IRC-Galleria

joskus kun olin vanhempi lapsi, siis kehitysasteellisesti vielä ikätovereitten tai ainakin sisarten tasolla olisin ollu jos meit olis ollu monempi, tai on se identtinen kaksoisveli, mut se annettiin kokeisiin kun oli ennakoitavissa että miä en pysyisi nahoissani, jos vanhemmat joutuis kattelemaan kahta samanlaista ilman peiliä, puhumattakaan. siis peilit on niin kovia laitteita että ne olisi pitäny kieltää jo ennenkun keksiittiin vesi. kattokaa vaikka sen venäläisohjaajan solaris, en muista sen nimeä.

mutta, tulin sanomaan. tuli hiukonälkä kun en vielä ole edes humalassa ja yksin kotona vieläkin kaappijuoppona ja näppäimet rapisee ja hämähäkkejä on, että mitä vielä. kuulin kun kävin etelässä syömässä lapinrieskaan kanttarelliavoitasuolaa, uutisotsikoita, nii koin toukkia olevan ainakin ton yhden takin taskussa täälä komerossa, mutta kuitenkin ja siis mitä vanhemmaksi elää sen vähemmän huomaa tietävänsä on vähä sama kun mitä enemmän opiskelee niin sen vähemmän tietää huomaavansa on vähä sama asia niin miä olinkin aika viisas kun en opiskellu silloin kun olisi pitäny vaan vanhenin ja nyt kun pitäisi vanheta niin olen ajatellu alkaa opiskelemaan, mutta en tiedä sitte kun sanoi uutisissakin että kuopiossa tanssi ja soi ja sortavallassa, nii miä ajattelin että lapsena sai satuja jos luki joku äänee tai toiset kerto kuulemma, niin puoli valtakuntaa hevosesta ja prinsessasta, sitte kun tuli deflaatio, niin sai puolikkaalla hevosella valtakunnan ja puoli prinsessaa ja nyt kun on näin vanha jo niin saa sortamalla kuopion ja kaikki tanssi ja soi, eli kapinoista ei kai ole mitää hätää.

no minulle riitti toi että sai ettelässä lapinleipää ja kanttarellilevitettä, joka rapisi vaan aika vähän kun sienet kai on alkanu rapisemaan aika paljo kun tuli ydinvoimaa, mut' onneks on omat giger-mittarit nii tietää koska on alienoitut ja milloin ei.

ajatelkaas jos olisi niin yksinäinen ihminen kun joku voi olla, äitinäiti oli aika yksinäinen, mut' sitte se kuoli onneks varmaan moni sanoo kun olen tällainen, mutta en miä silloin lapsena ollu, tai silloin kun miä olin pieni lapsi, en ihan niin pieni kun mitä ala-astella näytettii kun oli sellasessa säilykepurkissa lapsia mutta aika melkein pullosta tulleita, ne varmaan olikin, kun oli kerran muuttanu hillopurkkii että pääsee sitte uloskin kun vähän kasvaa vielä, mutta ei ne kasvanukkaa kun ne varmaan joi aika paljo alkoholia kun ne oli kerran jossain glyserolissa. minulle joku sano telkkarissa että oliot ei aina ole alieneita, mutta alienit voi olla olioitakin ja jotain muita muistisääntöi mitkä liitty sokeriin mut ne oli jotain tosi vaikeita juttui, niinku kaikki jutut onkin. paitsi ihmiset ei ole. ne vaan joko on tai ei ole, ne tietää siitä. mut' tota nyt ei tarvinu opettaa, sen tietää kaikki jo itestäänkin kun vähä miettii.

mut toi otsikko oli oikiastaan joku anekdootin ja fanagramminging sekotus jostain saksalaissarjasta, kylässä sattuu ja tapahtuu, sillä koodisanalla haetaa aikalaisia. siinä on sellanen posteljooni mikä tietää aika paljo asioista kun se on posteljooni, mutta jos haluaa tosisaan tietää posteljooneista jotain niin sitte kannattaa ennemmin perehtyä sen tattoo vai mikä sen ranskalaisen äijän nimi olikaa, olis aika hyvä kun se tulis tuolta discoveryltä se ranskan tattoo sarja, kun tuola mudissa aika moni kattelee jotain tulevaisuuden aseita ja hehkuttaa niitä ihan tosissaan, niin vois sitte kuittailla että ei kaikki posteljoonit ole samanlaisia ja se sama posteljooni on perehtyny tulevaisuuden maailmaankin, mut sen sarjan nimeä en muista. mut' google tietää henry tattou tia jotain kun vaan tynkäsee sinne nii kyllä se kertoo, panee vaikka antti siihe vielä <htmlssäsi on ätämxmlshypernoidi tilde-bugi plus ei näy plus-merkkinä eli + muuntuu space-merkiksi htmlsässäsiendandoverjakoavaintakaperinpienempikuin10mmillierrori>sanaksi nii aina osuu oikeaan

ei muuta. se neljän ruudun howto ei mitään kun ylläpito on hoitanu hommasa on vielä tehtävä, mutta on toi keskittymiskyky sitä luokkaa että hyvä kun osaan lukea, kirjottaminen täälä pimiässä kaapissa vielä sujuu kun vartun että vieraat tulis kotii ja sit en rapisuttelis enää näppäimiä ei-kymmensormijärjestelmällä kun en tiedä toimiiko sekään edes.
moi
taas
n'kyy kaikille
tallenna

joskus kun olin vanhempi lapsi, siis kehitysasteellisesti vielä ikätovereitten tai ainakin sisarten tasolla olisin ollu jos meit olis ollu monempi, tai on se identtinen kaksoisveli, mut se annettiin kokeisiin kun oli ennakoitavissa että miä en pysyisi nahoissani, jos vanhemmat joutuis kattelemaan kahta samanlaista ilman peiliä, puhumattakaan. siis peilit on niin kovia laitteita että ne olisi pitäny kieltää jo ennenkun keksiittiin vesi. kattokaa vaikka sen venäläisohjaajan solaris, en muista sen nimeä.

mutta, tulin sanomaan. tuli hiukonälkä kun en vielä ole edes humalassa ja yksin kotona vieläkin kaappijuoppona ja näppäimet rapisee ja hämähäkkejä on, että mitä vielä. kuulin kun kävin etelässä syömässä lapinrieskaan kanttarelliavoitasuolaa, uutisotsikoita, nii koin toukkia olevan ainakin ton yhden takin taskussa täälä komerossa, mutta kuitenkin ja siis mitä vanhemmaksi elää sen vähemmän huomaa tietävänsä on vähä sama kun mitä enemmän opiskelee niin sen vähemmän tietää huomaavansa on vähä sama asia niin miä olinkin aika viisas kun en opiskellu silloin kun olisi pitäny vaan vanhenin ja nyt kun pitäisi vanheta niin olen ajatellu alkaa opiskelemaan, mutta en tiedä sitte kun sanoi uutisissakin että kuopiossa tanssi ja soi ja sortavallassa, nii miä ajattelin että lapsena sai satuja jos luki joku äänee tai toiset kerto kuulemma, niin puoli valtakuntaa hevosesta ja prinsessasta, sitte kun tuli deflaatio, niin sai puolikkaalla hevosella valtakunnan ja puoli prinsessaa ja nyt kun on näin vanha jo niin saa sortamalla kuopion ja kaikki tanssi ja soi, eli kapinoista ei kai ole mitää hätää.

no minulle riitti toi että sai ettelässä lapinleipää ja kanttarellilevitettä, joka rapisi vaan aika vähän kun sienet kai on alkanu rapisemaan aika paljo kun tuli ydinvoimaa, mut' onneks on omat giger-mittarit nii tietää koska on alienoitut ja milloin ei.

