Kävin tuossa jokin aika takaperin lyhyen väittelyn tapaisen ateismin ja uskonnon välisestä erosta. Tämä väittely lähti liikkeelle, kun kommentoin erään apologeettisen videon virheellisiä logiikkoja vastaan. Tässä videossa eräs jenkkievankelista(Ravi Zacharias) kertoi yleisön kysymykseen vastausta ja vastauksessaan Ravi kertoi että kun ihminen hylkää jotain, jotain pitää tulla tilalle selittämään. Tästä lauseesta sitten hän lähti tangentin suuntaan höpisemään siitä, miten ateismi ei selitä, miten ihmisillä on arvo, miten hän tuli jostain esihistoriallisesta keitosta ja niin edelleen.
Kerroin lyhykäisen vastalauseeni videon kommenttiosiossa, johon sitten sain vastauksen ja siirryimme erään videon katsoneen henkilön kanssa väittelemään aiheesta yksityisviesteihin. Viestinvaihdon aikana itselleni kävi selväksi henkilön harhakäsitysten laajuus ja siinä samalla ehkä pieni oivallus, miksi ateismi on niin vaikeasti hyväksyttävä joillekkin, että he hylkäävät sen henkilökohtaisen mahdottomuuden argumenttiin nojaten.
Tässä ensimmäinen viesti, minkä sain:
I must point out the a religious belief needn't invoke the supernatural. While religious belief often do invoke the supernatural, religions such as Buddhism do not.
Dictionary.com give the following definition for religion:
"1. a set of beliefs concerning the cause, nature, and purpose of the universe, esp. when considered as the creation of a superhuman agency or agencies, usually involving devotional and ritual observances, and often containing a moral code governing the conduct of human affairs."
This, right here, just as easily applies to atheism as it does to any theistic faith. As you can plainly see the definition allows for the unbelief in the supernatural. The additional definitions it gives simply underline the non-theistic nature of religion.
So, yes, atheism is a religion. It's an anti-theistic religion (and I think even that is debatable) but a religion it still is.
Nokkelimmat toki huomaavat heti, mikä meni pieleen. Toki ensimmäinen kappale on totta, ja buddhismia voidaan pitää ateistisena uskontona siinä mielessä, ettei se sisällä uskoa jumalaan. Seuraavassa kappaleessaan, mikä käsittää siis sanakirjan määritelmän uskonnosta, aloin olla jälleen toista mieltä henkilömme kanssa ateismin "uskonnollisuudesta". Miksi olin tästä vedettyjä johtopäätöksiä vastaan, pilkoin vastaukseni melko useaan osaan:
Ateismi ei ole:
-a set of - Ateismi ei sisällä kuin yhden...
-beliefs - ...uskomuksen, ja silloinkin oikeastaan uskomuksen puutteen(lack of belief)
-concerning the cause, nature, and purpose of the universe - Näihin ateismi taas ei sano mitään. Jatkan myöhemmin aiheesta.
-usually involving devotional and ritual observances - Rituaalit ja palvomiset eivät ole myöskään ateismissa mitenkään päin sisäänrakennettuja.
- and often containing a moral code governing the conduct of human affairs - Ateismi ei sano tästäkään mitään.
Ainoa lause, minkä voisi tuosta religion-sanan määritelmästä ottaa ateismin määrittelyyn on "when considered as the creation of a superhuman agency or agencies", jolloin määrittelisin ateistin olevan tällaista selitystä vastaan todisteiden puutteessa, mutta ehkä jopa avoin idealle.
Eli pähkinänkuoressa, otin hänen määritelmänsä uskonnosta ja melkein jokaisen sanan jälkeen kerroin että ei, ateismi ei ole tätäkään. Seuraava vastaus saapuikin melko ketterästi tämän oman vastaukseni perään ja pääsin todistamaan logiikkaa, joka on omalla tavallaan pelottava. Leikkelen pääpiirteet siitä tähän:
"I believe atheism is a narrow position because the belief/non-belief in a god/gods carries with it a set of additional requirements that you are not acknowledging. If you are an atheist you must also believe in some form of evolution because if God didn't get the ball rolling you must tell me what did. So, right there, you see that atheism doesn't begin and end with the denial of the supernatural. Atheism can't just say, "There is no god." It must provide alternate explanations for the things theism attempts to answer.
If it does not it fails as an acceptable and valuable worldview and philosophy.
Religion tells us more than, "God did this." Religion also gives value and meaning to life, the choices we make, and how we interact with one another. If atheism cannot also do this, and you seem to be saying it can't, then it will die a quick death because besides an answer to the god question, people also want to know what is right, what is wrong, and why it is so."
