IRC-Galleria

Lehdet huojuvat kesäisessä kuivassa ilmassa kuin olisivat humalassa, mutta eiväthän ne tietenkään ole. Promillemäärien uskoisin suurimmalla osalla lehdistä olevan hyvin pieni ellei jopa mitätön. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että selvänä täällä ei kukaan tai mikään ole. Kaikkea olevaa varjostaa tietty epämääräisyys, ilmeisesti se kuuluu osaksi elämää. En usko että voisin koskaan sanoa yhtään ajatustani olematta samanaikaisesti täsmälleen eri mieltä itseni kanssa. Tuskin kukaan voi. Mutta minä olenkin aina väärässä. Onhan se hienoa tiedostaa se ja elää valhettaan aivan kuin se olisi totuus, mikä ei tietenkään millään tavoin vähennä minkään todellisuuspohjaa. Tai minkään epätodellisuutta.

Ja nyt kun on todennut asioiden epämääräisyyden voi aivan yhtä hyvin olla uskomatta koko asiaan. Niin asiat meille itsensä näyttävät kuin me olemme valmiita ne näkemään. Ja ne lehdet ovat ihan vitun kännissä.