Parisuhteen kiintymysmallitEi ole sattumaa, kenet valitsemme kumppaniksemme, vaan valintaa ohjaavat lapsuuden ihmissuhteet. Ihminen, johon rakastumme, tuntuu tutulta, koska hän muistuttaa meitä ensimmäisistä ihmissuhteistamme – vanhemmistamme. Millaisessa suhteessa sinä olet?
Erityisesti ne asiat, jotka ovat lapsuuden ihmissuhteissa jääneet kaikkein keskeneräisimmiksi, vaikuttavat vahvasti puolison valintaan. Pyrimme ratkaisemaan elämämme perusongelman puolison kautta. Toivomme, että se puoli meissä, joka ei saanut tilaa lapsuudessa, tulisi hyväksytyksi parisuhteessa. Samalla vedämme puolison mukaan lapsuutemme tunnelmiin.
Kaija Maria ja Lari Junkkari käsittelevät Läsnä ja lähellä – Seksuaalinen viisaus parisuhteessa -teoksessaan onnistuneesti parisuhdetta ja parisuhteen sitoutumismalleja.
Tunnista oma sitoutumismallisi ja sen vaikutukset parisuhteeseesi.
1.Turvallisesti sitoutuneella
on myönteinen käsitys itsestään. Hän kykenee viettämään aikaa yksin eikä murehdi sitä, etteivät kaikki muut hyväksy häntä. Turvallisesti sitoutuneiden parisuhteessa on kaksi erillistä ”minää”. Suhteen seksuaalisuus kehittyy vuosien myötä. Turvallisesti sitoutuneen lähellä on helppo olla, koska hän hyväksyy toiset ihmiset sellaisina kuin he ovat.
2.Itseriittoisesti sitoutuneella
on myönteinen käsitys itsestään, mutta kielteinen puolisostaan. Kumppania käytetään vastaamaan omiin tarpeisiin. Itseriittoisen on vaikea kohdata pettymyksiä. Hän tukahduttaa tai kieltää läheisyyden tarpeensa, koska pelkää sitä. Suhteessa taistellaan vallasta ja seksi voi saada addiktiivisia muotoja.
3. Takertuvasti sitoutunut
luo suhteita, joissa on voimakkaita tunnevaihteluita, ehdollistettua rakkautta, kontrollia, mustasukkaisuutta ja seksuaalista manipulointia. Jos takertuja ei saa haluamaansa, hän kokee, etteivät muut arvosta häntä. Seksuaaliselle läheisyydelle ei ole tilaa.
4.Regressiivisesti sitoutunut
toivoo suhdetta, joka vaatii syvää keskinäistä riippuvuutta ja yksimielisyyttä. Hän vastustaa toisen erilaisuutta, luovuutta ja tarvetta yksin oloon, sillä hän kokee ne uhkaksi omalle olemassaololleen. Hänen sisällään vallitsee ristiriita itsessä olevan lapsen ja aikuisen välillä. Hän heittäytyy lapseksi silloin, kun toinen pyrkii eriytymään. Suhteeseen liittyy paljon vihaa ja riitelyä. Viha voi saada seksualisoituessaan lapsenomaisen koston ja sadomasokismin muotoja.
5.Pelokkaasti sitoutuneella
on kielteinen käsitys itsestä ja kumppanista. Hän antaa päätösvallan kumppanille, mutta vastustaa tätä mielessään. Pelokkaasti sitoutunut pitää yllä suojamuureja ja säilyttää omaa yksityistä maailmaa, jota ei jaa puolison kanssa. Hän väistelee konflikteja. Jatkuva varuillaan olo estää antautumasta täysillä seksuaaliseen suhteeseen.
6.Hoivakiintynyt
on vakuuttunut omasta kaikkivoipaisuudestaan ja merkityksestään. Hän on pienestä saakka tottunut hoitamaan muita tunteakseen itsensä tarpeelliseksi. Hän valitsee kumppanikseen usein hoivattavan, jota voi muovata. Aggression tunteita pidetään piilossa ja seksuaalinen intohimo on vähäistä tai puuttuu jopa kokonaan.
7.Epäkypsästi sitoutunut
on ripustautunut toiseen epäterveellä tavalla. Parisuhde nähdään omistussuhteena, jossa toisen omistaminen antaa tunteen onnistumisesta ja merkityksestä omalle itsetunnolle. Uskottomuus ja kumppanille valehtelu ovat osa suhdetta. Se saattaa olla paitsi henkisesti myös fyysisesti väkivaltainen.