ajatelkaas jos olisi niin yksinäinen ihminen kun joku voi olla, äitinäiti oli aika yksinäinen, mut' sitte se kuoli onneks varmaan moni sanoo kun olen tällainen, mutta en miä silloin lapsena ollu, tai silloin kun miä olin pieni lapsi, en ihan niin pieni kun mitä ala-astella näytettii kun oli sellasessa säilykepurkissa lapsia mutta aika melkein pullosta tulleita, ne varmaan olikin, kun oli kerran muuttanu hillopurkkii että pääsee sitte uloskin kun vähän kasvaa vielä, mutta ei ne kasvanukkaa kun ne varmaan joi aika paljo alkoholia kun ne oli kerran jossain glyserolissa. minulle joku sano telkkarissa että oliot ei aina ole alieneita, mutta alienit voi olla olioitakin ja jotain muita muistisääntöi mitkä liitty sokeriin mut ne oli jotain tosi vaikeita juttui, niinku kaikki jutut onkin. paitsi ihmiset ei ole. ne vaan joko on tai ei ole, ne tietää siitä. mut' tota nyt ei tarvinu opettaa, sen tietää kaikki jo itestäänkin kun vähä miettii.

mut toi otsikko oli oikiastaan joku anekdootin ja fanagramminging sekotus jostain saksalaissarjasta, kylässä sattuu ja tapahtuu, sillä koodisanalla haetaa aikalaisia. siinä on sellanen posteljooni mikä tietää aika paljo asioista kun se on posteljooni, mutta jos haluaa tosisaan tietää posteljooneista jotain niin sitte kannattaa ennemmin perehtyä sen tattoo vai mikä sen ranskalaisen äijän nimi olikaa, olis aika hyvä kun se tulis tuolta discoveryltä se ranskan tattoo sarja, kun tuola mudissa aika moni kattelee jotain tulevaisuuden aseita ja hehkuttaa niitä ihan tosissaan, niin vois sitte kuittailla että ei kaikki posteljoonit ole samanlaisia ja se sama posteljooni on perehtyny tulevaisuuden maailmaankin, mut sen sarjan nimeä en muista. mut' google tietää henry tattou tia jotain kun vaan tynkäsee sinne nii kyllä se kertoo, panee vaikka antti siihe vielä +sanaksi nii aina osuu oikeaan

ei muuta. se neljän ruudun howto ei mitään kun ylläpito on hoitanu hommasa on vielä tehtävä, mutta on toi keskittymiskyky sitä luokkaa että hyvä kun osaan lukea, kirjottaminen täälä pimiässä kaapissa vielä sujuu kun vartun että vieraat tulis kotii ja sit en rapisuttelis enää näppäimiä ei-kymmensormijärjestelmällä kun en tiedä toimiiko sekään edes.
moi
taas
n'kyy kaikille
tallenna

alkoholistille, vieläpä paatunut, voi olla iloisia hetkiä kun joutuu niin hiljaa hitaasti ja hillitysti juomaan että ei oikein tiedä mitä sillä kaikella ylimääräisellä energialla tekisi ja dungeon siegessäkin on juuri sellainen vaihe että pitäisi vain järjestellä tavaroita, tai pitäisi ja pitäisi, tulisi ihan vaan järjen vuoksi jo yksin. niin, yksin, siitä tulikin juuri mileleeni, niin ei se juuri vaan asian tynkä. kun nyt otin juuren puheeksi niin vuokko-kasveista (tuksin on, tai tuksin voi ollakin ihan oikia kasvhihaara, vähän samalla logiikalla kun hiukset on hoitamattomina monihaarasia, mutta ja juuri siksi, ei se juuri vaan juuri ja juuri kasva että värjätyn väri päässä vaihtuu, mutta pituus on vakio juuri siksi kun ei latvota, ihan niinkun oikeissakin kasvustoissa, näissä hiusten latvoissa vaan ei tapahdu kasvua vaan se tapahtuu, kuten arvasit, juuri siellä toinen täällä eikä ne juuri) [en jaksa ettiä missä hajatukseni ajosi]

sillä onhan hauskaa kun alkoholisti leikkii kaappijuoppoa, ja kukaan ei huomaa mitään. tai huomaa kai ne mitään mutta ei mitään erikoista. tai voi huomata jotain hyvin erikoistakin, mikä minulta jää huomaamatta, mutta sitä että minä olen kaappijuoppona, siis en tietenkään ole kaappi juoppona, vaikka olen joskus kuullut itseäni nimitettävän kaapiksikin tai sen yleisen vertauskuvan, josta en erityisemmin pidä koska pelkään latojen ovia, sitä enemmän mitä enemmän laihdun, suoraan verrannollisesti.

mutta oho-päiväkirja, minulla oli aivan joku muu mielessä, mutta kun puheeni ei sammallu, minulla on erinäisiä keinoja välttä sen tapahtumista, osa tai ehkä juuri se ilmeisin on olla puhumatta ja kirjoittaa kaikki sanomiseni pahvilapuille, joista niin pidän ja vedot kurkkukipuun, kun söin tomaattia suolalla, ilman kurkkua tai kurkussa oli sokeria ja tomaatissa suolaa....niinniiin ja niin niin ajatukseni alkavat noudattaa sumeata logiikkaa. onneksi olen ainoa joka sen huomaa, koska juuri nyt olen ainoa, joka voi sen huomata ennen tätä, sillä olenhan yksin isäni kodissa ja vieraat ovat varmaan tipotiessään ja tiptop. onneksi ja onnekseni eivät ainakaan toptip, mutta se tipoista ja toppaliiveistä. olenkin aina ajatellut kuin paavo väyrynen ikään että talvilenkkarit on ihan hyvät jalkineet, vaikka tuo varmaan sopisi vain väyrysen suuhun silloin kun hän haluaa viestiä jotain harri holkerista äänestäjistään poikkeavalle kohderyhmälle. katsokaa ja hän on medianomi, melkein mediaani, mutta ei sinne päinkään. top-fugue vai mikä se pelikeskeinen, ei velj. keksine tms eikä se kylähullu kauppias, mutta jotain siltäväliltä peliohjelmakin rakentaa enemmän jotain vitun meppejä, yhdessä kaltaistensa ohjelmien kanssa kuin joku valtiotieteellinen tiedekunta. toi ajatus ei ole yksin minun, mutta tämä uus-tulkinta eli neo-näkemys on kyllä, ja siitä tietämättäkin, yskien, sanojan kuultuaan olisi jokainen mielukas tietämään henkilön ja tunnistamaan että sanomaansa voisi hyvin olla, mutta kun ole vuosiin nähnyt kun se pääsi avohoitoon, kysykää holhoojaltani eli antti ala-turkialta, jotain tuollaista minullekin neuvottiin, mutta sitten kun katsoin fight clubia tuolta telkkarista niin alko karmeesti särkemään päätä aina. ensin ajattelin että ja sitten ajattelin jotta ja kun vielä kerran katoin niin sitte iski tuuminki päälle ja puhuin siitä kaverille (huom! ei lääkäri, lääkärit tietää aika vähän elokuvista, mutta jonkun verran näytelmäkirjallisuus on osalle tuttua, katsos. hämänäkki, pitää ettiiä tikkuaski ja pelastaa tuo 8-jalkanen ulos pihamaalle kun ei sielä nyt ainakaan pakkaseen voi kuolla... tähän tulisi tauko... mutta se hämäri karkas kattoon ja miä arvaan vaan että se menee sinne ja kävelee siihe samaan paikkaan mihin ne muutkin ja oksentaa kattoon, mutta se hämän äkeistä... olikos minuilla joku juttu kesken mikä yhtä kerto, en tiedä monella, mutta se yks aina liioottelee, onneks se on se yks niin se ei ainakaan liiottele hirveän paljon... (no siksi kun 1*x.x on tasan x.x, niin siinä on hirviän vähän varaa liiotella, se liiottelu tapahtuu siinä vaiheessa kun pyöristellään... ohhoh kun väsynyttä juttua taas jo alkaa vähän ja kanssa, mutta ei anneta hitaan mielen vaikuttaa merkkien tuloon, err, no kuitenkin