Eli hän vaatii, että koska ateismi kieltää jumalan, joka on pohja koko hänen maailmankatsomukselleen, täytyisi ateismin olla samanlainen sateenvarjotermi, jonka avulla selitetään KAIKKI. "It must provide alternate explanations for the things theism attempts to answer."
Ensimmäinen kysymys on tietenkin se kaikkien teistien vihaama, miksi? Ei teismikään pyri selittämään mitään, miksi ateismin pitäisi? Teistiltä kun loppuu tekosyyt, lätkäistään loppupisteeseen "God did it"-leima päälle ja lopetetaan tutkiminen. Ateistilta kun loppuvat tekosyyt, hän sanoo "en tiedä" ja palaa asian kimppuun myöhemmin, kun mahdollinen keino asian tutkimiseen on keksitty. Tämä on myös yksi suurimmista vastalauseistani uskontoa vastaan, koska (riittävän vakaasti) uskova ihminen voi käyttää tällaista veruketta tutkimustyössään kun hän vain tarpeeksi turhautuu. Ateismissa kun jumala loistaa poissaolollaan mahdollisten syiden listalla, ei mikään auta, jos tie nousee pystyyn. Joko siitä tahkotaan läpi pala palalta, tai sitten nostetaan kädet pystyyn ja ilmoitetaan meidän tietämyksemme aiheesta olevan riittämätön(kuulostipas pelottavan paljon "ihmiset eivät voi ymmärtää jumalan ajatuksia"-argumentilta). Erona toki vain se, että aiheet eivät sen jälkeen lakkaa etenemästä, vaan tutkimustulokset, vaikka näyttäisivätkin eräästä tutkijasta mahdottomalta, voivat edetä jonkin toisen tutkijan tuloksina.
Koska ateismi ei ota kantaa muihin kuin jumalan olemassaoloon, sisältääkö se jotain vaatimuksia, mitä pitää uskoa ateismin ohella? Lyhyt vastaus: Ei. Mitään muuta ei ole pakko uskoa, vaikka olisi ateistinen kaikkia jumaluskontoja kohtaan. Voisit vain olla ajattelematta kaiken alkuperää, ottamatta sen kummemmin kantaa naturalistiseen tieteeseen kuin pseudotieteisiin. Voit olla sitä mieltä että pinkit näkymättömät yksisarviset ovat kaiken alku, joka ei varmasti ole kaikkien ateistien uskomus. Yksisarvismi ei myöskään olisi loogista, mutta mitä sitten, koska se olisi kuitenkin yhtä lailla selitys kaiken alulle. Hyvin yleinen "kääntyneiden" ateistien ominaisuus toki on, että he uskovat naturalistisen nykytieteen tuottavan tarkkoja vastauksia kysymyksiin ja sitä kautta antavan vastauksen kaikkeen, ennen pitkään. Siksi ehkä kristitytkin ovat sitä mieltä, että ateismi, evoluutio ja nihilismi kulkevat kaikki käsi kädessä iloisesti kukkakedoilla pomppien, näkemättä mitään muuta kuin tylsiä atomeja ja fysiikan lakeja auringon säteilyn piinaamina. Koska heille jumala selittää kaiken, samaa jumalaa vastaan käyvä ateismi selittää siis kaikki samat asiat. Näin asia ei ole.
Toki ymmärrän senkin, että kun hän viittaa asioihin, joita teismi pyrkii selittämään, luultavasti hän viittaa, kuten viimeinen kappale paljastaa, hyvän ja pahan eroihin ja moraaliin. Asioihin, jotka ovat kulttuurisidonnaisia ja vaihtelevat niin vuosisadasta kuin asuinpaikasta riippuen. "Uskonto antaa arvon ja tarkoituksen elämälle ja tekemillemme valinnoille". Tästä taas olen jo tehnyt aiemminkin päiväkirjamerkinnän. Nihilismi on filosofinen näkökulma, jonka mukaan millään ei ole oletusarvoisesti jotain positiivista tai negatiivista arvoa. Kuulostaa kylmältä, mutta se estää myös tehokkaasti ennakkoluulot erilaisuutta kohtaan.
Miten ateisti saa moraalinsa, kun kerran meillä ei ole 2000 vuotta vanhaa kirjaa kertomassa niistä? Yksi hyvin usein netissä vastaantulleista argumenteista jumalan puolesta moraalisena lähteenä(Raamattuhan sanoo muuten, että saatana on moraalin isä, lue 28.1.2008 kirjoitukseni aiheesta). Itse olen sitä mieltä, että naturalistisella selityksellä on mahdollista myös kehittää syyt moraalille evolutiiviselta pohjalta.
