IRC-Galleria

[soi kotona just taustalla amporphous androgynous joku swap, niin en viittinyt skipata suoraan sitä tohon fatcat -kipaleeseen ja mikä suunnaton hämmennys ja käsittämätön ymppäys että täälä (siis tuola) u2b on joku tehnyt palveluksen ja pannut amorphous androgynousin tales of ephidrena fat catin ihan julki, tosin mul soi vasta auto pimp, mutta tässä konella soi fat cat... pitääkin tonkia noita mun cd-levyjä lisää. tais olla ephidrenaa se timo-h:n hemppiskin, mistä ne vaikutteet ja idis, mutta ne sitten joskus ,) ]

nyt kaikki:

http://www.youtube.com/watch?v=vAugvIsJCaE

katsotaan vain, että mahtaako musiikkimaku natsaamaan

--ei mikään etsin seuraa kaipaavaa. miä luulen että seuraajat tulee vasta kun miä olen messias, martyyri ja messias. kuten se käy.

--tahtoisin olla dj, mutta kun en ole. ja viimeksi kun soitin tätä tapahtui katastrofeja. tällä kertaa ei, eikä tulevaisuudessakaan. en soi itelleni enää raiskata, niin, yhtään muiden haluamakseni kappaletta. niin se on

and WHAT MORE (can I say? the truth may come in strange discuises)? I touhgt i'm through with them but listen to this:

the Amorphous Androgynous-NEW ALBUM-the Peppermint Tree

http://www.youtube.com/watch?v=JN0uk2qUDLg&feature=related

(new voi olla vaikka kuinka vanhaa, mutta minulle uutta)

--toihan kuulostaa sille kun se olis amorphous androugynous neliö + crispian millssin neliö == john lennon neliöjuuri

(siinä oli 40 532 katsojaa vai kuulijaa kun törmäsin tuohon. nyt tokalla katon. jos ei teitä nappaa, niin on meillä tosi vähän yhteistä, ja vähiten sitä on syytä hakea jostain kakofoniasta tai myy-zique myy niinku se metrisen järjestelmän kreikkalainen kirjain myy ja zigue niin kuin minä olen omistanut sigue-sigue-sputnikin levyn ja se on ikuisesti lainassa, koska en tiedä missä!)

-- sot' aoma jauöiaa åusu' vamjassa ka åod'tt'utu' titissa. ka sottem liiöee kptaom iitta. ,ol' telee laolem oj,eeööoselso. aomalom å''ss'- ,itta se lao pm evpöiitoptpta- em tajdp pööa sem este. em''. tajdpm pööa sem åus'utt'k'- ,om' vojaam märttek' ka åöprtteka--- samps ,iita ja vaojdam ,oeöoåodett'mo ka lpmsteka leompkem tpo,oa- ,o' vaam åamet jussul't jeoöi,aam ka ,pmta sillaa ett' miööot eo åuäro kaöposa ka laollo pm pl- litem pm aoma pööit

--,o'. ote. eöo åiijaaram amtto. lorpis ka limmoa mo,ess' ka tepssa

p.s. olen 49% varma että 3"17' kohdalla on vokalistina vai mikä se laulaja on, sama nainen joka revittelee skylabissa, mutta aina voi väärässäkin, arpoessa useimmin aina, mutta sainpa syyn ettiä itelleni (jos en teille jotain skylabia u2b:sta :P

ja osuipa kohdalle kontroversaali: Nickers of a Girl - Skylab

http://www.youtube.com/watch?v=QKt4tidpTvw

en tiedä mitä on, trip hop, joku sano joskus ja se passaa. kakovooniaa, vaikka ei just se solisti vai mikä immeen vocalisti tuossa uurasta, mutta jatkoahan - arvatenkin seuraa ,)

enempiä sekottelematta:

http://www.youtube.com/watch?v=GeIa1O77KFk&feature=list_related&playnext=1&list=MLGxdCwVVULXcgc9bpFae_1h-NgnRe4xwH

olen PAHOILLANI että ette ehkä pidä siitä mitä tarjoilen, mutta kuunnelkaa edes vähän. noi on tehny musiikkia tyylillään jo yli 20v, joku siitä pitää ja jos cranberriessin tai sinnead o'connorista pitää äänenä niin pitäs vähän napata. tulikin sinneadista mieleen princen kappale, katotaaas....

jeh. pakkohan sen oli olla täälä kun kun ja kun kun:

sinnead o'connor - prince - nothing compares to you

http://www.youtube.com/watch?v=iUiTQvT0W_0

--eiköhän siinä ole teille ja minulle siitä jotain miksi minua voi, pitää ja kannattaa vihata, ja jotain sellaista mikä mielessäni on kaunista ja tekee minusta edes jollain tapaa ymmärrettävän, jos nyt aivan ei, niin edes hyväksyttävän.

