siis nythän on niin että minuutissa on varmaankin ainakin 100 sekuntia ja kuinka monta minuuttia on sitte tunnissa ja onko ne minuutit edes samankokosia, niin on siinä akselilla ja elinalla sopeutumista kansallissodanjälkeiseen - vai oliko se sitä enen - maailmaan, ite kun en ole lukenut tuola tämän pohjantähden alla ja siihen on muitakin syitä, mutta ja mutta ja kun ja kun ja enimmäkseen en vaan vittu pidä väinölinnasta kun en sitä koskaan ole lukenutkaan, kiitoksia vaan edwin laineelle että ei kiinnosta linnan huvit vaikka ne olisi kuinka iso kulturihisoriallista suomalaista identiteettiä... nii identiteetistä tulikin mielen intedentti ja siitä suomen armeija ja siitä tuli mieleen noi metrohousumiehet ja kuinka kovia ne on viettämään itsenäisyyspäivää ja kuinka kovia ne on pitämään sansa yhtään missään. nyt on varmaan mennyt jo kymmen minuuttia jonkun kellossa siitä kun tein otsikkomerkinnän ja tässä koitan - ikäänkuin aikani kuluksi, mutta sitäkin enemmän pähkälläkseni ja tuumaillakseni miettiä että mitä on sanat ja mitä on minuutit, kun niistä puhuu roturealisti, ja kuinka sanomisistaan pidetään kiini ja kuinka uhataan putkella tervehtiä kun olen tietoinen että ollaan tietoisia siitä että takaovea vasten ei ole luuta nojalla. mutta se on kai noissa neo-natseja ja noio-roturealisteja erona että toisilla on kello siinä ajassa missä massa ne kulloinkin kulkee, muu meitä, minua ja neo-natseja ei sitte oikein varmaan yhdistäkkään. en voi ihan varmaksi sanoa kun en ole varsinaisesti koskaan asioita moisensa kanssa, ja hyljeksintä voi olla yhtä hyväksyntää siltäkin taholta, mutta tämä roturealismia edustava joukko, jota alan jo kuvitella ihan olemattomaksi yhen miehen aremijaksi kun haluna on vaan pukea metrosti ja olla hellanlettas ja onhan sentään tullut käytyä koulukodit ja kaikki rensselit ja vehkeet, mutta kun missään ei ole pää kestäny, edes niin että siviilipalvelusta tekis, jos myö muut jouduttaisiin ryssiä ampumaan rajalle, tai varmaankin tohon tehtäisiin vesisuluutus ensin mutta kuitenkin, niin olisi se kiva kun olisi noi isänmaanystävät edes lottina silloin kun on saanu luodista päähän ja panettaa ihan saatanasti, niin olis kiva kun sellanen elokuvista tuttuun amerikkalaiseen univorumuun pukeutunu poika tulisi vatinsa kanssa, ja se on käyny pesemässä sen vadin ennen kun voi vittu se vitun metro soittaa väärää puhelimeen.
voi suvi ja suomi, dumppa nyt hyvänen aika muistisi. siä et ole hyvässä seurassa.
anttisi arvoinen neuvo jokaiselle joka ei voi vaan, syystä tai mainitsemattomasta, käyttää kumia tai tokaista kuten teboilin tarrassa luki 80-luvulla, vedä narusta ja nauti kesästää, ehehheheh. noh, jooh ehkä se ei tarttunu örf tarkottanut ihan tapmaxia mutta se siitä aina tuli mieleen kun oli pakastin täynnä niistä tehtyjä mehujäitä, ja sellaiseksi ne jäikin. on sitten arkeologeilla oma aikansa miettiä että mitä hautakoruja ne on kun on saanut ensin selvitetyksi että kyseessä ei ollutkaan sarkofagi vaan jäägaabi, missä niitä vainajan mukaan, tuonne, niin juuri, joelle sille matkaeväiksi pantiin, suojelemaan vanhoilta kypsemmiltä akoilta että on sitte neitsyen maku suussa kun kohtaa parasiittinsa seuraavassa torakassa
afterlife ja altavistaxpwindowsissa, voi meripäivät ja mannertuulet kun kalliolla käy kova nousuvirtaus, pitäskö tehä extreme ja hypätä ulos purjekoneesta ja laskeutua long tall sallyn märssykoriin mäyräkoira muassansa. siin olis tovin ranskalaiset ihmeissään.