Päiväkahvi kuistilla yövaatteissa & villatakissa. Ympärillä syksyistä metsää ja omaa pihaa. Pyhärannan koti on nyt toistaiseksi ainut koti, mutta siihenkin alkaa taas tottua.
Ajelen taas strarletillani Reilasta Raumalle, ympäri Raumaa ja Raumalta Reilaan. Pyhärannan mutkaista tietä ajellessa ei tarvitse ajatella ajamista [paitsi silloin, kun on satanut lunta ja itsellä on alla kesärenkaan], kaikki mutkat tuntee ulkoa. Yksi pieni pätkä on päällystetty sen kahden kuukauden aikana, jolloin en käynyt täällä. Ei muita muutoksia havaittavissa.
Käyn maanantaisin jumpassa äidin kanssa meidän vanhalla ala-asteella. Nykyinen korrekti nimitys on alakoulu. En ymmärrä, miksei alakouluja saa sanoa ala-asteiksi. Hölmöt päättäjät, kun tuhlaavat aikaa ja energiaansa erilaisten nimitysten uusimiseen. Mutta jumpassa on mukavaa. On hassua tuntea sieltä melkein kaikki ihmiset. Ikäjakauma on suuri. Ja ihmiset puhuvat minulle ja kysyvät, miksi olen taas täällä. Metsän elämää.
Harjoittelupaikassa viihdyn. Tänään olen tosin viettänyt ansaittua vapaapäivää. Ja vietän vielä huomennakin. Leireiltiin toisen harjoittelijan, Katin, kanssa viisi päivää; kaksi varkkarileiriä putkeen. Löysin itsestäni myös sisäisen varkkatyöntekijän. Koen ymmärtäväni aika paljon siitä, miksi Jeesus sanoi, että lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Lapset ovat fiksuja. He eivät purematta niele kaikkea. "Miksi Jumala ei enää puhu meille sillä tavoin, kuin puhui Nooalle?" "Mitä ne sitten söi siellä Nooan arkissa" Jne. Ja kaiken kyseenalaistamisen jälkeen niin monilta löytyy se lapsen usko ja luottamus.
Aina kun olen nähnyt ystäviäni, olen palannut myöhään kotiin. Vaikka nyt voidaan nähdä niin paljon useammin, ei malttaisi lähteä. Tuntuu hienolta, ettei tarvitse enää tavatessa todeta, että nähdään sitten joskus kuukauden päästä taas. Monta ihmistä on vielä näkemättä. Mutta minulla on aikaa.
Asun meidän vintissä. Yli puolet tästä isosta huoneesta on täynnä romua ja toimii varastotilana. Huoneen päädyn olen raivannut itselleni, erottanut sen hyllyllä muusta huoneesta ja kantanut tänne tavaroitani. Tämä on sekoitus vanhoja ja uusia huonekalujani. Ja joku tosi vanha rullaverho ja olohuoneen vanha matto. Kolme äidin ulkokukkasta. Ja uusi patteri, jotta selviäisin talven pakkasista. Mulla on täällä hyvä olla. Netti toimii, kiitos langatonnettiboxinmikälie ja saan olla niin paljon kuin vain haluan omassa rauhassani.
Silti odotan, että tulee lauantai ja ajelen Järvenpäähän.