Isäni kehuu aika ajoin nyrkkieni rohkeutta.
Jos erehdyt kysymään mikä niissä nyt niin rohkeaa on, hän valistaa:
"no kun ne uskaltaa roikkua tommosten narujen jatkona".
Nyt kun tuli nyrkeistä puhetta, niin entiselläni oli tapana toistella että "ihmisen sydän on suunnilleen hänen nyrkkinsä kokoinen".
Lopulta hivenen surumielisesti totesin että "niin, mutta kun niitä nyrkkejä on kaksi".
![Sa[n]na](/img/bashi/1x1trans.gif)
Uusimmat blogimerkinnät
- 24 tuntia aikaa kommentoida - kritiikki para... 12.01.
- Mitä järkeä, että henkilönpalvonta lä... 01.12.
- Ja Trump näyttää ihan vogonilta. 27.09.
- Lunta 19.09.
- Delfiiniseksilelut 17.09.
- Freud Kyvytön 12.09.
- En pärjännyt kaupassa. 10.09.
- Kauneinpia asioita, joita ihminen voi toisell... 31.08.
- Sanataidetta 14.08.
- Rakastan kauniitä kenkiä 17.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2017 (2)
- ▶ 2016 (33)
- ▶ 2015 (11)
- ▶ 2014 (20)
- ▶ 2013 (103)
- ▶ 2012 (149)
- ▶ 2011 (195)
- ▶ 2010 (439)
-
▼
2009 (1349)
- ▶ joulukuu 2009 (15)
- ▶ marraskuu 2009 (18)
- ▶ lokakuu 2009 (21)
- ▶ syyskuu 2009 (41)
- ▶ elokuu 2009 (29)
- ▶ heinäkuu 2009 (98)
- ▶ kesäkuu 2009 (175)
- ▶ toukokuu 2009 (246)
- ▶ huhtikuu 2009 (243)
- ▶ maaliskuu 2009 (240)
- ▶ helmikuu 2009 (144)
- ▶ tammikuu 2009 (79)
- ▶ 2008 (417)
- ▶ 2007 (49)
Blogimerkintä
(Avokämmenellä suoritetusta lyönnistä pidän enemmän.)Tiistai 19.05.2009 20:59
- Luokiteltu yhteisöihin
- Kädet Rakkaus,
- Käsittämätön käsi Minä ja muut