IRC-Galleria

[tuleehan se päivä ihan kuin itestään ja näillä puheilla ainakin, eli huolta en kanna]

mutta tällasen jutun pann tuossa maata kuvtellessa käyä, kun on vielä kesän jäliltä, takaovi auki että minut kiinni saa tai niille sijoilleni tappaa että en kaikkea uhkaamaani tekisi. näin paperille pain:

on tullut aika ajatuksien
kun tulee höynäyttää
yhen yhtä ja toisen toista

niin tehtiin Kalevala
näkemykseni mukaan
(kuka sen keksi)
ja sen kuka keksi
ja niin myös tämä uusi tulkkinta

vaan tekisi mieli alottaa Raamatusta
ja Kalevala toiseksi jättää

kiittää kun en taho
harjotuksen vuoksi
siitä harjotuskalppaletta tehä

(
vaan en tahtoisi Kalevalasta alkaa van Raamatustta
jonka isäksi sanotaan agrigolaa
)
joonkin väliin. miä menen nyt ja luen waltaria, jos siitä saisi innotukksen uuen jja puheenaiheen, kärpäset mua kiusaa ja nahkapenkki mua hlaa, "hilihilililii hala halalaa", rappaa vesa vierikko tabussa ja miä ihailen vään näitä kärpäsiä, jotka parkeeraa minun käsille ja näton ja silmieni väliin. muistan hyvin miten kuvailin kiimaisia kärpäsiä kun näin noita-akkoja. elävältä tuntuu ja siltä pitää, se on elämän tarkoitus ja niin joo.... tulikin tuosta mieleen...

haistakaa keltamoa ja vähän saa maistaa, mutta muistakaa varoitukseni että siinä on alkaloideja, joiden vuoksi tai tähden se tahdottiin tappaa sukupuuttoon. tilanne on toinen, muuta olkoon niin.

Kalevalasta Raamattuun,
ajantaju