IRC-Galleria

Mulla on ollut ihan kivaa koulussa. Joskus oli tosi kurjaa, kun näin jonkun typeryyden mutten voinut tehdä sille mitään.

Jälki-istunnoissa.
Kun koulun lähellä oleva saa jälki-istunnon, hän viipyy koululla pidempään ja menee sitten kotiin, ihan kuten tavallisinakin päivinä, lihasvoimaansa käyttäen.
Kun vähän kauempana mutta asutuskeskuksessä asuva saa jälki-istunnon, hän viipyy koululla pidempään ja menee sitten kotiin, ihan kuten tavallisinakin päivinä, tunnin välein lähtevällä bussilla.
Kun kaukana, haja-asutusalueella asuva saa jälki-istunnon, hän viipyy koululla pidempään, ja sen jälkeen, koska päivän ainut hänen suuntaansa mennyt bussi / taksikyyti on mennyt, kävelee kotiin mikäli joku ei tule hakemaan.

Ja kun minä esitin tämän epäkohdan opettajalle, hän oli yhä sitä mieltä ettei haja-asutusalueiden henkilöitä rangaista sen enempää kuin muitakaan.

Joten ei liene ihmetys, miksi minut tuomittiin niin ,monesti "vaikeaksi oppilaaksi" ja miksi ihan ilkeyttäni tein koulusta opettajillekkin vaikean paikan. Ärsytä systeemiä, lakia rikkomatta.

"Mä en kestä. Veljeltäsi hävis pipo. Mitä teki hän? Korjas kotona olevan pipon HAKANEULOIN toimivaksi. Mä luulin että meidän ainoo punkkari on jo maailmalla."

Charming. Mutta semmoinen on myös se pieni kilkattava ääni joka lähtee kun kuljen ympäriinsä näissä sukkahousuissa joiden terät on korjattu hakaneuloilla...

"Millaine sisko sellainen veli :D mullahan on siis siellä kasvamassa bändi... Vaikka luulin kyllä vieneeni kaikki hakaneulat mukanani."

Täällä englannissa on jo kesä. Aurinkoo paistaa ja lämmintä on. Aika ruveta kuljeksimaan ilman paitaa.

Jutustelin host-veljelle (4-v) että kun on näin kuuma, niin tekisi välillä mieli ottaa t-paitakin pois. Hän ihmetteli että miksen sitten ota (erinomainen kysymys joka olisi hyvä kysyä aina kun joku jostain valittaa...). Koitin selittää ettei yhteiskunta sitä yleensä katso kovin hyvällä.

Ja nyt sitten tietysti asiaan. Lämmin tulee, ja aloitan taas oman pienen sotani tasa-arvoisen paidattomuuden puolesta. Tämä on minusta täysin henkilökohtainen kysymys, jokainen henkilö päättäköön itsekseen haluuako/tarvitseeko kuljeskella ilman paitaa. Omalla kohdallani kyse on siitä, että haluan. Mutta vastaan tuleekin suurella volyymillä "et voi koska olet nainen". Miksen muka? Suoraan sanottuna mielestäni kauneuden tavoin seksismi on katsojan silmissä. (Ja mikä järki siinä muuten on, että joidenkin pikkulasten pitää käyttää kokouikkaria; kun niillä on alaosa päällä on mahdoton sanoa onko se tyttö vai poika. Lapselle luulisi kuitenkin olevan kaikin puolin helpompaa ja mukavampaa mitä vähemmän kangasta on tiellä.) Pelkkä päätös siitä että rintoja saa näyttää ei riitä minulle, varsinkaan kun järkeviä perusteita ei ole löytynyt.

Alaikäisenä, vanhempieni edustajana, loivensin tämän pelkissä rintaliiveissä kuljeskeluun, nyt olen jonkun palkollinen ja minun on häntä edustettava, mutta kun vihdoin pääsen näistä edustustehtävistä, ja edustan vain itseni, minulla ei ole syitä käyttää paitaa mikäli paidattomuus on enemmän hyväksi.

http://www.storyofstuff.com/

Englanninkielinen selvitys siitä mitä tavara itseasissa on. Siis ei pelkkä se muovimöykky, vaan kaikki muukin mitä siihen liittyy. Ei hätää jos kielitaito on rajallinen, suurin osa käsitteistä selvitetään -ja vielä erinomaiseten havainnollistavien kuvien kera.

http://www.youtube.com/watch?v=MvgN5gCuLac

Ja homma vielä uudestaan, koomikon toimesta :D

"Tulee lokakuu, sitten marraskuu, ja tuiskuttaa lunta mun puutarhaan."

:D Repeilen tälle aina vaan.

"Se päivä tulee, jona ruumiini lepää valkoisena sairaalavuoteen valkoisella lakanalla ja lääkärit toteavat, ettei sydämeni lyö eivätkä aivoni toimi enää.
Antakaa silloin silmäni miehelle,
joka ei koskaan ole nähnyt auringonnousua, lapsen kasvoja tai rakkautta naisen silmissä.
Antakaa sydämeni hänelle,
jonka oma sydän on tuottanut vain loputonta kipua ja tuskaa.
Antakaa vereni nuorelle,
joka irroitettiin kolariautosta, jotta hän saa elää ja nähdä lastensa leikkivän.
Antakaa munuaiseni ihmiselle,
jonka elämä viikosta toiseen on koneen varassa.
Ottakaa luuni, jokainen lihassäie ja hermo ruumiistani
ja keksikää miten niitä hyväksi käyttäen saatte pienen invalidin kävelemään.
Tutkikaa joka sopukka,
ottakaa soluni jos on tarpeen ja viljelkää niitä niin, että mykkä poika voi hurrata suosikkijoukkueelleen ja kuuro tyttö kuulee sateen ropinan.
Polttakaa se mitä minusta jää jäljelle
ja sirotelkaa tuhka tuuleen.
Jos teidän täytyy haudata jotain,
haudatkaa virheeni, erehdykseni, heikkouteni, ennakkoluuloni.
Antakaa syntini Paholaiselle, ja sieluni Jumalalle.
Ja jos joskus satutte muistamaan minua,
tehkää se sanomalla ystävällinen sana jollekulle, joka tarvitsee sitä."

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1732,2843

Mä en oikeen jaksa tätä elokuvateollisuutta kun se saa mut aina itkemään...

"And you think this could ever happen in our lifetime?"

Yep. Tutustu siis siihen.

"Suurin toiveeni tällä hetkellä on että jää sulaisi ja pääsisin veneellä mökille :)"