-- vain maailma avartui, ihmisten ja ystävien myötä. siitä vielä kiitän, ja nätisti

--ei himskatti vielä kerran pakko palata aisankannattajaksi tai mikä se nyt olikaan. jostain brasilialaisesta leffasta (mutta ei toi joka nyt tulee kiertoon silver-movie -kanavalla, pitää äänittää se juuusolle)... mutta kun lähti kotisteriilisti möykkäämään naapureille tuolta olohuoneesta squiggla sonica niin on se tarjoiltava teillekin. ties vaikka sieltä joskus löytyisi se kappale (lost in transmission, .mikä lie ,)

[ http://www.youtube.com/watch?v=81HnDd7-Ekc ]

-- tovitaukomoro. soittan musiikka toisellekin korvalle ja penkaan dungeon siegen rajoja kun on vasta torstaina aika lääkärille ja en noita paska-masennus-päänsärky-skitsopitso-migreeni -anaaleja aio hirveästi ahmia ,P

---

niijoo nii on tai sitte ei katotaan nyt, jos tää on vaan keuh----keuh---

[en voi lisätätätä tyhjää merkintää, eli on pantava tämä musiikki mistä muistikuvani kumpusi ja millä mieleni fiksasin, nyt olen unohtanut aiheeni täysin koska menin editoimaan jotain vanhaa merkintätää, jossa oli typomaisen tökön typön sijaan ihan paska sana, mutta se_suuri ei ollut kyseessä vaan täsemennys, sillä sana translation ja transmission voivat olla todella kaukana toisistaan joidenkin sanojen kohdalla ja tiettyjen sanojien osalla: siitä editoriaali][ samalla kuitenkin huomaan mistä moineset silly-sanat voi tulla, kun katon että painellessa pikkuvarpalla home nappainta tai deleteä endin sijaan että kyllä on kivaa kun on taas mennyt näppis rikki ja pitää arpoa jollain mikkiksen ergo-pergolla... noi pitäs kiduttaa hengiltä ketkä jyystää jatkuvasti näppäimiä uuteen muotoon laudalla, ja etenkin ne jotka ei osaa (kun se on niin kallista) rakentaa kunnon näppistä kuten amiga 500 (en tonnista ole vielä koittanut) tai vanha zenith, joka tarvisi heikkovirta-asentajan apua että saisin sen toimimaan. takavarikoin jostain sen joskus kun luulin että sen voisi kytkeä oikein vanhaan koneeseen jä käyttää ihan vaan terminaalina, silloin kun minulla oli vielä oikia amberi-näyttö. vaan asiat, edes kokonaisuuden osana eivät usein, jos tuskin koskaan eivät mene niin, eikä mikään tapahdu... no karelia suitea ja antiloopin megamixin tuossa jo ehdin (tässä)kuunnella ja nyt lähtee shakata - micronesia & moonweed - micronesia -destianation goa 3 - cd2]

katellaas. meen ihan tekstieditoriin kun vallan karkasi koko ajatuskunta, jota olin tulossa selventämään. tollaset pitkä ja vaikiat kappaleiden nimimössökät on aika pahoja, etenkin kun kuvittelen että nyt on tullut koetuksi se mistä sanotaan että on serotoniini-syndrooma. sen oireyhtymän moninaisia selityksiä kun on 101v kysellyt koskaan saamatta minkäänlaista tolkullista vastausta, niin vaihdetaanpa masennuslääkettä, sattuu ja paljon. mitään ei tapahdu ja mietin että vielä neljä tuntia ja jollei olo helpota soitan lanssin.

olo helpotti ja olen elossa. minua ei tuhkata. kaikki raskasmetallit ja kevytmielisyydet tulee lastata maahan kun sen aika tulee, siksi maksan kirkollisveroa, en siksi että ajattelisin että kirkkokin voisi tehdä milenterveystyötä. miä panen kaiken juomaveteen ja myrkytän kaikkien tuntemieni tai tapaamieni ihmisten mielet.

minulla on yli 42 vuotta vielä aikaa kaikelle tuolle, ja jos olen huono lupaaja olen varmasti vaarallinen kaveri, eiks' je?

