Olen Julia
iältäni kahdenkymmenenkolmen
kosketin joskus rakkautta
se maistui kitkerältä
kuin kupillinen mustaa kahvia
kiihdytti sydämen sykettä
ärsytti elimistöäni
kieputti aisteja
lähti pois
Olen Julia korkealla parvekkeella
se riippuu
kiljaisen: palaa
huudan: palaa
värjään purrut huulet
verellä
se ei palaa
Olen Julia
iältäni tuhatvuotias
elän -
(Halina Poswiatowska
suom. K. Siraste)