Otetaan pieni yhteisö alkeellisia apinoita. Heillä on ollut rankka lapsuus ja osa heistä on huomannut terävien keppien sattuvan, kun niillä tökätään. Siksi he käyttävät näitä keppejä toisten apinoiden tökkimiseen yhteisössä. Kohta he kuitenkin huomaavat, että kun tökityt apinat löytävät ruokaa jostain lähimaastosta ja kantavat sen lauman eteen, heille ei kerrottukaan mitään murkinasta, koska heidän käytöksensä ei ollut mukavaa toisten mielestä. Keppien teroittajat menevät itseensä ja huomaavat, että yksin on tylsää kiikkua puussa ja paljon vaikeampi etsiä ruokaa tulematta syödyksi, joten he haluavatkin olla ystävällisiä muille lähellä oleville pysyäkseen hengissä ja muiden seurassa.
Nyt voitte palata kappaleen alkuun ja laskea, kuinka monta jumalaa hyvän ja pahan erottamiseen tarvittiin. Kyse on voinut olla vuosituhannet sitten niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin selviytymisestä, ja yleisesti lauman suojassa selviytymismahdollisuudet ovat paremmat. Laumassa elettäessä eletään lauman säännöillä, vaikka ne eivät välttämättä itselle olisikkaan aina kaikista parhaat mahdolliset. Kuka tahansa lauman jäsen voi lähteä sooloilemaan ja syödä kaiken löytämänsä yksin, mutta entäs sitten kun ruokaa ei löydykkään? Oliko laumassa ruokailu, jolloin saattoi ehkä saada hieman vähemmän ruokaa, mutta säännöllisemmin, sittenkään niin paha asia?
Miksi ateistit eivät tapa toisia ihmisiä halutessaan, kun he eivät usko jumalan antamiin moraaleihin? Jopa sellaiselle inhimilliselle tekijälle kuin empatia(toinen loistava naturalistinen selitys moraalille) on mielestäni täysin järkevä selitys olemassa kehityksen kannalta. En halua tappaa toista ihmistä, koska pystyn käsittämään sen surun, minkä se tuottaa jollekkin, joka välittää tapetusta ihmisestä. Enkä halua, että kukaan muu aiheuttaisi sellaista itselleni. Miten empatia sitten olisi voinut kehittyä? Toiset, vanhemmat yksilöt ehkä oppivat elämänsä aikana laumassa erilaisia keinoja selviytyä jostain toimista paremmin kuin toiset. Toiset halusivat oppia myös nämä keinot, mutta eivät ehtineet ennen yksilön kuolemaa. Ehkä tämä taito sitten jäi oppimatta, mutta jotkut muistivat sen tuomat hyödyt. Ehkä jossain vaiheessa laumasta kuoli osa nuorista saalistajien hampaisiin, ja lauman jäsenten vanhetessa huomattiin laumarakenteesta puuttuvan riittävän nuoria(ketteriä) jäseniä, mutta kuitenkin tarpeeksi vanhojakin pystyäkseen hankkimaan ruokansa itsenäisesti. Tämä kuormittaa laumaa ja ehkä siitä sitten myöhemmin on jossain muisteltu, kuinka vaikeaa oli, kun tietyt jäsenet puuttuivat laumasta. Tällaista yhteisen hyvän ajattelua sellaisetkin käskyt kuin älä tapa ja varasta ovat. Kuten esimerkeillä yritin myös osoittaa, nämä tunteet ja moraali eivät vaadi edes mitään korkeampaa kulttuuria saati sitten jumalia taustalleen ollakseen tarpeellisia osia toimivassa yhteisössä.
"If atheism cannot also do this, and you seem to be saying it can't, then it will die a quick death because besides an answer to the god question, people also want to know what is right, what is wrong, and why it is so."
Pelottava ajatus. Ei pelottava siksi, että nyt kun olen todennut, ettei ateismi edes yritä selittää näitä ja hänen logiikkansa mukaan sen pitäisi kuolla pois, vaan pelottava siksi, että hänen mukaansa ihmiset eivät tiedä oikeaa väärästä ilman jumalaa. Ilmeisesti hän on niitä ihmisiä, mitkä mikäli ahdistetaan nurkkaan kysymyksellä "Mikäli uskosi jumalaan katoaisi, lähtisitkö kadulle varastamaan ja tapppamaan ihmisiä?", vastaisi "kyllä". Sellaiset ihmiset, pysykää uskossanne ja pysykää kaukana minusta. En halua olla paikalla kun tulette järkiinne.