IRC-Galleria

Niin kauan kun on hiljaa: niin vähän on sanottavaa. Ja mitä vähemmän sanoo, siitä hiljaisemmaksi muuttuu mieli, joka ajattelee vain sanoessaan.

aloitan siis sanoin, ja ne menee:

sinä
suuressa
luulossa
maailmasta
minä
kaikea
näin
kuvittelin
tältä
näyttämän
sanoin

kun vieraisilla kävi nähtävä ja äänikin oli

kuvaamaton
kauneus
täydellisin
suurpiirtein
ja se ottaa
niin
kiini
että
voisi
pitää
muutkin

on siinä työtä ja sarkaa

ei sellaista ole
lupa
edes
enempiä
ajatella
ja sen sallin
kuviteltavaksi

kuin
ilta
satuna
tai
yö
aitassa
ja
irti
päästää
näin
kun antaa
päästä
ja
sanoja
säästää
neuvokkaita

aina on viimeinen kerta
kun se tulee

(on tullut kuluneeksi niin karmiasti aikaa ilman alkoholia että aivoissani on käynnissä muutos, joka rakentaa uusia synapseja. olen aina ollut lapsellinen, mutta nyt olen taas lapsi ja opettelen puhumaan. tällä kertaa olen karmiassa ultra-koomassa ja huomaan että selvänä se ajatus ei ollut läheskään niin kaunis, mutta nyt se tuntui vaivaavan niin että oli sille annettava hetken kestävä muoto, muiden nähtäväksi. sillä muitakin on, vaikka ei aina kaikkea halua niin se vaan tulee otettuna saaduksi ja sitten sitä taas on se oma ittensä, mutta on pakollista johonkin sanoa että ei se alkoholi vaan ne ihmiset... ja ne lääkkeet, jotka tekee tyhmästä viisaan kun se on niin kovin hidas että harktitsee sanojaan vaikka ajatteleen vallan muuta eikä valtaa juuri koskaan. elin tilaa kyllä riittää. ongelma on vain löytää se... jne jne ja kaikkea sellaista mitä dostojevskikin sanoisi. sillä sillä opetuksella ja niillä sanoilla minä tahdon itteni viedä niihin paikkoihin, joista koitan tarinoita ja juttja enimmäkseen kuultavaksi tuoda. lopun annan joskus, jossain ,luoetttavaksi... katsokaas kun se teksti taas aivan kuin tulee ja minun makkara parka paistuu varmaan ja onkin kai koksi ja sitä voi käyttää seuraavan kypsentämiseen. jospa keskittäisin, viisaaksi tekevän lyrican täytteiset, aivoni vain yhteen asiaan eli makkaraan, minkä ei pitäisi olla mahdotonta, mutta kun se on ja vaikka miä haluaisin, näkyni tähden, puhua nyt muustakin kuin makkarasta ja hevosesta puoli valtakuntaa, jos sellainen kunta olisi ja elämäni rinnalla metsässä kävelyä, murujen pudottelua ja piparkakkutalon ahmimista ja punahilkan pikkupöksyt, jos sillä sellaiset on, saisin sammalessa maaten mekon alta nähdä ja tuntea iloa ja alavatsassa vielä lämmin tunne niin mitä muuta sitä enää pelkäisi kuin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä että tämä voi olla totta mutta se on vitisikin. vaan en välitä siitä sillä makkarani on minulle nyt hetken rakkaampi. miä tykkään makkarasta. aika paljo miä tykkänkin. olisinko kannibaali jos söisin itestäni ihraa tai siinä paistaisin omeletin vai mikä vitun munakas se on? noh. pelastan sen makkaran tai panen sen tuleen ja sille sijaiskärsijän. hyviä takkatulia ja tuulihattuja kaikille ketkä ei edes tiedä että miä olen olemassa vain intewebissä, mutta sellaista se elämä välillä on, yhtä vitun kahta tilaa, olla päällä ja olla ilman päällä. ihan kuin ihminen kovas humalassa. olisi kiva rakentaa sellainen etanolibiotiotokone missä kasattaisiiin ankarista juomareista tai sitten ihan vaan tuurijoupoista noi lisälaitteet. aina kun onsilmät auki on yksi ja kaksi eli nolla kun on silmät kii. kunnon silmät ei ole pakollista. tossa hommassa saa olla sokia ja kädetön ja kaikki paralympikot kelpaa ja pelaa kans'. sumia logiikka välillä ja välillä vähä funkimpi. pelkästä biomassasta ja aivojen vain se tila onko hereilllä vai ei tahdotaan käyttöön, muuten on sama mitä tekee ja kuinka kunhan juo etanolia kaiket ja ajat. Mutta ei sellaista tietokonetta etanolilla ja ihmisillä toimivaa siis kukaan voi näillä hinnoilla rakentaa kun (taas) kerran kaikki viina pitää polttaa auton mootorissa ja brasilian pitää lakata hakkaamasta sademetsiä, niiden pitää kaataa ne että sokeriruoko kasvaa. ostakaa sokeriruokoa maleisasta ja brasiliasta, antakaa niille satoa korjaaville lapsille elämä! olkaa viisaita ja totelkaa kerrankin minua ja tehkää ajatus kun ostatte jotain!

vitun pieni riisiä syövä kerubi jolla ei ole autoa, mut miä olen kova ajattamaan muita tuomaan minulle polttoainetta, jota voi imppaamisen sijaan myhös ja sanoja lisää ja asioita ja kommenttia ja p.s. ihrapersehän se, ankkalinnasta. kouvola!?`mikä vitun kouvola? miä taidan muuttaa tampereelle, pitäkää kouvolamme. "kymenlaakso sun laulusi soikkoon..."