IRC-Galleria

Törkeää se, että heittää roskiin käyttökelpoista.

Legoja. Ihan totta. Ok, legot on mulle vähän pyhä asia, mutta silti, onko tyhmä jos heittää legoja roskiin? Siellä oli jopa Hagrid (jos ette ole koskaan nähneet lego-Hagridia ilman sitä partaa, niin jo on julman näkönen, ei yhtään Hagridin. Ja lego julkisti just tarroja, joissa yhdessä on katutyömies ja tekstinä "hey babe", eli tukevat nyt uutena juttuna seksuaalista häirintää kadulla - ai miksi mulla on vaikeuksia päättää, voiko noita tukea vai ei?). Niin niitä oli kenkälaatikollinen. Harmi, osa ei ollut pussissa niin niitä oli aika vaikea sieltä roskiksen syövereistä kalastella, mutta kai sain enimmät.

Pari leikkipyssyä. Sinne roskikseenhan ne kuuluukin. Yksi niistä ampuu muoviötököitä.

Avaamaton mustekasetti. Ei sovi tulostimeen, jonka dyykkasin, se nyt olisikin ollut.

Pari ilmakitaraa. Älä naura siinä, siis ilmatäytteistä kitaraa.

Potkulauta. Omassa suojapussissaan. Jee, potkuttelemaan.

Joku bionicle. Mitä niillä on tarkotus tehdä? Poikien leikkiä kotia, kun ei saa muita nukkeja?

Leivänpaahdin. Voi olla rikki, en tiedä.

Kyniä ja paljon askartelutarvikkeita. Terottimia, vesivärinappeja, tarroja avaamattomissa paketeissa.

Avainnauha joka mainostaa paikallista julkista liikennettä, mulle, ja toinen, joka mainostaa paikallista jalkapallojoukkuetta, puolisolle.

Kaikenlaisia sekalaisia leluja. Pikkuautoja (niitä ei tähän taloon osteta yhtäkään), niitä örkkejä mitä saa semmoisissa yllätyspusseissa, pallopalapeli, barbie-telkkari, kaikkea mitä krääsää nyt leluteollisuus tuottaa. Aamutakki pikkunukelle, pikkuinen pöytä ja kehto, dinosauruksia, aarrearkku. Äääh, näitä alkaa olla ihan liikaa, ja yhtään ei olla vielä ehditty ostaa.

Eilen kävimme kirpparikierroksella. Ihana tapahtuma, jossa kaupungiosasta oli otettu kartta, johon oli pistetty pisteitä kotikirppiksistä. Huonoa oli, että ostimme, eikä mitään mitä piti. Tossut ja soppalautasia oli hakusessa. Tossuja ei löytynyt oikeaa kokoa, soppalautasia ei kukaan tunnu myyvän, kaikkia ihan turhia astioita vaan. Ksylofoni, nukke ja rattaat lähti naperolle. Oli niin ihanan näköistä, kun heppuli sai nuken ekaa kertaa käsiinsä, oli ihan intona, jutteli sille ja halitteli (saakohan liian vähän ihmiskontaktia...), joten päädyimme sen nyt ostamaan, kun niitä ei kumma kyllä roskiksessa ole. Rattaat oli hienot ikivanhat, kangas pitää uusia mutta muuten tosi kivat, ja napero niitä työnteli niin tyytyväisenä. Ksylofoni oli yksinkertaisesti halpa niin hyväksi, ja lapsi pitää musiikista, tuen.

Eikö toi osaa edes vielä leikkiä.