Koko elämäni olen taistellut
tasapäistämistä ja tasapaksua arkea vastaan;
pyrkinyt näkemään jokaisen kanssaeläjän
uniikkina persoonana: vikoineen suurempana,
kauniimpana, valovoimaisempana kuin huhut
ja paskapuheet antavat olettaa!
Ja mielessäni olen aina antanut
kyseiselle tyypille lisäarvoa ja arvokkuutta
muutaman ekstrasentin (kuta kurjempi olemus, sitä suurempi
lisäarvo periaatetta kunnioittaen),
sillä pituudesta voi olla hyötyä kurjan maailman
jättiläisiä vastaan kamppaillessa...
Vaikka pärjää se pienempikin, jos on vain
sisukas, ovela ja lämminsydäminen.
Väriä arjen harmauteen saat, jos olet kyllin rohkea
pilkkoaksesi tasapaksun
saadaksesi nähdä ääripäät: kauhun ja ihanuuden.
Nämä nähtyäsi tyvenkin riittää, hetkeksi.
Ja peltojen yllä leijuva sumu on kaunein ihme!