8. Uhrisitoutuneella
on traumaattinen menneisyys. Hän on parisuhteessa objekti eikä usko voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun. Hän toistaa lapsuutensa traumaa hakeutumalla suhteisiin, joissa ilmenee seksuaalista mitätöintiä, hyväksikäyttöä tai jopa sadismia. Hän hakee tiedostamattaan arvottomuuden kokemusta. Hän pelkää ristiriitoja ja välttää niitä oman hyvinvointinsa kustannuksella. Frigiditeetti ja impotenssi ovat tyypillisiä uhrisitoutuneiden ongelmia.
9. Etäisesti sitoutunut
ei kykene luomaan intiimiä suhdetta puolisoonsa ja kokee itsensä ulkopuoliseksi. Hän on usein tullut varhaislapsuudessaan niin loukatuksi perusläheisyydentarpeissaan, että häneltä puuttuu kokemus rakastavasta ja läheisestä suhteesta toiseen ihmiseen. Hänelle seksuaalisuus on mekaanista ja suorittavaa. Tunteet koetaan pelottavina.
10. Aikuismaisesti sitoutunut
on joutunut pienestä asti pikkuvanhaan huoltajan rooliin, mikä on tyypillistä alkoholistiperheen lapsille. Lapsuudessa luovuudelle ja turvallisuudelle ei ole ollut tilaa. Puoliso valitaan usein arvostetun aseman kautta. Suhde on kaverillinen. Seksuaalisuudesta puuttuu tunnetaso, se on jäykkää ja suorittavaa.
11.Lapsi-vanhempi-sitoutuminen
on melko yleistä parisuhteessa. Monet naiset valittavat, että perheessä mies on yksi lapsi lisää. Tällainen mies on kuin 9-10-vuotias poika, joka harrastaa paljon asioita, mutta ei omaa aikuisen miehen seksuaalisuutta. Myös nainen voi olla tyttö, joka leikkii ”prinsessaunelmaa” ja toteuttaa satuaan puolison kautta. Hän on seksuaalisesti vielä tyttö.
12. Ylivastuullisesti sitoutunut
hakee turvaa ja valtaa kantamalla vastuun kaikesta mahdollisesta. Hän valitsee avuttoman kumppanin, jotta voi itse päteä. Seksuaalisuus on hänelle mitätön asia: sille ei ole aikaa, kun on niin paljon tekemistä. Selibaatti on keino kostaa avuttomaksi koetulle puolisolle.
13.Lisääntymis-sitoutunut
on yleensä nainen, joka haluaa itselleen ennen kaikkea lapsia. Hän ja lapset ovat yhtä: mies taustahahmo. Seksuaalisuus on valjastettu vain lasten tekoon, muuten sillä ei ole merkitystä. Tyypillisesti taustalla on malli: äiti selvisi ilman miestä, niin myös tytär.
14.Hyötysitoutunut
on valinnut puolison tiettyä tarkoitusta varten, kuten pönkittämään itsetuntoa. Tällöin puolisoksi valitaan mahdollisimman kaunis tai rikas ihminen. Seksuaalisuudessa kohtaavat kaksi toisistaan hyötyä saavaa, eivät aidot rakastavaiset.
15. Hyväksikäyttävästi sitoutunut
on valinnut kumppanin tiettyä tarkoitusta varten, esimerkiksi henkilöksi, jolle kostetaan kaikki lapsuuden rankat kokemukset. Viha ja ahdistus heijastuvat rakasteluun riistävänä, aggressiivisena ja tuhoavana käyttäytymisenä.
16.Despoottisesti sitoutunut
on perheensä hirmuvaltias. Hän näkee puolison ja lapset oman itsensä jatkeena, jotka on valjastettu täyttämään despootin tarkoitusperiä. Pohjimmiltaan hän vihaa itseään ja muita, mutta ei myönnä sitä. Elämä pyörii despootin ympärillä. Perheen elämä on tuhoisaa, täynnä kaaosta ja pelkoa. Puoliso pakotetaan täyttämään despootin haluja. Despootin käytös on täynnä pahuutta ja perheen kärsimys on suurta. Despootti ei myönnä aiheuttamaansa tuskaa.
