IRC-Galleria

Aloitin juhannuksen rauhallisesti. Muutama crowmoore ja loistoidea kokeilla kirjoittaa tekstitykset Futuraman tällä viikolla julkaistuun kutoskauden ensimmäiseen jaksoon.

En ehkä alkais ihan harrastuksena tekemään, mutta tulipahan testattua mitä sekin on. Mikäli siis olette vaikkapa poukamasta löytäneet MSPAiNT:in distron, niin siihen subit saa tästä

/edit: Kaksi ensimmäistä jaksoa julkaistiin melkein samaan aikaan, eli s06e01 ja s06e02 löytyvät jo interwebseistä. Loistokamaa, vitsit eivät muuttuneet mihinkään vaikka comedy centralille vaihdettiinkin. Enää ei nähtävästi vain tarvitse murehtia niin paljon esim. paljaasta pinnasta, kahdessa ensimmäisessä jaksossa on jo nähty koko kasti alasti ja Leela sekä Brannigan pidemmän aikaa kuin ensimmäisten viiden kauden ajan(tai neljän, riippuen miten laskee kaudet, tuotanto- vai tv-kausina).

Vista ei näytä oletuksena "Stereos Mix"-tallennuslaitetta, mikä käytännössä joka äänikortista nykyään löytyy. Toisten valmistajien nimitykset kyseiselle nauhoitusmuodolle ovat "What You Hear" tai jokin vastaava, eli käytännössä kaikki se, mikä tulisi kaiuttimista ulos, nauhoitetaan. Microsoft ilmeisesti taipui RIAAn vaatimuksiin ja piilotti kyseisen nauhoitustavan oletuksena(tällä nauhoitustavalla kun pystyy ottamaan kovolle suoraan esimerkiksi kertakäyttöiset tai digitaalisesti suojatut MP3-kappaleet ja tallentamaan lähestulkoon samanlaatuiseksi ilman suojausta).

Onneksi asetuksen sai päälle vain löytämällä napin, jonka piilotuksen kanssa ei ole käytetty turhan paljoa vaivaa. :P Ääniasetuksista avataan tallennuslaitteiden välilehti, näpäytetään hiiren oikealla napilla tyhjää tilaa jo löydettyjen laitteiden alla ja valitaan avautuvasta valikosta "Näytä käytöstä poistetut laitteet". Hupsista vaan, siellähän se "nauhoita mitä kuulet" olikin piilossa ja yhden laiteaktivoinnin päässä käyttökelpoisesta.

http://www.youtube.com/watch?v=WGoi1MSGu64

Transhumanistista optimismia.

Tai hyvä idea humalassa.

Armeijalaitoksesta kotiuduin eilen puolenpäivän maissa kersantti-merkkisenä takaisin oikeaan maailmaan. Vuoden leikkikoulu takanapäin. Vain yksi asia jäi harmittamaan: Gona-pilan reaktiota en pääse näkemään lähietäisyydeltä.

On ollut joskus pari kuukautta takaperin erään astetta kusipäisemmän heebon kanssa kränää kun hän sattui päivystämään yksikköä ja valta nousi päähän. Koulutuksesta palattua kaikkien punkat oli myllätty, paitsi yllättäen hänen omansa. Kävin vähän tökkimässä sieltä virheitä esiin. Vähän huonosti otti palautteen vastaan kyseinen herra ja kävi pyöräyttämässä meikäläiseltä patjan lakanoineen ympäri. Tein saman herra päivystäjälle ja ajattelin että nyt on juttu tarpeeksi naurettavaa, heitellään patjoja menemään, että lopettais tähän. No mussutusta siitä tuli ja yritti vielä repiä lakanoita käsistäkin kun aloin jo petaamaan uusiksi.

Tämä siis joitain kuukausia sitten.

Tästä tapauksesta ja eräästä hyvin hienosta jääkärirouvasta inspiroituneena tein kaverille uuden punkan: Purin kaikki petivaatteet pois sängystä ja OMPELIN ne yksitellen patjaan kiinni. Parin sentin tikkauksen välillä kaikki kiinni toisiinsa ja patjaan. Aluslakana, siihen kiinni peitto, peittoon kiinni tyyny ja kaiken päälle päiväpeitto. Punkka on niin tiiviisti ommeltu kiinni ettei lakanoiden väliin saa edes sormia kunnolla ja sen verran käytetty kädentaitoja että punkka pysyy siististi pedattuna vaikka sitä heittelisi miten päin tahansa.

Tähän kului rokkia kuunnellessa ja nopeinta tyyliä hakiessa noin kolme tuntia, veikkaisin että purkamiseenkin(olettaen ettei äijä revi lakanoitaan palasiksi) menee tunnin verran.

Oppiipahan olemaan, kun saapuu loppusodasta näkkäriä viikon syöneenä ja alle tunnin yössä nukkuneena kasarmille ja sänky on ommeltu pysyvästi kasaan.

Naamakirja, Pet society, Cheat Engine ja Fiddlerin proxy-kikkailua. Virtuaalirahaa on siirtynyt satoja tuhansia omistajalta toiselle.