jos meinaa todella olla vielä selvinpäin ja kaappijuoppona kun on julkiakholisti, niin täälä internetissähän se kannattaa sanoa että vähän juon salaa niiltä että ne ei huomaa ja jos ne siis iso ne eli Ne *winkwink* huomais tai tietäis niin sanoisin niille että söin niitä ei kolmiolääkkeitä varmuudenvuoksi vähän ylimääräsiä kun tulee aina paskajalka niin kipiäksi kunnon vieraita katellessa kun tulee kävelleeksi niin paljon kun hermostuu, siis hermostuu sillai jännitys, ei mikään korkeajännitys tuhat volttia, vaan sosiaalisten tilanteitten pelko-hermostus, siihe kannattaa aina syödä... sanoa että miks' on tällanen kun siks' on sellanen, nii ja sika sano nix vielä päälle Ja joi kuravettä ja kaikki ihmetteli, Jotain askarrutti, mutta sillä ei ollu pahvia ja saksia.

no nyt on sit sillee hiljaa kaapissa niin että näppäimet vaan rapisee enkä tiedä mitä tännekin tulee kun ei pela kymmensormijärjestelmäkään, tai ei kai se koskaan ole pelannu, mut' vaikka nii ovi ainakin vedota siihen että se ei ehkä koskaan palaa kun jos se ei 9ole oikein pelannu ja jos jatkossa pelaa yhtä hyvin ja se on huono niin sitte voi syyttää siitä niitä ketkä ei ole itessä kiini.

hommat on niin yksin kertaisia kun ajattelee, onneks en oikeastaan elä Teidän maailmassa vaan tiedän että Ne tietää ja luotan siihen että Ne tietää myös, milloin pitää puuttua ja milloin olla osa asioitten kulkua.

niin helppoa jos olisikin niin olsinkin itteni kans' (siis myötä jotain kanssa olisin, eikös juu?

ps. melkein kauhistuin kankeudesta ja hivittäydyin ihmetyksestä, pelosta että menetinkö suurella vaivalla ja tajunnanvirralla tuottaman kaunokaisen. mieleen tuli kirosanoja ja se kuinka olen itkenyt paljon ja sekin kuinka joskus on tullut itkettyä kun tietokone on päättänyt jotain ja se on tuntunut minusta epärehelliseltä, vähän kuin tuomaripäätös, mutta ei koskaan niin paljoa että olisin ajatellut jalkapalloon videotuomarointia, en edes silloin kun en tiennyt videoista ja näin ja itkin kun jumalan käsi voitti englannin meksikossa jalkapallon maailmanmestaruudessa ja niin englanti oli sitten se, maa ilman mestarina, mutta johan ne olivat tottuneet olemaan toisella sijalla kahdessa maailmansodassa, jotka ameriikan yhdysvallat voitti kun saksaa vastaan oli taistelua käyty niin että sen tappio oli jo ennustettavissa, hintana olisi ollut enää rahan sijaan ihmishenget. kyllähän amerikka sellaiseen sotaan osallistuu missä rahaa saa, jos sillä maksaa.

pps. vaan se niistä sodista ja uhreista ja uhratuista. nyt siihen turhaan kiroiluun ja meluun. koitanpa venyttää tätä päiväkirjaa pikkaisen oman osaamiseni äärirajalle, ja uskaliakkona olisin pannut ja vastannut muuan kysymykseen ei, mutta kun en ollut uskaliakko, ja niin minusta tuli mies, joka keksi miksi miestä nimitellään akaksi, mutta se on nyt sen askel-askelelta ja vähän muitakin kokeiluja aika ja paikka siinäkin, sillä neljällä akselilla minun on ittiäni sijaittava että voitte kaksiulotteiselta ruudulta lukea. ja pitememmittä mutkitta ja juuri niitä teitä ja ojia koluten: ei eino grön, eikä edes topi sorsakoski ja nytpä tunnenkin kuinka jännitys on tiivistynyt siihen pisteeseen että yleisökin on kadonnut ja voin vain sanoa että sanoisin muuten, mutta kun ei ole niin ei voi olla oikein muita ennenkään ja kun ei ole oikein muita ennenkään niin sitten on niin kuten se on eli bhagavad ghita tms ja äitini isän, toivo hänkin, sanoisin sanoin, miä en ole vielä enkä enää, melko sokratelaista, vai mitä, häh? mitä? ei ole mitään enää. on vain se demo-kokeilu, turha sekin, mutta kun ei ole muutakaan niin sama se ja kokeilenpa kanssa

alkoholistille, vieläpä paatunut, voi olla iloisia hetkiä kun joutuu niin hiljaa hitaasti ja hillitysti juomaan että ei oikein tiedä mitä sillä kaikella ylimääräisellä energialla tekisi ja dungeon siegessäkin on juuri sellainen vaihe että pitäisi vain järjestellä tavaroita, tai pitäisi ja pitäisi, tulisi ihan vaan järjen vuoksi jo yksin. niin, yksin, siitä tulikin juuri mileleeni, niin ei se juuri vaan asian tynkä. kun nyt otin juuren puheeksi niin vuokko-kasveista (tuksin on, tai tuksin voi ollakin ihan oikia kasvhihaara, vähän samalla logiikalla kun hiukset on hoitamattomina monihaarasia, mutta ja juuri siksi, ei se juuri vaan juuri ja juuri kasva että värjätyn väri päässä vaihtuu, mutta pituus on vakio juuri siksi kun ei latvota, ihan niinkun oikeissakin kasvustoissa, näissä hiusten latvoissa vaan ei tapahdu kasvua vaan se tapahtuu, kuten arvasit, juuri siellä toinen täällä eikä ne juuri) [en jaksa ettiä missä hajatukseni ajosi]

sillä onhan hauskaa kun alkoholisti leikkii kaappijuoppoa, ja kukaan ei huomaa mitään. tai huomaa kai ne mitään mutta ei mitään erikoista. tai voi huomata jotain hyvin erikoistakin, mikä minulta jää huomaamatta, mutta sitä että minä olen kaappijuoppona, siis en tietenkään ole kaappi juoppona, vaikka olen joskus kuullut itseäni nimitettävän kaapiksikin tai sen yleisen vertauskuvan, josta en erityisemmin pidä koska pelkään latojen ovia, sitä enemmän mitä enemmän laihdun, suoraan verrannollisesti.

