mennäänkö naimisiin. :D No ei kai siinä, onneksi taas kuskattiin kotiin asti.

Tänään olen pitänyt vapaapäivän kirkolta ja herkkuja tässä vähän mutustelen sekä katselen Criminal mindsiä. Kai tästä kohta vois nukkumaankin mennä.

Olen kyllä tyytyväinen että tänään tuli lähdettyä käymään sinne metodistiseurakuntaan tutustumaan. Kyllä se oli vähän niinkun olis kotiinsa tullu. Ihmiset otti mut heti mukaan ja niin sitä vaan ollaan heti ensi perjantaina Hervannassa International coffee housessa hommissa, sitten lauantaina järjestämään kurdien ja persiankielisten Newrooz - uudenvuodenjuhlaa. Lisäksi lupauduin tuuraamaan suomenkielen opettajia, jos joku sairastuu. Vähänkö mää tykkään, tää on niinkun just sitä mihin mut on tehty.

Huomenna sitten olis taas tekemistä kyllä tarpeeksi, että pitäs tätä unirytmiä saada taas normaaliksi. Menny ihan yli äyräiden taas, en tiä mikä on. Taidan ottaa vähän rautaa ja vitamiineja vielä ennen nukkumaanmenoa. Vähän toi uus kirjakin tietysti valvottaa kun sitä ei sitten malta laskea käsistään kun alkaa lukemaan.

Semmosia. :)