-- pillunaamat itkee. minulla on verta ulostuksessa ja syljessä ja niistäessä tuli räkää, punertavaa räkää oikean silmän kyynelkanavasta. tuntu tosi oudolle, mutta yököttävästi jysähti kun huomasin että nenästä tuli vaan räkää, silmästä verta kaivelen tässä ja käsi kähmää. miä hypistelen itteäni nipistelemällä ja hankin tubin millä hinnalla tahansa. miä lopetan leikin ja käyn tosikoksi, koska minua uskotaan tai pelätään sillon kun leikin ja uhataan silloin kun olen koittamassa selittää että se oli leikkiä. miä en jaksa jatkuvasti sanoa että vitsivitisi ja :P :P (mut' aion miä alkaa lollailla ja leillailla kun ei kerran muuten kule viestit perille)

[päätänpä tämän osion tähän kun soi timoh-h - hemmpis - radio versio]

tervemoroillaan kun tapellaan

[ajo100 - single cell orchestra - transport nation - lost in translation]
[... aitaa olla lost in transmission, ed. 7.2.2011 eli kuten olen aina sanonut: koskaan ei voi olla varma, korkeintaan itsevarma ja se on seurausta itsetuhon, johon se johtaa]

kuunnelkaa jos löydätte, minä en anna. paikalla kuullen voin soittaa yleisönpyynnöstä max 36h sujuvasti putkeen ja muun aikaa mahtailla. nyt trigonometriat levylle ja unta palaviin silmiini letkulla ahtamaan.

nimin. se ei nuolase ennenkuin tipahtaa, joka on tiputuksessa, vai miten se mauttomuus tulisi sanoija pukevan hiiva sienellä ja rinta rottingilla tai terni maitoa, dumlella ja pätkiksellä.

ps. katon eilen pitkästä taikaa vaan vähän aikaa (tais olla toispv. tosin jos ihan on täsmällinen oltava) muodinhuipulle, mutta sattui silmään että siinä oli tuomaroimassa paulina porzkova. joku noita noilta varsovanliitonajoilta. ollut elokuvassa thursday (tuomion torstai taisi olla suomeksi) näyttelee siinä sellasta vittumaisen puoleista tyyppiä nimellä Dallas. kehotan kattomaan elokuvan ihan muutenvaan, mutta jos ei muuta syytä niin onpa tuo sittten ja onpa ainakin syy kattoa jos ei muuta, hubaa.

[nyt miä menen ja katon sen tunnin unen, jonka miä olen tääläkin kuvaillu kuinka se menisi. ja katon sen tunnin unen ja mitkä on sen vihan hedelmät. jos niitä ei esiinny en niistä kerro, ja keksimällä en tällä kertaa halua, ainakaan nyt niin ajatellen, kerroskella.l vaan tiedättehän te itsennekin ailahtelevan mielen, jota - vaikka hallitessaan - on vain pakko lähtä, tulla ja puhua]

näillä puheilla ja tuolla pata kattilaa soimaa (mun pitää kattoa että sielä on puita niin että ne palaa sen 3h30min että uskallan yrittaa ottaa ne torkut, muuten nukun yli eli rokuliin ja sitä en halua, on torppa sen verran vilunen, että uskalla tulla alta peiton pois, ei edes pisulle.

mut, elämä koittelee ja heittelee. alkoholi, vaikka olutta olisikin, ei ainakaan paranna ajatusten selkeyttä tai tee niitä suoraviivaisemmiksi, mikä onkin ainoa hyvä puoli.

