Kauhistuttaa katsoa kalenteriin. Toukokuun loppua kohden meno vaan tuntuu tiivistyvän. Tää alkava viikkokin on täynnä kaikenlaista menoa. Vaan ei juuri tuloa. Tai siis ei yhtään tuloa sillä päällä ei ole juuri nyt yhtään työtä. Siis maksullista. Onneksi Rakas Vaimo ruokkii minua ja pitää muutenkin hyvänä.
Tanssisirkuksen keskustelu Savonlinna-sivuilla käy vilkkaana. Oli pari kommentiakin tullut. Joista kannattaa huomioida etenkise, joka kertoo Vreden häiden tämäniltaisesta ensi-illasta Kaupunginteatterilla. Mielenkiintoinen proggis joka pitäisi ehtiä käydä katsomassa. Vaan saapas nähdä saako nähdä.
Nyt mä tiedän, mitä tarkoittaa kun juoksukilpailuisa on jänis. Meillä oli eilen Rakkaan Vaimon kanssa kävelylenkillä kaksi jänistä. Kääpiöt painoivat mennä edellä HHH-meinigillä. Hengästymättä, hikoulematta ja huohottamatta. Ja onnikin vielä kolmantena jäniksenä meni tyttöjen kanssa juoksujalkaa. Viidentoista sentin jaloillaan. Montakohan askelta se ottaa viiden kilsan lenkillä?
Jänikset aiheuttivat sen, että lenkki sujui varmaan ennätysaikaan. Ja nyt ovat paikat ennätyskipeät. Mietin vielä kolmasti, otanko jäniksiä jatkossa lenkille mukaan.