IRC-Galleria

Luin tänään jostain perhelehdestä töissä jutun avioeroista. Se oli ymmärtääkseni viimeaikaisten "yllättävien" julkkiserojen motivoima ja siihen nähden koko lailla asiallisesti kirjoitettu. Siinä kummasteltiin, että miksi ihmeessä tavallisesti eroa pidetään huonona juttuna ja epäonnistumisena: tämä vei mun ajatukset artikkeliin, jonka luin joskus vuosia sitten jostain julkaisusta. Sen pointsikka meni jotenkin niin, että miksi ihmeessä eroon päättynyttä avioliittoa pidetään epäonnistuneena. Eihän hautakiveenkään kaiverreta, että tämä elämä oli epäonnistunut koska se loppui. NiinPÄ. Miks joku avioliitto olis niin pyhä sakramentti, että sitä pitäis ylläpitää kaiken uhallakin, täysin riippumatta siitä, onko siihen enää edes edellytyksiä saati tahtoa? Kun eroaminen on niin noloa ja väärin, muka. Tietysti näin naimattomana sitä on helppo jeesustella vailla käytännön kokemusta mutta noin periaatteen tasolla kuitenkin.

Toinen mikä sai mut mietteliääksi tänään oli niin sanotut hyvinvarustellut miehet. Mikähän siinä on, että ne melkein aina kuvittelee olevansa Luojan lähettämiä puuhamaita naisille - ei siis naisElle vaan naisIlle - ja varustelutasonsa ansiosta rakastajia taivaan armosta. Nämä jampat on kovin usein sitä mieltä, että heidän velvollisuutenaan on levittää rakkautta evankeliumin lailla, koska muuten heidän kykynsä ja verraton lahjansa menee hukkaan ja jää kenties täysin vaille ansaitsemaansa arvostusta. Saadakseen tämän selville ei kyseisten miesten kanssa tarvitse edes antautua yöurheilupuuhiin, monesti keskustelu riittää: aihe koetaan niin tärkeäksi, että se kyllä otetaan esiin, ennemmin tai myöhemmin. Eli: miksi isomunaiset on harvoin uskollisia tai edes parisuhdemateriaalia? Huomatkaa: en sano että kaikki ja aina enkä että ei yksikään koskaan. Mutta monet ja usein ja jotkut ja harvoin.

Mun huudseillahan on runsaasti erotiikka-alan yrityksiä jos jonkinmoisia. Eräs strippijointti on pitänyt mua jo vuosia jännityksessä, sillä niitten tapana on mainostaa päivän työläisiään ulkotaululla, jossa lukee lyhykäinen mutta kattava kuvaus kyseisestä riisujasta tyyliin "Janette, uhkeapovinen blondi" tai "Miah, upeapeppuinen sporttinen punapää"; koko työmatkan sitä aina pohtii että minkäslaista lihaa olis tänään tarjolla ja millaisia adjektiiveja tuhlattavaksi. Tänään kuitenkin taulussa luki koruttomasti "Mirella, söpöliini". Siis mitä? Mitä tarkoittaa söpöliini? Onko se alaikäinen? Muistuttaako se kenties jotain koiranpentua tai chinchillaa? Missä on kuluttajansuoja? Jos mä olisin menossa katsomaan huikeaa strippausshowta Vaasankadulle, kyllä mä haluaisin tietää tytöstä etukäteen muutakin kuin että se on jonkun mielestä söpöliini. Tai vastaavasti jos mä olisin kyseisen alan esiintyvä taiteilija, mua kyllä loukkaisi se ettei musta keksittäis mitään myyvempää luonnehdintaa katumainokseen.

I rest my case.