Aika valvomiseksi meni.
Tanja tuli lupauksensa mukaisesti kahdeksan aikoihin, olin sentään jo laittanut kahvin tippumaan. Istuttiin aika kauan keittiössä ihan vaan juttelemassa ja pikkuhiljaa tuli lisää ihmisiä ja Bärrekin heräili.
Tehtiin hirmuisasti joululahjoja. Tarkemmin ei tietenkään vielä voi näin yleisesti kertoa. Sen voin paljastaa, että nakkeja emme tehneet.
Syötiin hyvin ja Tanjan lähdettyä katsottiin vielä The Joulukalenterin [melkein] kaikki jaksot. Päivä on ollu täynnä lapsuuden muistoja: ääniä, makuja ja tuoksuja. Muistin eräänkin kesäisen päivän, jolloin Sakun ja Mikon kanssa tehtiin Nymanien hella-toffeeta meidän keittiössä. Tänään on kyllä ollut melkein yhtä huoleton olo kuin lapsenakin. Hiiteen väitöskirja-analyysit sun muut, olen nauttinut tästä päivästä ihan täysin.
Tai ehkä hetkisen, ihan pienen vain, ajattelin vähän liikaa taas. Muttei tämän lähemmäs lapsuuden huolettomia päiviä voi kai päästä enää.
Uusimmat blogimerkinnät
- Tämä oli pakko saada tehdä, koska olen ... 10.10.
- "vain pienet toiveet valaisee hämär... 22.03.
- "..ja tulostani iloitaan" 21.03.
- "And I think to myself, what a wond... 18.03.
- "Joskus näkee jotain sellaista, mitä... 12.03.
- Unohtui. 06.03.
- "ehkä kaikki meni niin kuin pitikin, ja n... 06.03.
- Kevät. 04.03.
- "sä eilen sanoit hei ja tänään sa... 02.03.
- ".. kirkas aamu aukeaa.. " 26.02.