mutta oho-päiväkirja, minulla oli aivan joku muu mielessä, mutta kun puheeni ei sammallu, minulla on erinäisiä keinoja välttä sen tapahtumista, osa tai ehkä juuri se ilmeisin on olla puhumatta ja kirjoittaa kaikki sanomiseni pahvilapuille, joista niin pidän ja vedot kurkkukipuun, kun söin tomaattia suolalla, ilman kurkkua tai kurkussa oli sokeria ja tomaatissa suolaa....niinniiin ja niin niin ajatukseni alkavat noudattaa sumeata logiikkaa. onneksi olen ainoa joka sen huomaa, koska juuri nyt olen ainoa, joka voi sen huomata ennen tätä, sillä olenhan yksin isäni kodissa ja vieraat ovat varmaan tipotiessään ja tiptop. onneksi ja onnekseni eivät ainakaan toptip, mutta se tipoista ja toppaliiveistä. olenkin aina ajatellut kuin paavo väyrynen ikään että talvilenkkarit on ihan hyvät jalkineet, vaikka tuo varmaan sopisi vain väyrysen suuhun silloin kun hän haluaa viestiä jotain harri holkerista äänestäjistään poikkeavalle kohderyhmälle. katsokaa ja hän on medianomi, melkein mediaani, mutta ei sinne päinkään. top-fugue vai mikä se pelikeskeinen, ei velj. keksine tms eikä se kylähullu kauppias, mutta jotain siltäväliltä peliohjelmakin rakentaa enemmän jotain vitun meppejä, yhdessä kaltaistensa ohjelmien kanssa kuin joku valtiotieteellinen tiedekunta. toi ajatus ei ole yksin minun, mutta tämä uus-tulkinta eli neo-näkemys on kyllä, ja siitä tietämättäkin, yskien, sanojan kuultuaan olisi jokainen mielukas tietämään henkilön ja tunnistamaan että sanomaansa voisi hyvin olla, mutta kun ole vuosiin nähnyt kun se pääsi avohoitoon, kysykää holhoojaltani eli antti ala-turkialta, jotain tuollaista minullekin neuvottiin, mutta sitten kun katsoin fight clubia tuolta telkkarista niin alko karmeesti särkemään päätä aina. ensin ajattelin että ja sitten ajattelin jotta ja kun vielä kerran katoin niin sitte iski tuuminki päälle ja puhuin siitä kaverille (huom! ei lääkäri, lääkärit tietää aika vähän elokuvista, mutta jonkun verran näytelmäkirjallisuus on osalle tuttua, katsos. hämänäkki, pitää ettiiä tikkuaski ja pelastaa tuo 8-jalkanen ulos pihamaalle kun ei sielä nyt ainakaan pakkaseen voi kuolla... tähän tulisi tauko... mutta se hämäri karkas kattoon ja miä arvaan vaan että se menee sinne ja kävelee siihe samaan paikkaan mihin ne muutkin ja oksentaa kattoon, mutta se hämän äkeistä... olikos minuilla joku juttu kesken mikä yhtä kerto, en tiedä monella, mutta se yks aina liioottelee, onneks se on se yks niin se ei ainakaan liiottele hirveän paljon... (no siksi kun 1*x.x on tasan x.x, niin siinä on hirviän vähän varaa liiotella, se liiottelu tapahtuu siinä vaiheessa kun pyöristellään... ohhoh kun väsynyttä juttua taas jo alkaa vähän ja kanssa, mutta ei anneta hitaan mielen vaikuttaa merkkien tuloon, err, no kuitenkin

jos meinaa todella olla vielä selvinpäin ja kaappijuoppona kun on julkiakholisti, niin täälä internetissähän se kannattaa sanoa että vähän juon salaa niiltä että ne ei huomaa ja jos ne siis iso ne eli Ne *winkwink* huomais tai tietäis niin sanoisin niille että söin niitä ei kolmiolääkkeitä varmuudenvuoksi vähän ylimääräsiä kun tulee aina paskajalka niin kipiäksi kunnon vieraita katellessa kun tulee kävelleeksi niin paljon kun hermostuu, siis hermostuu sillai jännitys, ei mikään korkeajännitys tuhat volttia, vaan sosiaalisten tilanteitten pelko-hermostus, siihe kannattaa aina syödä... sanoa että miks' on tällanen kun siks' on sellanen, nii ja sika sano nix vielä päälle Ja joi kuravettä ja kaikki ihmetteli, Jotain askarrutti, mutta sillä ei ollu pahvia ja saksia.

no nyt on sit sillee hiljaa kaapissa niin että näppäimet vaan rapisee enkä tiedä mitä tännekin tulee kun ei pela kymmensormijärjestelmäkään, tai ei kai se koskaan ole pelannu, mut' vaikka nii ovi ainakin vedota siihen että se ei ehkä koskaan palaa kun jos se ei 9ole oikein pelannu ja jos jatkossa pelaa yhtä hyvin ja se on huono niin sitte voi syyttää siitä niitä ketkä ei ole itessä kiini.

hommat on niin yksin kertaisia kun ajattelee, onneks en oikeastaan elä Teidän maailmassa vaan tiedän että Ne tietää ja luotan siihen että Ne tietää myös, milloin pitää puuttua ja milloin olla osa asioitten kulkua.

niin helppoa jos olisikin niin olsinkin itteni kans' (siis myötä jotain kanssa olisin, eikös juu?

miksi sanon sen, ja vielä täälä? no siksi kun dungeon siege on niin vitun hyvä peli että sitä kannattaa mainostaa ja vieläpä dungeon siege 1, joka julkaistiin joskus vuonna 2001 tms.
tämä on mitä parhain paikka sanoa se sillä se kuuluu päiväohjelmaani, on kuulunut taas useamman viikon ja olen jopa harkinnut että modailisi sitä ja tekisi, jos intoa piisaa enemmännkin, oikein oman kentän. se että sanon sen täälä enkä sivustoilla, joita noin kehumani peli varmaan ihan on saanut omistetuksikin, niin on syynä se että minua kiinnostaisi ehkä enemmän saada sen pelin kimppuun ja siitä innostuman sellaiset ihmiset, joilla on konetehoa enemmän kuin neljän sellaisen pelin pyörittäminen vaatii, ja he käyttävät kaiken sen tehon irccaamiseen tai galleriaan. tämä on siis eräänlainen salahanke... mutta pessimitinä minun on jo nyt pakko todeta että tälle käy kuten kävi hitlerinkin hankeelle. pieleen se menee eli turha olisi ollut edes aloittaa, mutta tulipa nyt vain ja olishan sen vielä voinu estää, mutta kun minun toinen käteni oli jo hiirrellä kun yritin sitä estää.ö...
se saatanan lääkeaine, jossa ei ole kolmioita, siinä pitäisi olla kolmioita ja rekan kuva ja ei rekoille punanen ympyrä ja viiva lävistäjänä...ehdinkö antaa käskyn... älä julkaise tätä vie

en pyydä sinulta anteksi mitään. sillä minä olen jo antanut sinulle anteeksi sen että olet hidas tulla sisään ja ainahan on tuo mitä loistavin toiminto käyttöjärjestelmässäni, jos sitä voi jo tai vielä edes sellaiseksi nimitellä, nimittää ei voi sen tiedän vanhastaan ja vielä pitkään tiedän senkin vanhastaan, mutta en tullut tänne nyt vielä tänään puhumaan hallituksesta tai mistään. tulin kysymään että vaikuttiko siltä että olen noussut väärällä jalalla, jos olisi tilanne äskeisen merkinnän aikana ollut se että olen juuri saanut laitetuksi kahvin valmistumaan, jossain panostoimisessa väkkyrässä, joka on enimmäkseen muovia? no jos vaikutti niin en ole noussut väärällä jallalla sillä minulla ei ole jalkoja lainkaan, minulla on vain paskajalat tai sitten minulla on vain vääriä jalkoja, jolloin olen noussut väärillä jaloilla, ja se vasta on äkäistä kateltava. tämä säälittävä ilmaisumuodoksi nimitetty keino kuvailla ja välittää tapahtumankulkua, tai juuri tapahtumankulkuun ehkä onkin oikein oiva keino, mutta tapahtuman kuvailuun aika huonosti toimiva eli hyvin istuva kyllä, sillä samalla kyllä olisi voinut sanoa 'eli hyvin istuva kyllä se juuri onkin. jos palomiehet tekisisivät töitä yhtä nopeasti kuin ne on aakkosin kuvailtavissa niin se tuli sammuisi kuin taikasanalla eikä siinä paljo letkuja leviteltäisi, jos edes päästään sille palopaikalle kun pitää kuvailla se kaikein vaarallisin osuus eli matka liikenteessä... no en tullut kuvailemaan tulipalon sammutustakaan vaan kerroinpa jo että väärillä jaloilla jos olisin herännyt, niin millaisilla käsillä se vääräjalkainen kuvailematon, mutta kuvattu otus nykyään kirjoittaa, siitä on jo vinkkiä annettu, mutta merkintäni ovat pitkänlaisia ja niissä ei tapahdu mitään tai sitten kun tapahtuu niin on kohtalaisen nopeaa leikkausta, veikkaanpa että madonnan videotkin on aika hidasta menoa silloin. no kuitenkin jne jne jne...

