Teistä ei pidetty koulussa, koska teillä ei ollut muodin mukaisia vaatteita, uusinta tekniikka ja muuta materiaherkkua. Nyt ostatte lapsellenne kamaa "jotta hän ei vaan joutuisi kokemaan samaa, eli epäsuosiota".
Tuleeko koskaan mieleen, että ihmisistä voisi pitää heidän itsensä takia? Että te nyt vaan olitte persoonina niin surkeita, että ketään ei kiinnostanut hengata teidän kanssa? Että ehkä tavaalla olisitten tosiaan päässeet piireihin, mutta silti olisitte epäkiinnostavia alasti?
Säälittää melkein enemmän kuin ne, joka oikeasti oli suosittuja tavaran takia.
En ollut suosittu, enkä yksinäinen luuseri, ihmettelenpä vain, kun joku totesi telkkarissa lapselleen, että "ei sinun tarvitse näpistellä, minä osta sinulle kaiken mitä tarvitset ollaksesi suosittu". Ja sitten kelailin, että juu-u, varmaan joku vanhempi ihan oikeasti toimii näin. En tykkää, mutta jos se kaiken lisäksi johtuu vanhemman omista huonoista kokemuksista, en vaan käsitä.
Ostin tavaaa jota en tarvitse miellyttääkseni ihmisiä joista en edes välitä. Mä jätin sen kuitenkin sinne teini-ikään, ja jos mun lapsi ei ole suosittu, mä näytän sille, miten selvitä, tai ainakin ensimmäisenä alan jalostaa sielua, en ruumista.
Ja valheetkin on tyhmiä. Paljon helpommalla päästäis, jos ei valehdeltais. No joskus saa jättää sanomatta.
Ps. Kun jätät sydämen, tunnustat kuuluneesi luusereihin.