17. Perverssisti sitoutuneen
taustalla on henkistä, emotionaalista tai seksuaalista hyväksikäyttöä ja traumaa. Menneisyyden ahdistus kanavoidaan pakonomaiseen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Hän pakottaa kumppanin haluamaansa seksiin, vaikka puoliso tuntisi siinä itsensä hyväksikäytetyksi. Hän kokee itsensä seksuaalisesti itsetuntoiseksi normaaliksi ihmiseksi. Seksi antaa hänelle valtaa, hallinnan tunnetta ja hetkellistä helpotusta. Parisuhde on seksuaalisesti epäterve.
Kohti hyvää parisuhdetta
Marian ja Junkkarin mukaan vaikea lapsuus ei estä rakentamasta hyvää parisuhdetta. Parhaimmillaan parisuhde voi auttaa jopa parantumaan menneisyyden haavoista. Vastaavasti hyvä ja turvallinen lapsuus ei takaa automaattisesti onnellista avioliittoa. Parisuhde sisältää aina vaikeuksia ja kehityshaasteita, joihin reagoiminen ohjaa suhdetta tiettyyn suuntaan. Mitä syvemmät traumat ja mitä vähemmän itsetuntemusta meillä on, sitä vaistonvaraisemmin valitsemme sopivaksi luulemamme puolison. Monet ajautuvat suhteeseen, mutta myös tämä ajautuminen on alitajuinen valinta.
Ihmiset, jotka ovat saaneet lapsuudessa osakseen riittävää huolenpitoa, selkeitä rajoja ja kokemusta tunteiden kuulemisesta, kykenevät parisuhteeseen paremmin kuin näitä vaille jääneet.
Lapsuudessa koetut kaltoinkohtelut ja emotionaalinen tunnekylmyys synnyttävät traumoja, jotka voivat käsittelemättöminä vaikuttaa elämään vuosikymmenienkin jälkeen.
Niin kauan kuin lapsuudessa pettymyksiä kokenut aikuinen jää – osin tiedostamattaan – odottamaan vanhempien muuttumista, hän on kiinni vanhemmissaan epäterveellä tavalla. Traumoista vapautuminen edellyttää henkilökohtaisen vastuun ottamista niiden työstämisestä. Jos näin ei tee tai ei edes tajua menneisyyden tapahtumien vaikutusta elämäänsä, traumat heijastuvat parisuhteeseen vahingoittavasti. Kun omista sitoutumismalleistaan tulee tietoiseksi, niiden epäterveisiin piirteisiin voi vaikuttaa ja täten päättää, millaisia ihmissuhteita on omalta osaltaan rakentamassa.
Niina Rapo
* Kiintymyksen ja rakkauden ohella myös vihan-tunne voi myös olla ihmissuhteen perustana.
*Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys.
*Vihaisilla ihmisillä voi olla hyvinkin läheinen ja kiinteä suhde toisiinsa.
* Eri sukupuolisuhteet (parisuhde, rakkaussuhde, seksisuhde) voivat päättyä osapuolten eroon. Sukulaissuhteet voivat etääntyä, mutteivät käytännössä päättyä. Muut ihmissuhteet päättyvät yhteyden katkeamiseen tai välien viilenemiseen.
Avioliitossa, rakkaus- tai seksisuhteessa on usein, mutta ei aina, joko ääneen lausuttu tai lausumaton sopimus siitä, että partnerit eivät harrasta seksiä muiden kanssa. Se, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei, vaihtelee. Esimerkiksi mies voi hyväksyä enemmän läheisyyttä vaimonsa ja tämän naisystävän välille kuin jos kyse olisi miespuolisesta ystävästä.
ja lisää tekstiä...
Nykyisin on useita selityksiä sille, miksi jotkut kokevat sadomasokismin nautinnolliseksi, ja vastaus riippuu paljolti yksilöstä. Toisille alistuvan roolin ottaminen voi merkitä terapeuttista pakoa stressistä, vastuusta tai syyllisyydestä. Toisille alistuminen voi tarkoittaa turvallisuutta.
Sadisti sen sijaan saattaa nauttia vallasta tai masokistin tyydyttämisestä. On kuitenkin huonosti tiedossa, mikä pohjimmiltaan yhdistää nämä tunnetilat ja seksuaalisen nautinnon.
