Ettemme puhu.
Muusani, minä olen ollut aikeissa hylätä sinut.
Mutta miten kukaan voisi hylätä muusaansa?
On kuin hylkäisi järkensä.
Sitä sanoisi vain käväisevänsä pikapikaa naistenhuoneessa
ja pakenisi sitten ikkunan kautta takapihalle
kun toinen yhä odottaisi nurkkapöydässä tarjoilijaa
toisessa kädessään ruokalista
ja toisessa pistooli.