IRC-Galleria

Aamua. Viikko on taas vierähtänyt kuin vierivä kivi alas rinnettä joka ei lopu koskaan. Karistelin olkapäilleni kertyneet sammalmuodostumat tekemällä seksuaalisesti epäilyttäviä kansantanssiliikkeitä. On taas aika vuodattaa tuhansia pisaroita kallisarvoista sydänvertani teidän paksujen kallojenne etupuolella möllöttävien ja tuskallisesti verestävien näköelintenne eteen. Sunnuntai-iltana tein comebackin Märynummelle ja syötyäni sairaan hyvän iltapalan (sarkasmia) vedin unta kaaliin niin että venäläisetkin jo siinä alkoi pyöriä ja ihmetellä että mistäs he nyt soppansa keittävät. Maanantaiaamusta asti olen tasapainotellut maanisten ja depressiivisten mielialojen välillä kuin viivaa pitkin kävelemään pakotettu rattijuoppo. Torstaina onnistuin hajottamaan jopa hampaani syystä jota en täysin henkilökohtaisesti tiedosta. Siis yhden hampaan vain. Kirotun moniselitteinen kielemme. Enkä puhu nyt oraalionkalossa sijaitsevasta mehujäälihaksesta. Tänä aamuna ahdoin kupuni täyteen ravitsevaa ja remonttihommiin soveltuvaa kaurapuuroa. Kello 9:45 lähdin ajelemaan kohti domustani. Takaisin pitää olla viimeistään 21:30. Joten minulla on runsaasti aikaa vetää aivan järkyttävät perseet. Öhöm-möhö. Lopettelen tähän ja menen lopettamaan elämänmuotoja. Hasta luego.

Tänään kuunneltua:

Kyyria - Jagannath