noi pahvilaput on ainoa keino oikein ilmaista edes jotenkin sen hetkistä tunnetta. tämä, että suoraan kuvaa tuntemuksiaan tekstillä on niin vitun hidasta ja uuvuttavaa puuhaa että kohta jos en syö tuota karkkipatukkaa niin sitten voi taas lainata batmudia ja todeta vain: ei käsiä ei karkkia.
niin hidasta tämä on, että minä vertaisin tätä oikein vahvaan rauhottavaan lääkkeeseen, joka hidastaa ajatustoimintaa, tai eivät ne hidasta vaan estävät joitain aivon osia toimimasta (lähes) lainkaan, tai kuten itselleni parhaiten tapahtumaa kuvaavaksi sopisi ehkä jokin lääkeaine, jota saan paperilla, jossa lukee lääkemääräys ja kyseisessä lääkkeessä ei ole edes kolmiota, eli se hatun alla saa ihan huoletta ajella vaikka rekalla liikenteessä. näkisittepä haittavaikutuslistan ja tuntisittepa sen normaaliannosta pienemmälläkin. kyllä sen verran olen viinaa syönyt, jos lääkeiden juominen on jäänyt siitä syystä vähemmälle että olen ehtinyt nousuhumalankin joskus kokemaan ja kuinka se huppeli heiluttaa ja vaikuttaa aivan tasapainoaistimuksiin niin että korjausliikkeet ovat ylimitoitettuja. kuvaan asiaa vielä käytännön tapahtumalla, joka on ollut totutteluvaiheessa toistuvaa. kun kurotan kättäni lasia kohti tai juoma-astiaa, olkoon siinä kahvia tai mehua, mutta jotain nestettä kuitenkin, nyt tiedätte jo että se läikkyy, mutta kuinka ja mikä se mekaniikka on?
no asiat päässä tapahtuvat vain niin hitaasti että kun minun pitäisi alkaa hidastaa käteni liikettä tavoittelemaani esinettä kohti on käsky annettu jo liian myöhään ja sen viestin saaminen käden lihasten toiminnaksi kestää sen verran että sivusta katsottuna voisi kuvitella että tyypillä ei ole omat silmälasit päässä kun se kuvitteli että tavoiteltu kohde näytti toiminnan perustella mielestään olevan ainakin puolimetriä kauempana ja niin on lasi kaadettu tai esine sysätty liikkeeseen. tuosta tulikin mieleen että jääkikkoilijoille olisi tuosta lääkkestä kovati apua kun pitää runtata joku laitaa vasten tai kun pitäisi saada laukaukseen voimaa, tai edes saada syötöstä se kiekko kulkemaan oikeaan suuntaan. en juurikaan harrastele jääkiekkoa missään muodossa, mielelläni vetelen kyllä jotain tikkasia ja karalahtia pataan, mutta siihen se _jää_.

rannalle kuollut valas

ps. on hyvää ravintoa, joka menee hukkaan lokin suussa. aika vaikia probleema vaikka olisi logo apuna, kyllä sillä vielä suden,lampaan ja kaalin ajaa yksi kerrallaan rannalta toiselle, mutta että hukan suuhun lokin nokassa. olen kuullut että kettu on joltain harakalta narranu palan auraa, mutta sellaista suullista kansanperimää, jossa... jään odottaman. sillä minä en siihen pysty :(

sinun typerien salasanojesi kanssa puljaamiseen mene niin hitosti aikaa, että se menee ihan hukkaan. ja varmaan tahallaan on nörtti-saatananpalvojat osannu ajatella ton jo etukäteen, ei ne niin hyviä käyttöliittymiä muuten osaisikaan tehdä. vain insinööri jostain polilta on huonompi, kuin humanitaarinen nörtti. itseohjautuvat nörtit on sitte ihan kaikkea siltä väliltä ja sen skaalan ulkopuoleltakin. mutta vähiten kyllä kaikpaan silti jotain vitun stenforsia laatimaan käyttöliittymiä, muotoilkoon se vaan niitä futuristisia tekopeniksiä, mutta sekin voisi laittaa vähän yritystä peliin. kattois edes elokuvan dead ringers, mistä viimein jokaisen, joka elokuvan katsoo ensin vahingossa tai sitten tahallaan ensin ja toisenkin kerran, ihan jeremy ironsin tähden niin saisi jotain minuakin kiinnostavaa muotoilua aikaiseksi. menis stenfors vaan hiekkalaatiklle pala muovailuvahaa mukanaan, kurkimäessä, sit' koittas kisata ittesä kanssa että löytääkö sitä muovailuvahaa ja sormia hiekkaan tunkemalla ensin kissanlakritsan vai huumeneulan niin tuntisi vähän miltä sen muodon pitää käsissä tuntua. me stensfors, vittu, tekee hurlumhei-baariin yhelle jakkaralle jalka kun ne kolme jo toimii niin neljännen sais vaikka muotoilla! tervemorot sulle sten mikä vittu se äijä olikaan, ja ristomattiratia laittaa siihe sitte kankaan kun se pääsee ulos fenniasta, tai ensin sinne sisään kun se on niin maalainen, niinku se taksissa höpöttää. voi risto-matti, jättäisit ton matti-nimen pois, se on liian kivan kuulonen sun raiskattavaksi. mene sen vanhemman hytösen nahkahousuja kopeloimaan ihan sopuna ja sointuna. vitun risto ratia, vai kuulostaako toi liian nalle puhilta noin? anteeksi risto ratia, vilpittömästi en pyydä anteeksi yhtään mitään sinulta, mutta pyysinpä jotenkin, vitun risto ratia!

antti ala-turkia

kelju tuo hiton entteri kun sitä täälä käyttelee aivan kuin olettaisi sen tabuloivan, vaan merkitystä suurempaa vailla on teksit entteröty, jos se menee ohi lukijakunnan, kunhan joku käy joskus ja se riittää, sillä onhan siinä juur aihe jakaa päiväkirjan kanssa tuntemuksia mm. siitä kun sukulaisia tulee kylään ja sattuupa niin että minulle tulee vieras kaukaa, vuosien takaa, muassaan mallasjuomaa, joka on oikiaa wiskiä. nyt sitte sain kuulla kuinka ei käsitetä, että minä en aja niittokoneella nurmikkoa, kun on vieras pohjanmaalta. vittu että vituttaisi, mutta on niin hyvät lääkkeet ja puolukkamehuakin.

vaan, nyt on pakko sanoa mutta, sillä mutta juuri olikin se sana jota olen kaivannut, kielitieteilijät sitten joskus, toivoni mukaan, joskus ajallaan koittavat keksiä miten minä virkkeeni muodostan, vaan mutta nyt ei ole sen aika, mutta kyllä sekin tulee.

