IRC-Galleria

Vaihdoin oletuskuvan talvisesta keväiseen. Jaa miksikö? Teerenpelin takia. Se kuului tänä aamuna Särkilahden suunnasta.

Tunnustan olevani kevätihminen. Sormet syyhyävät kevätöihin. Maan laittoon, kukkien kylvöön, mutaman uuden penkin tekoon, kivien vieritykseen, kompostien kääntöön...

Hyötyliikuntaa hauskimmillaan. Etenikin kun saa tehdä sitä Rakkaan Vaimon kanssa yhdessä. Siinä on täällä maalla asumisen yksi suuri ilo. Kuten luonto muutenkin.

Tulevalle kesälle on taas projekteja. Osa perinteisiä. Kuten keittokatoksen rakentaminen. Joka on ollut tyypillinen savolainen projekti jo muutaman kesän ajan. Eli aloittamista vailla valmis. Jos sen nyt aloittaisi tänä kesänä. Että saisi edes vaiheeseen.

RV nauraa avoimesti että minä kuulu ns. projektimiesten joukkoon. Aina pitää olla projekteja menossa. Suunnittelussa, pohdinassa, fundeerauksessa enimmäkseen, joskus jotkut jopa toteutuksessa. Ja muutama vuodessa jopa päätöksessä.

Mutta ei hän sitä pahalla naura. Kunhan ilkkuu kun tuntee minut. Ja tunnistan minä siitä itseni itsekin.

Valitettavasti.