Kuinka omituisella tavalla sitä iltansa voikaan viettää...

Kersantti \,,/

Alice In Wonderland
Tim Burtonin yllättävän kriittisen vastaanoton saanut teos. En tiedä mitä sitten elokuvalta odotettiin, itse lähinnä virnuilin läpi elokuvan, eikä se ole mielestäni lainkaan hassummin pätkältä, jolla on Disney-lisenssien takia suuri potentiaali mennä perseelleen.

Onneksi tätä ei edes Disni voinut paskoa suuressa 'sallittu kaikenikäisille'-perseilyssään. Burton maalaa eteemme visioita, jotka ovat jälleen enemmän tai vähemmän hullun hatuntekijän korvasta kaivettuja, kuten itse ainakin jo olen tottunut odottamaan kyseiseltä herralta. Maisemat tyrmäävät joka kohtauksessa, kaikki on hullunkurista ja sekopäistä, eikä kuitenkaan efektien yliampuvuuskaan vähennä niiden yhteensopivuutta. Vaikka kankaalla välillä ei ole kuin itse Liisa ja kaikki muut elementit ovat laskettu jälkikäteen pikseleinä ruudulle, maailma on silti niin täynnä elämää että tunnelma on käsinkosketeltavaa.

Näyttelijä/ääninäyttelijävalinnat onnistuivat loistavasti, juoni seurailee kutakuinkin tuttua kaavaa ja kaikinpuolin onnistunut teos. Ainakin niille, jotka Burtonin töistä ovat nauttineet tähänkin asti.

Ninja Assassin
Ilmeisesti mangasta elokuvaksi kääntynyt elokuva on onnistunut piileskelemään viimeiseen asti, kuten How to train your dragonikin. En tiennyt mitä odottaa elokuvalta, nimestä päätellen kyseessä olisi voinut olla ö-luokan ninjafilmi hongkong-elokuvan esihistoriasta.

Onneksi elokuva aloitti heti vahvasti pyyhkäisten kaikki epäilykset moisesta kauheudesta. Ensimmäiset viisi minuuttia elokuvaa kun on kulunut, on reilu puolen tusinaa gangsteria viipaloitu purkitettavaksi salsaksi ja veriroiskeet täyttävät seinät ja lattiat. Alkuperäissarjaa tuntematta en tiedä miten hyvin juoni seurailee esikuvaansa, mutta ainakin ihmisruumiiseen mahtuva veren määrä on lainattu mangan lainalaisuuksista. Ruumiit tursuavat pienistäkin viilloista useita metrejä pitkiä kaaria, eikä meno hidastu vaikka ämpärikaupalla punaväriä on jo roiskittu ympäriinsä.

Ninjaklaanien salamurhabisnestä tutkimaan alkanut poliisikaksikko huomaa melko vikkelästi olevansa kaulaansa myöten veressä ja irtojäsenissä, juonen jäädessä melko suoraviivaiseksi 'kostanpa tärkeän ihmisen menetyksen'-vendettaksi.

Vaan ketä kiinnostaisi juoni, kun luvassa on veristä ninjamäiskettä.....ja paljon lisää irtojäseniä, shurikenejä sekä yliluonnollisia ninjasalaisuuksia.

How To Train Your Dragon
Dreamworksin todella upealta näyttävä animaatio oli samassa sarjassa kahden ylemmän elokuvan kanssa. En ollut aivan varma mitä odottaa, mutta elokuvan nähtyäni olin tyytyväinen siihen että näin sen. Jälki on varmasti parasta, mitä pitkässä animaatioelokuvassa on tähän mennessä nähty, eikä juonessakaan ollut moittimista. Myönnetään, se on perinteinen "epätodennäköisin, hieman omituinen kakara kasvaa tapahtumasarjan kautta omanlaatuiseen ratkaisuunsa pelastaa yhteiskunta ja siinä sivussa ravisuttelee koko järjestelmän uusille raiteille"-klisee. Peruselementit juonen osalta siis täysin samat kuin lähes kaikissa Disney-piirretyissä tai animesarjoissa.

Mutta kun jokainen osa-alue on hoidettu tyylillä, ei se häiritse menoa lainkaan.

Clash of the Titans
En aio viedä sitä fiilistä mikä itselleni jäi kun kerroin kolmesta ylemmästä, joten tiivistetään Titans: Vältä mikäli vain mahdollista. Mikäli joku sadistinen paskiainen pakottaa katselemaan elokuvaa, suosittelen katselemaan vain viimeisen puolisen tuntia, eli siitä asti kun saavutaan manalan porteille(lautturi oli sympaattisen näköinen Ankeuttajien vuosikurssikeskeyttäjä) ja siitä edelleen siihen asti että Kraken kivetetään ja murenee palasiksi. Siinä on elokuvan paras anti, ja ainoita niin eeppisiä tapahtumia että niitä jaksaa edes katsella. Elokuva ei olisi voinut onnistua huonommin, ellei pääosaan olisi valittu Rowan Atkinsonia. Muuten kaikki menikin jo perseelleen.

19 kasarmilla, 20 leirillä ja 23 lomilla. Niistä on pienet teejiit tehty.