nyt olisi sen aika kun minä kertoisin siitä kuinka minulla oli mieluisa vieras, minulla on aina mieluiia vieraita kun olen pulassa suskuni kanssa, mutta ja vaikka olisin pärjännyt aivan hyvin , ja voinut käydä ihmemaassakin etsimässä diftongia, niin tämänkertainen vastaanotto ystävää tai kaveria tai mikä lie, kohtaan oli juuri sitä mistä koitin varoittaa, ja pieleenhän se meni; vastaanotto ja tutustuminen, jos sellaista oli edes oli jäätävämpi kuin osasin odottaa. sillä onhan niin, että kun minä olen ja kun minä ollessani koitan varoituksenomaisesti antaa vihjettä ja esimerkkejä käyttäen, niin seurauksena on uusi esimerkki. kuinka pitkälle asfd voikaan mennä ja yltää, ja kuinka paljon minun on tehtävä työtä, sen eteen että saisin itse antaa ystävieni valita minut ystäväkseen, tai kaveriksi edes?! se kysymys ahdistaaminua, kuin musta pilvi, jonka alla paperimiehet elävät tällä paikkakunnalla. minun pilveni ei hälvene koskaan, enkä sitäkään haluaisi, mutta kun jotain on niin sitten se on sitä mitä se on ja se siitä ja sillä epäselvä. tuliko mietittyä?

ja nyt koitan palata aiheeseen (keksin mitä minulle tänään kävi ja mikä oli hassusti ja mikä ei ja sitten pikkaisen, ehkä parilla rivillä koitan jatkaa tuota päivää, joka minulla vieläkin on,tai paremminkin uudestaan elän sitä, erona vain on se että ovet paukkuvat niissä huoneissa missä minä en ole ja kirosanojakin sanotaan. mutta ehkäpä on aivan oikein että tapio liinoja juurikin oli valikoitunut henkilöksi joka olisi siirtänyt pohjanmaan osaksi ruotsia ja tehnyt pikku ruoppauksen phjanlahdella, ja rakennettiinhan jyylantiinkin silta, niin miksei...

ja nyt pikkasen katon << ja palaan jos keksin mistä oli kyse, kysyms ja kuinka ess tuli aseteltavaksi

oho. kirjotin vahingossa otsikkoon aika pitkänä kun kesti niiin kauan siis voi sissus sentää pitää sanoa väliin tähän mutta kappaleen nimi on oho en muistan kattoa. kun piti väistää tota rakennelmaa keskellä olohuonetta. siinä on minitornin päällä sellanen 60xm kkorkea sellasesta jännästä hylsystä tehty jakkara ja sen päällä vesiämpäri kun olen pari päivää kyäynnistäny ja kiitos käynnistä ja pidä tietokoneesi ajantasalla ja mun puutuu kädet niin pahasti kun on kolme metriä korkeat ja kolmet pitkät ja kolmmannet leveät kaikki huoneet ja jos siinä pitää olla väärinpäin niin voi pitää sitä sillä tasalla ilman käsiä.

tulikin mieleen iilman käseijä se vitsi siitä apteekkarista joka ajo polkupyörää niin tuli mieleen se mainos, joka pyöri teeveessä, siis telkkarisa, ehjää mut ei jäähtytyttä toi kahvi, kyl se menee, mut' en ole muistan' käyä viel' laittamas naapurin kylpyammetta täyttymään. tuli vaan mieleen kun lähti kesä mökille ja en ole juonu tosi pitkään aikaan niin nyt kun lähtii naapuri kesä mökille, naapuris' sano, ja vähän minua huvitti. nyt pääsee taas pesullekin ja kattoo telkkaria kun kaikki naapurit on eläkkellä ja kesälomalla niin meen vaan sinne ja katon. niin tekkarissa siis pyöri sellanenn blackanddekkerin tms siinä on ja-merkki, siinon ja merkki, tuli vaan mieleen kun kirjottellin tossa just muistilappua lääkärille kun näin tietokonetta ajantasal käynnistämäs ajattelin että puhallanpa pölyt pois kun se vikisee niin sinne olikin adoptoitu rauni-leena luukanen tone prosessorin jäähyttimeen. hitto etät joka lääkärin pitää tunkea kätesä joka sormenväliin. ja siis siinä oli mainos-sloggykanina, joo syön ruo-kania, piti huutaa tonne. hamsteria se paistaa, mut' leikin että on ite ammuttu kani. nonniin siis jalkani on kipeä ja se slogani kuului: kaksi kättä ja lback'n'de,ker. niin kuulin jutun mikä tuli mieleen että jollain oli käyny sama juttu kun sillä apteekkarilla kun se ajo vitsissä ilmann käsiä, tetä mitäköhän ne ajattelee.

ne sit ajattelee ja kaikkii. niinku kävi sellanen juttu että kun en ole siis juonu pitkän aikaa niin sillee että kun panin kahvii tulee niin se sammu. sen takia on nyt naapurissa amme täyttymässä, että saa juoda talven kiljua, niin tai no ei kiljua mutta kuitenkin; olin siis ajatellu että juon vettä niin vahingossa keitin kahvia ja heitin sen tuleen niin se sammu ja sit vasta tajusin että höh siis höh-merkki, että hitto vettähän se kin on se kahvikin, siinä on vaan jotain mooleja aromeja seassa ja se on eri makusta kun teevesi, ainii joo - tulikin teeveestä mileen kun olen aika paljo katellu vähän aikaa jo sitte telkkaria niin minä en lähde tampereelle, minä lähden: hitto meinaakse taimauattaa kohta kun pitkä aika...

noniin, pidin vähän tietokonettani ajantasal ja minul' oli kolme palavaa tupakkaa äsken ja nyt ei ole yhtään eikä täälä näe mitään kun on niin paljo savua... missähän se palaa. no palatkoo. vähä niiku ok, mut' enmmän silti. no joo siis kuuntelen sellaista musiikkia mikä laittaa ajattelemaan näin ja minul on tässä pahvilappuja kasa, joista koitan löytää ne sanat millä mun piti ajatella, kun aina kun asentaa tietokonetta niin hukkuu kaikki ruuvimeisselit ja kympin hylsyt, jos tää olis joku tori niin mul' olis yli 1000 hylsysarjaa ilman kymppi-millin hylsyä, mutta kun tämä ei ole tori niin ei minullakaan ole hylsysarjoja, enkä minä aina asenna konetta (tietokone) vaan aina hukkuu, vähän niin ku kalevalassa, tuli ainasta mieleen aino kun on tossa paperillakin tuo tollanen sana että pitäs jotenkin notkeasti kertoa sellanen arvotus... eli kun aina hukkuu salasanat ja kuvittele että tämä olis joku pgp-mekanismilla kirjotettu teksti, joka käännettynä näyttää aivan toisenlaiselta ja joku lukisi ääneen niin että kuulijat, toivoisin että teette... puhelin perhana... voi olla hyvä asiakikni toisin...