(lyrica, vittu, miä vielä lyricasta kerron ja siitä kuinka miä siihen ensikerralla reagoin, kun luulin että se olisi vain tovin (max muutama kk), että pääsee oikealle kipulääkärille kun piti jonkun 666-numeroisen lääkäriopisklijan tyntää joku vitun grillivarras läpi päkiän kun miä sanoin että nyt tuntuu siltä kun painettaisiin lyjykynällä, jossa on se kumi pyyhkimistä varten ja sillä päällä, johon tää tytteli tokasi että joo, on sulla jotain vikaa tunnossa, hän painoi aika kovaa.

puhelimella sai lyricaa ja ja ja puhelimella sai mdpvtä, vai miten se mtv3 kirjotetaankaan...

asioita on ja yhteensattumilla tapahtumia. mutta jostain syystä ei kuunnella kun puhelimessa sanoo että nyt menee jo hermot päästäkin, ei vain jalkateristä.

lisään alkoholia. torstain jälkeen alkaa kiljupönttöporista ja jätän kaikki lääkkeet huvikäyttöön. käyn tappamassa jonkun varma-sammon työntekijän, enkä jätä tätä kummempia jälkiä. homma on selkeä ja hyvin hoidettu, kipuva aiheuttaen, siltä varalta että kerralla ei mene viesti perille.

--
-- nimin. nyt kuollaan tai tapetoiudaan
-- (tuleva satanisti tms.)

[nyt miä menen ja katon sen tunnin unen, jonka miä olen tääläkin kuvaillu kuinka se menisi. ja katon sen tunnin unen ja mitkä on sen vihan hedelmät. jos niitä ei esiinny en niistä kerro, ja keksimällä en tällä kertaa halua, ainakaan nyt niin ajatellen, kerroskella.l vaan tiedättehän te itsennekin ailahtelevan mielen, jota - vaikka hallitessaan - on vain pakko lähtä, tulla ja puhua]

näillä puheilla ja tuolla pata kattilaa soimaa (mun pitää kattoa että sielä on puita niin että ne palaa sen 3h30min että uskallan yrittaa ottaa ne torkut, muuten nukun yli eli rokuliin ja sitä en halua, on torppa sen verran vilunen, että uskalla tulla alta peiton pois, ei edes pisulle.

mut, elämä koittelee ja heittelee. alkoholi, vaikka olutta olisikin, ei ainakaan paranna ajatusten selkeyttä tai tee niitä suoraviivaisemmiksi, mikä onkin ainoa hyvä puoli.

(lyrica, vittu, miä vielä lyricasta kerron ja siitä kuinka miä siihen ensikerralla reagoin, kun luulin että se olisi vain tovin (max muutama kk), että pääsee oikealle kipulääkärille kun piti jonkun 666-numeroisen lääkäriopisklijan tyntää joku vitun grillivarras läpi päkiän kun miä sanoin että nyt tuntuu siltä kun painettaisiin lyjykynällä, jossa on se kumi pyyhkimistä varten ja sillä päällä, johon tää tytteli tokasi että joo, on sulla jotain vikaa tunnossa, hän painoi aika kovaa.

puhelimella sai lyricaa ja ja ja puhelimella sai mdpvtä, vai miten se mtv3 kirjotetaankaan...

asioita on ja yhteensattumilla tapahtumia. mutta jostain syystä ei kuunnella kun puhelimessa sanoo että nyt menee jo hermot päästäkin, ei vain jalkateristä.

lisään alkoholia. torstain jälkeen alkaa kiljupönttöporista ja jätän kaikki lääkkeet huvikäyttöön. käyn tappamassa jonkun varma-sammon työntekijän, enkä jätä tätä kummempia jälkiä. homma on selkeä ja hyvin hoidettu, kipuva aiheuttaen, siltä varalta että kerralla ei mene viesti perille.

--
-- nimin. nyt kuollaan tai tapetoiudaan
-- (tuleva satanisti tms.)

[siis vitun kummallista kun aina, siis ihan aina, ja joka kerta kun on tekemässä uutta merkintää tulee huomautus että on vanhan merkinnän tekeminen kesken. siinä onneksi toimii (vielä) copypaste, mutta vittumaista että tota ei saada korjattua....]

no, oli miten oli. kattelin jotain suomalaista ohjelmaa (testosteriili) ja huomasin että ne sano kovin toistuvasti ja liian usein että no. no, vittujako siitä. miä olin sanomassa mitä tuli mieleen kun tuli mieleen oskari katajisto, se näyttelijäntapanen killisilmä.

"Oskarki Katajisto
sun iskijäkrija on ihan paska, tai miten sen ottaa. turpaan on tullut tai osumia kuitenkin, mutta ei pesää.

Haukkuisin jos uskaltaisin, mutta kun sillä on niin outo katse, sellainen eleetön tujotus, että ei näyttelijällä pitäisi voida olla sellaista kuin madam tussaudin vahakabinetissa tai minun kellarissa.

