Xxxxxx, josta haluaisin xxxx xxxxxxx. Pitävät taas xxxxxx. Mutta ei xxxxxxxxx xxxxxx, xxxx xxxxxx pidetty. Mitä se vaatii? Kai jotakin suurta viisautta ja herkkyyttä. Väittelyksi menee. Alkuasetelmat, joista en voi voittaa.
Valitan, vaan en mmdkdmfmfghghh mmmmmm.... vaan en kuitenkaan!!!
Mie voin hyvin. Naama verillä, posket lommolla. Humalassa. Mitä varten esim. isot alkukirjaimet ovat? Varmaan, että tekstin lukeminen ja erisnimien tunnistaminen olisi helpompaa. Mutta entä silloin kun kirjoittaa vain niille, jotka tajuavat? Niin? Aivan? voiks näin voittaa. (Shit*)
Taukosin. Kun sensuroin. Se sattuu, kun viini kirkastuu, ja ajatus samenee. Menee greippilimsa nenänieluun ajatuksestakin. Kun sitten kaikki on toisin, ja nuttins "go(n)a change my world". Sekin kyllä jättää jälkensä. Aikaa, ja se kulumista, ei nuita voi huijata. Ja siihen mihin on mennyt energiaa; sen täytyy olla olemassa. Siksi nämä rivit eivät ole turhia eivätkä myöskään merkityksettömiä. Pastakoneen muotoinen jälki jää aika-avaruuteen, hyyvä mies tää Pöysti. Shit.
Nyt alkaa aika, jolloin kahvi pian on, muttei se vielä saa olla. Ei sen pakko ole pian olla, se vain on; vielä se ei vaan saa olla. Ei ole edes kolmen aika. Pitää olla ainakin neljän aika. Tänä yönä neljän aika tulee kolmelta. Pitää olla ainakin viiden aika
Pyydettiin tappamaan! Aika kova. Hards times places, one like them. Laitoin tänään piipun J. Bukowskin otsalle ja lasautin, tietysti tyhjä lipas ja piippu. Mutta aluksi se oli ihan kauhuissaan, juoksi karkuun. Halusin siitä vaan sellaisen luottamusjutun. Se sai mullekin sen tehdä. Tehtiin se näytellen, että olisi helpompi. Se oli mahtavaa; en edes osannut odottaa laukausta. Olin vain polvillani ja kesken sekavan lauseiden roiskimisen hän sitten tuijotti silmiin, naurahti ivallisesti ja vetäisi liipaisimesta. Kaikki tapahtui niin nopeasti. Piippu oli aivan kiinni otsassani, tunsin iskun ja kaaduin maahan. Ihan kai niin yllättävä oli. Nyt olisin valmis kuolemaan! Kiemurtelin kyllä vastaan kun minua yritettiin huvikseen puukottaa. Eri asia, nääs. Jännä miten helposti senkin sai psyykattua ampumaan.
Huomisesta ei mitään. Pyykit vois pestä.
* merkki, tänne hohoi! koodisana