siis ei huku vaan haukkuu, hiton vitsi kun ei toimi oikean käden sormet oikein kymmensormijäjrestelmällä kun hiton vitson pani-poliisi veti tukasta, mutta onneks en muista ite mitään, mutta olen nähnyt vidopätkän, jossa huudan, paskanaama vedä tukasta, ja se oli virkavallan väkivaltaista vastustamista, kun on umpitunnelissa, vasen jalka paskana ja painoa 147kg ja polisiopistoon vai mitä pääsee lyhyempi ihminen kun tavallinen hauki painaa jonku 6-8, eihän sitä paskaa voi syödä, enkä miä jaksa edes katella niitä. kuvottaa toi vesi. hitto kun tuli kesä ja joutuu taas naapuriin peuslle, mut kyl se siitä. no kuitenkin siis heitin eikun keitin keitti ja minä pistin kahvin tuleen niin se tuli sammu ja ssiis, mieti - just silloin, kun se kahvi lensi sitä tulta kohti miä tajusin, että: vettähän se kahvikin on, siinä vain on... eli toi oli jo kerrottu, mut' se ei haittaa, koska kaikki on jo sanottu, siis sisältö, vain asu muuttuu... aaarhg asusta tuli mieleen kun asensin aina tota tiettoknetta vieläkin kuinka vaikiaa meinas olla että pääsin tekemään tätä merkintää... ette voi kuvitella... vai se nyt on noh, niin taas tulee varmaan se taimautti, nonkhan se jotain tekemistä autismin kanssa... no pidän taas tietokoneen ajan tasalla ja käynnistä kiitos ja kerron sitte sen miten tulin... lukee kuka lukee, täähän piti kuulla eikä kuunnella
noniinonella taas on se niilo-hanakin on, se on niilo-hana kun siltä puuttuu pari raajaa, ihan niinku miinultakin. pitää varmaan alkaa nukkumaan eri huoneissa, välillä vois nukkua vaikka pihalla. ruokkisi hyttysiä, ei tarvi lähtä mökille eli ns. merta edemmäs kalaan, sano valtamerihirviö ja minä sanon että sainpas sanottua ja se on naisen nimi ja tiedät kyllä kuka ja kuka, mut ei se mitään. paitisi että entisen siivon lisäksi on nyt sitten miiotettu lasinsirulla toi takaovi kun elokuvassa, kun oelen viksuna laitanu lakanan siihe ikäänkuin hyttysverkoksi ja hyvin on pelannut, mutta joku saatana, en minä, jättäny lasin siihe niin nyt on mentävä ja laitettava vielä imurikin päälle. miä läkähyn, pitäs varmaan kota se kahvi laittaa tuleen, ainiin, eihän sitä tarvi kertoa, sanoo vaan mitä kävi. hitto sentäää tätä kaaosta on kiva kuvailla. voisipa kuvitella melkein että en pysty kertomaan kuinka hienoa on kun tietokoneeni on niin ihana. siis kertakaikkiaan, siis kerta itseensä jokaiseeen. mitähän toikin sana tarkottaa. sissus on varjmaan kirstuksesta tulllu, minul siis tuli siistä voi sissus sentää mieleen kun asensin tietokoneeseen sellasen ohjelman (tää on asus) ja miä menin hakmistoo ja siin sanottii asus... miä vähä ihmettelin että mitä hittoa, asus, asuni vai mitä se meinaa ja sit minul oli siis suorat housut, mutta ei takkia niin ne tarjosivat jotain suoraa-jakkua, siis straight jackettia, varmaan liittyy jotenkin toho pokerihuoneeseen mikä tohon käynnistys-sanaan mikä on tuola käynnistä->ohjelmat->käynnnistys, ja se oli tyhjä, se on aina ollu tyhjä varmaan sillonkin kun rauni-leena oli tuola prosessorin jäähyttimessä ennenkun putsasin, mut se on jo kerrottu, niin tosiaan pokerihuone ilmestyny siihe huoneeseen, eiku hakemistoo missä luki se käynnistys suluissa tyhjä sulku kii. ihan kun joku saimaan kanava tai suu kii, mut kuitenkii, toivottavasti ei vaan tarvi taas pitää ajan tasalla ja käynnistä kiitos - luuppi jää päälle, mutta musiikki auttaa ja sitä kahvia ja se naapurin kylpyamme ja ne hylsyt ja tietokoneet ja siis siinä oli toinen hakemisto sit kans tullu. katos, kolme ja mitä niitä oli kolme kolmet ja kolmannet ja eri huoneessa eri asento, jossain puutuu kädet. ja sit tulee taas aikaraja, mut ne voi olla ihan jees, mutta kunhan ei vaan tarvis taas sanoa että pidä tietokoneesi ajan tasalla tai miä vien ton pihalle, siis tää on eri kone niin vien ulos ja paan ne tulet ja kahvit ja teen paella tästä saatanan hiekkakasasta. toi on nimittäin sellanen juttu, että jos niksi-pirkkaan sanois että lautasantennin on helvetin hyvä vokkipannu niin sais aika paljo rahaa jos olis paljo rahaa ja ostais ne vokkipannuksi ja sitte turkulaistkaan ei olis niin innoissaan sielä torilla että se menis todesta. siinä sitte kattelee lautasantenneja. voi olla aika pieni huone ja suorat housut parempi vaihtoehto kun joku pakopaikka... hähäähähä

eli pakopaikka tarkotti tietty pakkopaitaa eikä se ollu mikään viesti että pieni huone ja suorat housut on ruumisarkku, kuten joku saattais kuvitella, jos kuvittelis näitä juttui siis oikeiksi. aika hienoa olis... toi mun muistilappu sille lääkärillle, ei sille helvetin luukkaselle, sehän on ihan sekasin. pyörii millon kenenkin avaruusasemalla, vaikka kenenkään ei pitäisi tuntea ketään.

on se merkillistä että merkeilläkin siis ihan tietokoneella niin että siinä ei näe käsialaa, melkein siis ilmaistuksi jotain niin että melkein vois välillä vähän naurahtaa ja sit kuuntelis tosissaan eikä vaan lukisisi hiljaa, mutta siis. se irk-galleria-foorumille meno siis oli ihan mahoton. olen siis ainá kauan kuvitellu että käynnistä hakemisto olis vähä sama kun odotushuone niin kun ei täl kertaa tullu ketää ja piti vaan aina vaaan ajatella että siistiä tää tietokone kun muistaa pitä tietokneen ajan tasalla ja kädet väsyy ja kiitos käynnistä-ohjelmat->käynnistys(tyhjä) takasin käynnistä-ohjelmat-pokerihuone-ulo-ohjelmat-sisoftware ja sissus sentää kun miä siitä hakemistosta menin toho asus-hakemistoon, kun tää kone emolevyltään on asus ja niilllä on joku oma diagnostiikkansa ja miä olin käyny pokerihuoneessa ihan vaan kattomas että kuka sen olis voinu asentaa ja miltä se näyttää ja sit asensin huvikseni ton sisoftwaren sandra litea, niin menepä sen jälkeen sitte sinne missä lukee asus- asus-probe, ja arvaa tuleeko sanomista kun on joku käyny tutkimas ja säätämässä. miä menin heti takas sinne sandra liten luokse ja uninstallasin sen sandra liten. hitto, ei saa edes liteä juoda vaikka se on pahaa, minustakin. noh kuitenkin taas tulee se aikaraja kun muista pitää tietokoneesi ajan tasalla ja kiitos käynnistä käynnistä-käynnistys-pokerihuone-sandra-lite-asus ja niin se tietokone sitte on sellanen vehe. siinä tämäkin. näkispä millanen käsiala, niin varmaan joku hyypiö kun suoraan jostain roman polanskin elokkuvasta the tennant


kuuluu moottorin ääni ja haisee palanut fossili. pitää kai sitä tietokonetta sitte ja sitä siiltä ja tuuleteinta tähän väliin pitää kyl' sanoa mutta ja tää jäi tähä... koitan keksiä miten toi loppu meni

moro
ai vittu mitään kahvia muistan keittää :P noh sieltä vaan kuului hymähdys. huvittunut, kuten on kun arvaa että mitä taas on käynyt kun pitäs keitellä kahvia ja olla tietokeita asentamassa ja pelata dungeon siege vähän, sitä ehkä kaikkein vähite, telkkaria en ollenkaa ole katton just dungeon siegen takia, vaikka ehkä se on sen verran hyvä peli kun jaksaa juosta kaupoista toiseen kun kaikki monsterit on kuiollu joltain lyhyeltä matkalta ja pelaa yksin eikä lue netistä mitään vinkkejä. siihe johkuu egg-huoneeseen en mene ikinä!

nonoi ny tkoouutti kun ei ole puhelin ja minä tuhmaan nyt hiljaa. kiitos käynnistä muista pitää tietokoneesi ajantasalla ja sit mulon viel sellanen juliste seinäl tai sivu lehdestä missä on käsirautojen kuva ja siinä lukee copy software illegally and you could get this hardware absolutely free. ja pinssi sanoo: aito softa on iloinen asia ja kyllä nämä nyt se kahvi ne hiton moolit ja aromit, juhlamokkaa ja sokeria ja maitoa ihan saakelisti ja pikkasen saakelisti viinasta...