Se tulisi ja tujottaisi oudosti ja miä alkaisin uskoa vääriä tulkintoja, ennusteita ja huhuja ja luulisin että vaan puheet voi olla outoja. ja kuka sellaista tahtoisi että Oskari heräsi ja tulisi kaikkien olohuoneisiin, tai huoneisiin jossa on televitsuuni päällä, ja vielä teräväpiirtona?!

-- ostetaan, vanha, mv-tv
-- ja toinen samanlainen
-- oskari, perkele, katajisto, älä usko kaikkea mitä kirjotat!
-- t: niinku toivoio (á la mtv-kolme -chat et al
--
-- ja eritoten miä. nyt meen ottaa myssyt, ja sanon että ennenvanhaan kuin menin myssyille niin minulle sanottiin että se ei ole nukkumista: menen siis ottamaan torkut unta, enkä myssyttele. en edes unimyssyä ota vaan panen kattilan täyteen puita ja 3h torkut... älkää katsoko Oskari Katajistoa silmiin, älkääkä uskoko kaikkea mitä minä in der webissä satun sanomaan... kas siiinä macbeth ja tuoreeltaan, hamlet, jonka isä maksaa, vertenvuotoa ei voi lopettaa ennenkuin se on alkanut. siihen tarinoilla pyrittäessä ollaan oikeilla jäljillä, paitsi ruokaa haettaessa. eikös vain? tai eiks' je?

[todellisessa paniikissa, pitää sanani, miä jouduin tekemään puhelun, että soittasin siskolleni]

anna siskon numero, miä kysyin, ja äiti vastasi "miä en voi". miä kysyin uuvestaan ja sain saman vastaukse, vasta sitte juolahti mieleni kysyä että et voi (niinku ei tiedä) vai saa (niinku olis kiellettyä). äidiltäni oli kieltänyt siko antamasta numeroaan hänelle, äiti itki sanoesaan sitä. minä rauhottelin että ei ole sellaista hätää, ja tokasin vaan että on se ennenkin auttanut. ehkä juuri siksi, tai sitten niin että siskoltani on kysytty töissä, että olenko minä hänen veljensä kun olen jokskus maininnut sukunimen. ei, siskoni ei ole minun veli, tiedän sen nyt. en tahtoisi olla itseni sukulainen, mutta jollain oudolla tavalla minä haluan olla tällainen, jä vähän päälle

ok. miä olen aina kehnu, täälä, peltolan suvun tai äitini suvun sukujuhlia ja maininnut kai senkin kuinka ne lakkasi olemasta kun äitini äiti, evakko, lakkasi pitämästä juhlapyhi, jotka oli ortodoksien parissa vähintään yhtä kuultavia kuin joku syntymäpäivä.

muuan yhteisössä. miä elin näkymätöntä elämää vuodesta 94-5 vuoteen 2003, ja sitte hajosin käsiini. minulle sanottiin, arvon taholta, jota kunnioitan edelleen että "kuinka minä voin olla noin vihattu ihminen" tai jotain hyvin tuon tapaista, josta ei voi erehtyä. ehkä syy on juuri tässä.

[mul onjoku windows nappaimistö jossa on toi windows-menu -näppäinsiirretty (vaihdettu) alt-gr -nappaimen kanssa niin on vähnä tukosta lähtä kuselle, taian kusta maitopurkkiin, jos sellanen on tässä huoneessa. siitäkin on minulla tarinoita kertoa, mutta nyt ei ehi. on kyse, luultavaa todennäkoisemmin lyrica-kusesta ja se ei ana odottaa]

noin kolme vuotta (siitä kun se joulupossunosa) lakkasi kiusaamasta minua miä olen ollut aika tuuliajolla. minusta on hienoa että lääkäri (psykiatri) kehotaa surffailemaan netissä ja ettimään jostain autistien sivuilta jonkun gibraltarin-syndrooman merkkejä, toteaa, isäni kuullen, että lyricahan on sellainen lääke, joka metaboloituu maksassa. soi mulla hälytyskello kun on tullu juotua viinaa antabuksenkin kanssa mikä ei ole varsinainen salaisuus ja kerron mieluusti kuinka siihen kehitetään toleranssi ja hero, kun on c64-peli, niin jos se olis femiini niin se olis joku muu sana ja sen kemian voi lukea vaikka antti heikkilän kirajsta, riippuvuus - valheiden verkko. miä olen jopa elämäni velkaa, ehkä, tuosta kokeilusta, mutta kaikkille läkäreille, jotka minua uskaltavat hoitaa minä asian kerron. olen, jopa saanut reseptinkin sen jälkeen, mutta lopetin itse, ilman lääkärin lupaa, syömisen kun alkoi tulla sellainen olo.... ymmärrättehän.

