[toi soi. harmittaa vähän kesekn ton pukea ja lähtä pahantekoon, mutta kun ei lupausta tulla ja selviä, sopia täälä pietty vaan lyötiin luurilla niin menettelemme seuraavanlaisesti kuvatuin menetelm. pankai kellonaika muistiin tai ylös :P... katotaan onko se Antti vai jussi-eno vai kuka minua kehuu tai kiittää, jotain hyvin äkkinäistä ja rumaa miä teen. ja se tapahtukoon. vitun nistit ei minulle huutele että, mikä vittu sua nyt vaivaa!? sanotaanko näin?]
katsotaan kuinka tässä käy. koska tätä juttua jatkan kun ulkona pikkasen lunta polen, kun on niin että bensasa polttamalla ajatukseni ovat nopiammin perillä kuin puhelimeen puhumalla. katsotaan kuinka moni on niin tosissaan kuin Ne sanoo olevansa. katsotaan ketä Ne on ja onko Niistä mihinkään, tai pitävätkö Ne edes sanaansa. katsotaan, ja sen luette. nyt on kello 2217 ja puen, sitten menen, kun ei tultu kuten luvattiin uhossa. otan ton joonaksen kirveen mukaan, jos se oln vaikka ollut jo jonkun postilaatikossa.
[näin kauan kesti aikaa laittaa pukeet, joilla kulen sanomaani sanomaan selkään otab tai sanon asiani, niin tekoni teen niin polkuni kulkee että teoista puheen miä tällä rupiamlla käyn pitkävihaseksi vaikka en saisi lainaan wiredin tuotantokausia. miä luotan vaan yhteen ihmiseen ja se on harri. se riitti minulle ja se riitti silloin muille, miä olen sen häpiä ja hänen kehu siitä että miä olen, muut saapi arvailla. niin menköön elämä, ja niin se on mennyt... no sampylässä ei ole aina ollut juustoa, mutta muuten aika ok.
olenhan miä sekaisin, kin, mutta voi jeesus, ei paljoa auta on oltava joku muu, tule ja auta, minua vituttaa tämä tekosyynäolo niin ja kesken hyvän (squigglasonic) miä judun tekemään tämän matkan. ja kohteena on Antti vaikka Jussi lähetti kapitaali-tekstiviestin. miä rakastan jussia, mutta jos te tuntisitte hänet, niin....
minä olenm
Abantti, minä laulan ja soin,
uskotteko?