IRC-Galleria

Uusi aika,
uudet suunnitelmat

Päätökset tulevasta,
josta tulee
olevaa ja pian mennyttä

Tämä hetki

määrää niin paljon

Miksi sen teen.

***

Omalla tavallani minä tiedän, että tämä vuosi on jollakin tavalla erilainen, ja merkittävä. Sellainen tunne minulla on ollut jo pitkään.

Ikään kuin seisoisi risteyksessä eikä vanhaan voi palata. Ei ole edes tarvetta. Ja minä tiedän, että moni asia on vasta muodostumassa. Hiljaa ja hitaasti. Ottamassa vasta muotoa. Ja minua jännittää. Aivan kuin ei voisi odottaa. "Tulisi jo", "olisi jo tässä"...

Pian. Hyvin pian. Minä tiedän sen. Odottaminen tekee levottomaksi. Samanlainen olo kuin pienenä, kun tiesi että joulu alkaa niin ja niin monen aamun kuluttua. Jos vain kykenisi nukkumaan yöt. Edes ne sängyn alla eläneet möröt eivät kyenneet pitämään jännityksen sekaisia unia poissa. Odotti jotain niin hienoa. Niin upeaa..

Aikuisena pelot ovat toisenlaisia. Konkreettisempia. Laskuja ja velkoja, velvollisuuksia. Mutta niin on muuttuneet myös haaveet ja unelmatkin. Kenties omalla tavallaan pienemmiksi. Onni ei tule rapisevaan lahjapaperiin käärittynä, vaan eläen, hengittäen... Koskettaen elämää. Mutta odotus ei ole muuttunut. Se kipristelee vieläkin mahassa. Lentelee perhosten lailla pään sisällä ja istuu iholle kutittamaan. "Se tulee, se tulee". Se on jo kulman takana. Enää muutama yö!

Mikä tulee?

En minä tiedä.

Mutta minä odotan.

Ja se jokin tuo jotain hyvää tullessaan.

Ei kenties helppoa - mutta hyvää.
Ja se muuttaa koko minun maailmani.