minä olen kohta 42 vuotta vanha, se on elämän tarkoitus, eräällä lailla, laki jalaki jnejne. mutta kaikki toteutuu niinkuin ihminen itse netekee. ei niin että olisi joku suurmies ja loisi seuraavaan ihmiskunnan eikä niin kuin olisi joku kata kärkkäinen tai renny harlin, jota ovat tunnustautuneet joskus 20v sitten fatalisteiksi (luulen että tuo ajatus... tai siis toivon ettät tuo ajatus, suuntaus elämän ajatuksesta on karsiutunut ja tullut pikkasen mieleen että omillakin teoilla on vaikutsta ja se ei silloin ole fatalismia.

vaan katso, jos luit minua ääneen tai kuulit paikalla kun tämän puhuin, niin tunnet elämäsi ennaltamäärätyksi, ja minä, kuollessani, olen esimerkki ja laukaiseva tekjä. niin ei ole, valitan. sinä ja te elätte omaa elämäänne. minä kuolen tätä, joka minulla on ja vielä yli 40 vuotta, ja minua vituttaa, suuresti ja suunnattomasti. tämä yheisö ei tulekestämään sitä aikaa tai sen vertaa ja sellaista lääkäriä ei ole, joka haluaisi minua hoitaa. minulle on sanottu että läsnäollessani sairastuu, johon voin vain todeta tuolloin että ajattele vanhempiani.

ajatellaanpa tovi , sibeliusta karelia suite intermezzo 38s - 2min3s tms.

p.s. mul on lääkärinaika varattuna torstaiksi eli tod.näk. tulen valvomaan aika hyvin. en tiedä mitä tiellä tiän, mutta ajattelin sanoa, sen mikä mielessä on.

p.s.s. totta hitossa miä ajattelin että muitakin on ja pahempia oloja, mutta ajattelin että jos sen sanon niin ei tarvi kaikkien. ei tehä tästä jotain sairaalaa. perustetaan oma yhteisö irciin, mutta ei unohdeta pata-ässää eli galleriaa. miä olen niin kovasti kiitollinen että miä olen saanu aukoa päätäni ja olla suorapuheinen täälä niin että minua ei edes läsnäolevat kuuntele, jos tällasia puhun, ja se johtuu ihan ahistuksesta, mikä minusta on ihanaa. kuten piti olla. sillä elämä ihmisen on paikka ajassa, ja minun jälki on galleriassa, jos miä satun kuolemaan, niin täältä löytyy kaikki eväät ja juorut ja huolettomuudet. miä kuitenkin aina nauran, vaikka asia on vakava, miä samaistun ja se minua jälkeenpäin huvittaa. Jussi, jummijammi, tuus käymää, miä olen huolissani, vähän, sinusta... mut ei mitään paniikkia ja veikka mukaa ja sisko ja kaikki sukulaiset (niilo-hannasta, poikaan nimeltä päivi)

-- fäggis, ite
- (jos ja kun luette tätä niin toistakaa kaikenaikaa tätä: http://www.youtube.com/watch?v=XtIw5AkUEsE se on se sibeliuksen intermezzo, mut hypätkää suoraan, aina, toho 58s kohdalle kun se kiihkeä osa päättyy.

[todellisessa paniikissa, pitää sanani, miä jouduin tekemään puhelun, että soittasin siskolleni]

anna siskon numero, miä kysyin, ja äiti vastasi "miä en voi". miä kysyin uuvestaan ja sain saman vastaukse, vasta sitte juolahti mieleni kysyä että et voi (niinku ei tiedä) vai saa (niinku olis kiellettyä). äidiltäni oli kieltänyt siko antamasta numeroaan hänelle.

ok. miä olen aina kehnu, täälä, peltolan suvun tai äitini suvun sukujuhlia ja maininnut kai senkin kuinka ne lakkasi olemasta kun äitini äiti, evakko, lakkasi pitämästä juhlapyhi, jotka oli ortodoksien parissa vähintään yhtä kuultavia kuin joku syntymäpäivä.

muuan yhteisössä. miä elin näkymätöntä elämää vuodesta 94-5 vuoteen 2003, ja sitte hajosin käsiini. minulle sanottiin, arvon taholta, jota kunnioitan edelleen että "kuinka minä voin olla noin vihattu ihminen" tai jotain hyvin tuon tapaista, josta ei voi erehtyä. ehkä syy on juuri tässä.