Rakas päiväkirja, jota on vaikia iptää yöllä. (tätä minun päiväkirjaa on pidettävä yöllä, pitävätkö muut, sitä en tiedä, sillä oikeat päiväkirjat eivät kestä päivänvaloa, kuten et sinäkään, vaikka et ole oikea päiväkirja edes, ja juuri siksi minä ajattelinkin kertoa sinulle päivän tapahtumista ja vähän siitä miltä minusta illalla tuntuisi tuntuvan eli rakas ei oikein päiväkirja eikä oikein mikään vitun kirja, miä kerron sinulle vähän; ei pelkästään tämän päivän tapahtumista ja tuntemuksista, mutta kurkistan myös hieman tulevaisuuteen. sillä keinoin minä saan kompensoitua sinulle aiheutuneen pahanolontunteen siitä että en sanonut sinua oikeaksi päiväkirjaksi, ja sinä olet vähän jo huomisen kirjakin, ei vielä ilmestyskirja, mutta sinun sairautesi on minun sairaus, senkin grandioself. lopeta homoilu, hintti.

minulla on ollut mukava päivä tänään. minulla on ollut levoton, mutta yläviritteinen mieliala koko päivän (tämä päivä on taas kroonisen unettomuuden jms. syiden; kuten kipu, kivun tunteet, luulo, (myös luuloseuraus) ja jotain... jokinen oikeasti patologinen tekijää, valehtelun ja itseptoksen lisäksi) melko kokonaisvaltaisen mukava ja hyvä päivä, mutta minulla on ollut vaikiaa. minä olen tuntenut yläviritteisen mielialani vuoksi levottomuutta, joka tekee olostani vaikean. sillä kun minulla on hyvä olo, on hyvin usein seurauksena jokin teko tai toiminta, jota saa sitten itsekin traumatisoituneena, joskus jopa muita enemmän vatvoa ja kaivella aina kun seuraavan kerran tulee se sellainen tunne olosta että on mukava olla ja asiat ovat menossa parempaan suuntaan ja minä niiden muassa. ensin aina minä ajattelen että syy hyvään olooni voisi olla siinä että minulla on ne kun tulee niin paljon ja sen väristä että ei tenakaan ime, mutta sitten muistan että en ole aivan kokonaan nainen ja siitä se yleensä sitten lähtee.

tänään ei lähtenyt, vielä! minulla on vaikeaa, minulla on vaikea olokin. minä olen huojentunut myös, mutta se ei vaikeuta tämän sortimentin vaikeaan oloon, joka on osa eloani; tähän on aivan muut läkkeet ja juuri lääkeistä osa vaikeasta olosta olikin, n'in jälkikäteen ajatellen varmaan aiheuttamassa sitä,

en minä jaksa minul on tos karmia kas jo kirjotttu paperille niin en jaksa tänne niitä enää horista ja miettiä miten ne luontevasti sanoisin, itselleni luontevasti niin että tekstiä on paljon, riittäköön kun totean että äitini käytti minut tänään apteekissa kun itse kävin viereisen rakennuksen lasisen laulukirjakaupan nuottivihkoja selaamassa ja sieltähän aina tarttuu jotain näkyjä makuina mieleen niin että ostin äitini avustuksella suuvettä. se on aivan yhtä pahan makuista kuin mäntysuopa, mutta maku ei ehkä viivy yhtä kauaa ja kun sitä suuvettä annostelee oikein niin juuriharja ei satu ikeniin aivan yhtä pahasti. itseasiassa välillä minä oikein mielelläni kiroilen että suuni tulisi taas pestyksi, ja nykynuorison kielenkäytön perusteella (tai se mitä olen nähnyt televisiossa) voisin melkein uskaltaa päätyä ajatukseen että heidänkin suunsa pestään jollain muulla kun mäntysuovalla, ja siitä olen iloinen, sillä minusta mäntysuopa vastaisi suun huuhteluaineena ruumiillista kuritusta, kun taas tämä uusi laimennettu tuote välillä innoittaa käyttämään juuriharjaa muuhunkin kuin kirkonsanojen pesuun ja olenkin itse jo keksinyt aivan niksipirkan arvoisen idean että käytän wc-pönttöharjaa myös kirosanojen huuhteluun ja välillä vähän alapesenkin sillä (oih! taas tuli mieleen että voi kun olis bidee-suihku, toi painepesuri on niin karmeen äänekäs)... no jokatapauksessa

minulla on vähän verenpainetta ja paljon lääkkeitä. itseasiassa minulla on niin runsas verenpainelääkitys että minun pitää odottaa päivä että saan kaikki lääkkeni kun apteekkari on vaihtunut eikä hän vielä tiedä kuka tällä kylällä lääkkeitä syö ja pitää apteekarin suussa leivän ja taidanpa pitää hampaatkin, tarkoitan siis että saa ihan omin hampain ja välilä syödä näkkäriäkin kun ei iske keripukki kun on niin mukavaa olla apteekkari.

no, karilla on monta nimeä, mutta niin on asiaakin paljon että minun on nyt pakko paneutua, johonkin vitun muuhun... ooh, tulikos kirosana. ennenkuin minä pesen sillä wc-harjalla mitään muita intiimejä tenoja tai muita kirosanoja, minä käyn pesemässä suuni, ei saippualla, tai kyllä saippualla, sillä onhan kyseessä vain kasku, vaikka minun suuni on tosiaan pesty myös mäntysuovalla ja ihan kiroilusta. aah ja niin se taas tuli aivan kuten ennenkin ja vahingossa itsestään, itsensä automaattikirjoituksen tai tajunnanvirran mukana lillui. minullal on vaikiaa kun miä en ole kiroillut pitkään aikaan. tänään minä kiroilen paljon ja tuhmasti ja minä pesen ja pesetytän suutani ja jos puhun paskaa niin on pideen tilalla simca tms painepesuri. ja minä poltan tupakkaakin niin että on vielä kuukauden kuluttua, vaikka pesisinkin käteni, sormet niin keltaiset ja täynnä nikotiinia ja tervaa että niistä tihkuisi kesän saunatuoksut tervaa ja vielä jouluna olisi sormista imettävissä nikotiinia. niin paljon minä kiroilen ja pesen hampaitani ja nyt minulla on tosi vaikia olo kun ei ole vessassa tietokonetta ja irc-galleriaa ja netskua ja metkoi juttui ja hurjia leluja... ja leikkikaveritkin vierastaa peilikuviaan... on se vaikia vaikiaa kun aina on oltava vaikiampaa kun muilla, mutta ei niin vaikiaa ettei jotain vaikiampaa. ja hyvät supot. enköhän minä vielä tästä ja tähän ja tännekin eli
vaikenemisiin!

nimim. vaikken osaa niin en vaikene ja no-marketin tuolilla istutaan (eli tulee sekin päivä...kai, vai pietari hyvä anna paikka vaikka ei olisikaan luvan mukaan kun ei ole kyin xyz-pelastusliiviä, ja niin se paikka sitten taas löytyi ja tallinnan yöstä suomen vittu-paskaan.... oih, nyt suu puhtaaksi