IRC-Galleria

Tänään alkoi aamutoiminta töissä, ja minäkin päätin ahkerana tyttönä osallistua siihen. Jotenkin ne aikaiset aamuherätykset eivät pelottaneet silloin, mutta tänään kun kello soi jo neljältä, alkoi todellisuus takoa järkeä minunkin päähäni. Ensinnäkin, tuohon aikaan jokainen täysjärkinen vielä nukkuu, koska se _on_ uniaikaa, ja toiseksi... no jaa.

Päädyttiin sitten pururadalle. Oli ihan pilkkopimeää, siis todella säkkisynkkää, ja jonossa taaperrettiin vitun monta kilometriä aamuöistä lenkkirataa. Minä taisin olla ainoa joka ei ihaillut maisemia ja huokaillut liikunnan rajattomasta riemusta, mutta vain korkeintaan siitä syystä, etten minä todellakaan nähnyt yhtään mitään! Ihanko saatanan sama mitä puolukantaimia siellä oli tien poskessa kun niitä ei näe!

Ja sitten siellä tuuli. Luihin ja ytimiin asti. Minä kiedoin hupparia tiukemmin ja tiukemmin päälle lämmittämään eikä se auttanut. Loppuvaiheessa minä olin jo monotoninen, apaattinen luuseripaska, joka rukoili että lenkki kohta päättyisi. Muut kyllä jaksoivat. Vitun duracelit. Toisaalta, yksin minä kyllä olisin eksynyt siellä, minustahan me kuljettiin ainakin kolmasti samaan ilmansuuntaan päätymättä oikeastaan mihinkään. Tai sitten me kiersimme ympyrää. Mene ja tiedä. Reisilihakset kuitenkin päättivät lakata toimimasta noilla paikkeilla. Eivät ne taida toimia vieläkään.

Kahvia, buranaa ja tupakkaa. Nyt on töissä kylmä, vaikka viisaana vaihdoin likomärät kengät ja sukat kuiviin. Eikä kello ole vielä edes kymmentä! Shitshitshit. Tekee mieli kotia suihkuun!

Niin.. ja Nicola on taas kipeä. Pikaista paranemista meidän pienelle. Onneksi sain tapeltua sille lääkärin jo iltapäiväksi. Joskus minä vihaan Lappeenrantaa ja tämän kaupungin lehmälääkäreitä. Miksei kukaan tiedä mitään kissoista? Onko se niin kamalan vaikeaa???

Kappas, sormet on sitten aika turrat. Ilmeisesti veri ei kierrä. Kivaa.
Ja kuka vielä jaksaa jauhaa että liikunta tekee hyvää?!

Luoja.. pääsisi jo kotia....