[mul onjoku windows nappaimistö jossa on toi windows-menu -näppäinsiirretty (vaihdettu) alt-gr -nappaimen kanssa niin on vähnä tukosta lähtä kuselle, taian kusta maitopurkkiin, jos sellanen on tässä huoneessa. siitäkin on minulla tarinoita kertoa, mutta nyt ei ehi. on kyse, luultavaa todennäkoisemmin lyrica-kusesta ja se ei ana odottaa]

[todellisessa paniikissa, pitää sanani, miä jouduin tekemään puhelun, että soittasin siskolleni]

anna siskon numero, miä kysyin, ja äiti vastasi "miä en voi". miä kysyin uuvestaan ja sain saman vastaukse, vasta sitte juolahti mieleni kysyä että et voi (niinku ei tiedä) vai saa (niinku olis kiellettyä). äidiltäni oli kieltänyt siko antamasta numeroaan hänelle.

ok. miä olen aina kehnu, täälä, peltolan suvun tai äitini suvun sukujuhlia ja maininnut kai senkin kuinka ne lakkasi olemasta kun äitini äiti, evakko, lakkasi pitämästä juhlapyhi, jotka oli ortodoksien parissa vähintään yhtä kuultavia kuin joku syntymäpäivä.

muuan yhteisössä. miä elin näkymätöntä elämää vuodesta 94-5 vuoteen 2003, ja sitte hajosin käsiini. minulle sanottiin, arvon taholta, jota kunnioitan edelleen että "kuinka minä voin olla noin vihattu ihminen" tai jotain hyvin tuon tapaista, josta ei voi erehtyä. ehkä syy on juuri tässä.

[mul onjoku windows nappaimistö jossa on toi windows-menu -näppäinsiirretty (vaihdettu) alt-gr -nappaimen kanssa niin on vähnä tukosta lähtä kuselle, taian kusta maitopurkkiin, jos sellanen on tässä huoneessa. siitäkin on minulla tarinoita kertoa, mutta nyt ei ehi. on kyse, luultavaa todennäkoisemmin lyrica-kusesta ja se ei ana odottaa]

[kattelin tossa, tuola olohuoneessa olevasta televitsuunista, prisma-dokumentin, jolla oli tollanen nimi. asia kun on jotenkin ajankohtalnen, ollut jo kymmenen vuotta, niin tuumin että jos haukkuisin lääkärin tai kaksi. minulla on sopivasti aika torstaina, mutta ei se mitään sillä siitä juuri valmomisen johtuu kuin sähkö. miä olen platinaa. miä kerroin ihmisille kuinka metalleilla syntyvät värit tehtiin paperiprosessinhoitajan kemiantunnella niin että kastettiin puikko platinaa metalliliukoseen, koska platina ei reagoi minkään kanssa, oikein]

mutta te, rakkaat, tyhmät ja uteliaat, lukijani. teitä minä halveeraan. te käytte lukemassa ja lukemassa minun kirotuksia, nimettöminä. vittu, pelkäättekö te vai oletteoko niin säälittäviä että tahtoisitte minun minitsevan nimenne, kehuessa itseäni?

huoria äidin oomme kaikki, vai miten se joululaulu menisikään?

[nyt otan aikalisän ja jankutan tuota sibeliuksen intermezzoa, että pääsen tunnelmaan, sillä varsinainen asianikin melkein unohtui. haen pahvilapun, kuunnelkaa tuota siveliuksen kipaletta kun ei kukaan suostu viemään videota, edes, elokuvan pessi ja illusia lopusta, jossa illusia, selvästikin, soittaa ristilukin pianolla ja ilman säesystä.

siitä alkaa satu ja siihen se ajatellaan päättyväksi. näin, että noin ei ole: kaikki on alkua]