IRC-Galleria

Sairas - sairaampi - mun matkasuunnitelma.

Jaan kuulkaa sen vielä minuutilleen teidän kanssa, niin voitte sitten niiden parin viikon aikana miettiä että "juu-u, nyt se on tuolla, väsyneenä, märkänä ja kylmissään, ja pääsee nukkumaan seuraavan kerran noin kolmen päivän päästä, taapertaa menemään. onkohan se syönyt taas mitään, luultavasti ei".

Mulla on siellä tiedossa useempi aamuyö, jolloin tulen kaupunkiin puoliltaöin ja lähden jatkamaan kuuden aikaan. Onpahan aikaa ajatella. Haudassa ehtii levätä.

Jos joskus cossaan, valitsen jonkun hahmon Taikahuilu-oopperasta, luultavasti Yön Kuningattaren (koska ne muut siellä on muistaakseni nössöjä).
Laitan tummansinistä hopeisilla tähdillä kirjottua kangasta. Vaikka sen mun mustan jättimekon päälle. Ja teen sellaisen pystykauluksen kuun kuvilla. Laitan hiukset ylös ja peitän ne sinisellä harsolla. Tumma meikki, vaalea iho. Tähtitaikasauva. Hmm, olisikohan silinteri sopimaton... Eikun, tahdon kruunun. Ja glitteriä kasvoille. Pitkät mustat käsineet. Pitää harjoitella korkeita lauluääniä. Hihansuihin lisäkkeet, jotka yltää maahan asti. Korsetti. Matalat kengät. Ei ne tosin kuitenkaan näy.
http://www.bimp.uconn.edu/images/gift_shop/print_Queen%20of%20the%20Night.jpg
Jaan mustia ruusuja, terälehtien reunassa on kimmalletta. Syön mustikkajugurttia.

http://www.youtube.com/watch?v=KchLQaPxViY&feature=related

Naurattavaa minusta on se, että muovikassien ostaminen maksaa enemmän kuin puuvillaisen kangaskassin, mutta kangaskassia pitää käyttää vuosi ennen kuin siitä tulee ekologisempi. Oletetaan, että yksi muovikassa kaupassa maksaa 20snt. Kangaskassin saa, vaikkapa kahdella eurolla. Jos ostata joka kerta muovikassin (kaksi kolmesta ostaa), kymmenen sellaisen hinnalla saisit kangaskassin. Joka muuten todennäköisesti kestää, sanokaamme pari vuotta, näin alkuun. Miksi ihmiset on niin hölmöjä? Vai onko ne? No, minä en ole koskaan ostanut muovikassia.

Vanhemmillani on aina mukanaan kauppakassi. No ihmekös tuo, kun kauppaan meno suunnitellaa muutenkin. Oih, fiksut vanhempani. Olen ylpeä.
Itseasiassa minimaalihen halveksunta ilmestyy mieleeni aina kun kaupassa ostetaan muovikassi.
Miettikää, millainen maailma olisi jos kukaan ei ostaisi muovikasseja.

Tänä vuonna olen vastaaottanut kaksi: pergamenth-kaupasta, koska niillä on niin kauniit ja uusiokäytän sen, ja korsettia ostaessani. Lisäksi olen ottanut korkeintaan kaksi paperikassia. Muuten olen joko muistanut kangaskassin, survonut kamat käsilaukkuun tai kantanut kädessä. Ainut ongelma on hatarahko muistini, muuten olisi aina kankainen kassi mukana. En enää edes tahdo ottaa muovikassia. En tiedä saanko siitä taivaspinnoja.

Ainiin. Maapallo on selvinnyt aika monista vitsauksista elämänsä aikana. Luuletteko te tosiaan, että se tuhoutuu... muovikassien takia? Naureskelen.

Mutta, nyt kun olen menossa tuolle matkalle, tarvitsen muovkasseja; märille roskille, mahdollisesti vuotaville puteleille, likaisille vaatteille.

Vilkase tää:
http://plasticshoppingbagfree.org.nz/facts-and-figures

Aamulla herätessäni olin, kuten illalla, verenneito.

www.kuukuppikunta.fi

Naisen sisällä ei anatomisesti ottaen ole juuri tuntoa (lakatkaa se orgasmien teeskentely). Eikö se ole merkki siitä, että sinne voi ja saa laittaa juttuja. En aio heti tilaisuuden tullen salakuljettaa huumeita, mutta ei tulisi mieleenkään vastustaa kuukuppia.

Olisin merenneidoksi. Kylmä, vapaa. Eikä pelottaisi enää isot vedet. Ikuinen elämäkin kelpaa. En kyllä tiedä vaihtaisinko kirjat kimaltaviin juttuihin. Olen aina ajatellut että kuolemattomana sitten lukisin kaiken mitä ikinä on julkaistu. Mutta maailman vesin lävitse uiskentelu, viattomien kuolevaisten houkuttelu kikatuksella, ja niiden jättäminen sitten yksinäisille autiosaarille, se onnistuisi. Pitkät hiukset hulmuamassa kun uin läpi mitä-ne-vedenkasvit-olikaan:ton. Laulaisin ihan käsittämättömän kauniisti. Hieno pyrstö, sininen, ja simpukat rinnoilla. Sitoisin meritähden niihin pitkiin hiuksiin. Ja helmikorvakorut. Nauraen livahtaisin karkuun haita. Rantakiville lekottelemaan.

Juostaan aikaa säästämään. Sitä mä mietin, että kun sitä aikaa niin säästetään ja säästetään, niin mihin se säästynyt aika käytetään?

Äitini kannustavasti säälii jo etukäteen sitä, joka Tou´osta itselleen puolison ottaa.
Ja samaa sanoo minun taloudenpidostani, että kuka raukka joutuu sitä lopun ikäänsä kestämään.

:[ Harharhar.

Ja meillä on molemmillä jo joku(...nen...) kiikarissa.

Julmia ajatuksia.

Ootko huumannut mut, ku tykkään susta näin paljon?

- sillä ethän sinä itsenäsi voi olla kiva. Jotain myrkkyä tähän on pakko olla involved.

Kuka tarvitsee "venelainaa"? Onkohan multa jäänyt jotain sisäistämättä tässä maailman menossa...?