IRC-Galleria

Peli: Prince of Persia

Alusta: PC

Muut alustat: Xbox 360, PS 3.

Julkaistu: 2008

Persialaisen seikkailut 2008 on piristävällä tavalla hiukkasen erillaista mareriaalia. Pohjalla toki jyllää jo aikaisemmista peleistä tuttu peruskaava taisteluineen ja akropaattisine tasohyppelyineen. Joten kyllä tämänkin tunnista alkuihastuksen jälkeen samaan pakettiin kuuluvaksi teokseksi.

Muutoksista silmiinpistävin on graafinen anti. edellisten osien realistisemmasta tyylistä on siirrytty piirroselokuvatyyliseen ilmaisuun ja kyllä tämä uudistus ainakin minuun upposi. Täytyy myös muistaa että tässä pelissä on jo huomattavasti uudempaa tekniikka käytety hyväksi ja jälki on paljon kauniimpaa kuin viime näkemällä. Prinssi on myös vaihtunut uuteen hahmoon. Pelin päähenkilö nimittäin on ihan tuiki tavallinen varas joka kohtalon oikusta sekaantuu pahan ja hyvän jumalan keskinäiseen kamppailuun ja tutustuu erittäin näppärään taikavoimia käyttävään prinsessaan. Tällä kertaa saammekin seurata koko pelisarjan parasta naishahmoa ikinä. Ajan kanssa pelleilyä ei harrsteta tällä erää ollenkaan. Prinsessan taikavoimat korvaavat aikatikarit ja muut siihen liittyvät härpätykset. Tosin tässä pelissä on aivan mahdottomuus kuolla. Joka kerta kun tiput prinsessa pelastaa sinut varmalta kuolemata ja kiikuttaa lähimmälle kallionkielekkeelle. Samoin myös on taisteluiden laita. Kun olet saamassa viimeistä sivallusta nainen pelastaa sinut ja voit jatkaa taistelua. Ainoastaan mörön energia nousee näiden läheltäpititilanteiden jälkeen hiukan.

Persialaiseen muinaisuskontoon vahvasti nojaava juoni vie tarinaa kentästä toiseen ja antaa ihan pätevän viitekehyksen seikkailulle. Itse seikkailu toteutetaan tällä kertaa puoliavoimessa hiekkalaatikossa. Etenemissuunta on selvä mutta itse voi päättää missä järjestyksessä paikat avaa ja kerää valosiemenet. Valosiemenet ovat ensialkuun tarpeellista kamaa ja niillä saa avattua uusia kykyjä. Loppua kohti siementen suuri määrä jää lähinnä arvoitukseksi ellei niitä vain halua yksinkertaisesti kerätä parempaan talteen.

Pääpaino on selkeästi suunnattu tasohyppelyyn ja ongelmanratkaisuun. Taisteluakin toki on persianprinssimäiseen tapaan mukana, mutta se on pieni sivuseikka koko sopassa. Muutamat satunnaiset öllöt selättääkin kädenkäänyteessä, mutta väliin pomomörköjen kanssa saa miekkailutaitojaan koetelle pitemmänkin aikaa.

Tekninen laatu on hyvää kaikilla osa-alueilla, tosin jostakin syystä näppäimistö totteli asteen pari napakammin ohjastamisessa. Audiovisuaalinenkin puoli miellytti minua yllättävän paljon ja muutamassa kohtaa musiikki oli niin kaunista että se tuntui raapaisevan sielua. Ehkä olen ollut yhdessä edellisessä elämässä arabi.

Tämän kalasopan ruotoosastoon pureutudaan seuraavaksi. Nimittäin peli oli näin yksinkertaiseksi tapaukseksi liian pitkä pitääkseen kiinnostuksen kasassa. Kaiken lisäksi pomomörköjä vastaan joutuu taistelemaan viisi kertaa per naama. Se jos mikä alkoi syömään peliiloa. Sinänsä kekseliäät erikoiskyvyt ja muut kikat ovat loppua kohti vain saman toistamista. Jotenkin tuntuu että hyvän alun jälkeen pelintekijät eivät ole vieneet projektia yhtä antaumuksella loppuun saakka. Lopputuloksesta tulee hieman ristiriitainen tunne. Haluaisin pitää niin kovin pelistä ja päähahmot ovat kumpikin omalla tavallaan rakastettava parivaljakko. Prinsessa muistuttaa ulkonäöltään kaiken lisäksi erehdyttävän paljon omaa vaimoani. Mutta näin kovaa kyllääntymistä harvoin tunnen pompintapelien parissa joten on pakko hiukan verottaa pisteissä.

Arvosana:
7 (asteikolla 1-10)

Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand