IRC-Galleria

Sitten pääsin kaupungille.

Piti hankkimani matalat kävelykengät. Joko helpot mustat kangasballerinat, tai sitten nauhalliset kiiltävät miesten kävelykengät.

Eikä mitään, taidampa mennäkin ja ostaa itselleni (tiedättehän, vihdoin) polvimittaiset maiharit. Vaikka ne korolliset maiharit voisi olla vielä kivemmat... Ei, nämä kävelyyn silloin kun jalat ovat kärsineet koroista niin että kirkuvat. Eikuneimunjalatkoskaanvalita.

Mutta kun ballerinoista saa suomessa maksaa parikymppiä. Englannissa sai neljällä eurolla. Kirppareilta ei löydy mitään, koska kaikki käyttää kummallisia koristeellisia kenkiä. Y K S I N K E R T A I S E T ! minulle. Miesten kengissä näytän Peppi Pitkätossulta. Missio saavutettu, joo, mutta ehkä ne ei sitten käy arkikengiksi. Pelkkä valkea kauluspaita, sukkanauhoilla jotkut kivat ylipolvensukat ja miesten kegät.... oih, panisin itseäni. Mutta olenkin hivenen... minä.

Mutta mahtaa olla häijyn näköistä, kun kiidän pitkin katuja pimeässä syksyssä, vähän sateista, mustassa nilkkapituisessa nahkatakissa ja polvipituisissa maihareissa, kalju kiillellen. Hihii.

Ehkä ne maiharit jää yhä hankkimatta. Saattepa nähdä, saattepa nähdä.

Ainiin. Kähmin unissani veljeäni. Onko tämä nyt semmoinen juttu mikä kirjoittaa gallerian päiväkirjaan? Ei, mutta kun nukuttiin samalla vuodesohvalla heräsin keskellä yötä siihen, että käteni oli jonkun päällä, sitten tajusin että se joku on mulle sukua (ellen ole vaihtunut laitoksella) ja toivoin suureellisesti että se olisi käsivarsi se pehmeä. Eikun se oli vyötärö. Varmuuden vuoksi vähän tirvaisin häntä ettei tapahtumaa seuraavat jumalat luule mitään. Ai mutta tämänkö takia mun pienet ystäväiset ei tahdo nukkua mun kanssa samassa sängyssä? Ja varmaan myös sen takia kun kuolaan. Olen niin herttainen nukkuessani. Säällinen. Salee heittelehdin koko yön, kössin kaiken peiton ja olen muutenkin yliaktiivinen. Paitsi että tollon, meillä oli vieläpä omat peitot, Toukkis vei unissaan minun peiton. Ei, ei päälleen, kunhan runttasi jalkoihinsa. Kiiitos.

Ps. Samainen kähmittävä aikaa muuten hankkia mahdolliselle vauvalleen luotiliivit kapaloksi. Sinnehän sen mukelon saa niin kätsysti säilöön, ja turvassakin on.

En lisää päiväkirjaan juttua, jonka avulla huominen olisi elämäni paras päivä.
Haluan että elämäni paras päivä on totuttuun tapaan jokainen päivä.
Ja eikö olisi kurjaa, jos elämän paras päivä, jos sellainen on, tulisi tuhlattua huomenna. Kuinka hyvä se sitten on, onko merkityksellinen.
Millainen on elämän paras päivä? Eihän voi, koska en vielä edes tiedä mitä kaikkea voikaan tehdä, olla niin että se olisi paras - kun ei ole tarjolla kaikkea sitä mistä voi valita.

Minä kaipaan sinua vierelleni. Nukahdan iltaisin ajatellen sinua (no se ei kai ole vieläkään kovin reilua, tai kohteliasta, tai imartelevaa...). Vertaan sinua jokaiseen näkemääni mieheen, ja hittolainen, voitat aina. Käteni muistavat vartalosi muodot. Tahdon sinua.

Ja sitten tulee paha olla.

Tunnut vieraalta. En jaksa olla, en jaksa tehdä. Tunnut ihmiseltä, niin hauraalta ja rikkonaiselta. Minä tarvitsen jumalan. Haluaisin että sinä teet, koska pelkän, että et ehkä... että ehkä et tee mitään, koska et tahdo.

Et tahdo minääni.

Olen varuillani. Pelkään jos yhtään tunnen että yrität ohjata minua, teettää minulla jotain, pakottaa johonkin, tai edes vihjata mitä minun tulisi tehdä. Taistelen vastaan, kun olen siinä niin hyvä.

Taistelisin puolesta, mutten ole varma minkä.

Eikä yksikään (hius) pelastunut
Eli
Kymmenen pientä neekeriä (siis neekerihiusta)

Kuka kysyi pääni tilaa? Siis sisäpuolelta
Multa tukka hävisi, kai se korvataan...

Nytkin on työn alla tarkistaa siskon biologian koulukirjasta (kunhan se tuo sen kotiin asti), että kuvataanko siellä yhdyntä esimerkiksi näin: "mies työntää siittimensä naisen emättimeen jne" tms, ja jos niin ovat tehneet, menen vähintäänkin Pepsin koulun pihalle (eduskuntatalon portaille jatkot) osoittamaan, että ei se mies nyt vaan aina ole se aktiivinen tekevä osapuoli. Kunnes ne vaihtavat sen muotoon "siitin työntyy emättimeen" tjsp.

Murr. Minä olen vaarallinen.

Ok, se naisten epäktiivisuus ja epäseksuaalisuus. On muuten hyvä lista, kannatan montaa kohtaa:
PIUSA

"Sulla on kalju"

"Niinhän mulla on"

Joku pikkumukelo tuli kertomaan mulle kaupassa.... Ja harettajamunkin mukaan olen "päivän tyylikkäin" ja "oletko sä joku taiteilija" (eli miksi kaikki lähtee tuolle taiteilija-linjelle? Olen niin käyhän näköinen?). Huomenna menen kyllä farkuissa ja hupparissa, eihän näissä kuteissa saa hetken rauhaa. Eikä mulla ollut edes kuin ihan tylsät vaatteet, musta polvipituinen kellohame, musta toppi, valkoinen miesten kauluspaita, mustat ylipolvensukat, englantilaiset yhdeksän sentin umpinaiset kävelykengät ja huopasilinteri.

"Äitiiii, iiiisäää, taas noin kaikki tuijottaa mua"
Katsoa saa, mutta suu auki tuijottaminen pistää nauramaan. Haloo, nään minäkin upeita asuja, mutta katson niitä vaivihkaa.

olen kärttyisä (kts. toinen kappale)
tuoksun kuminalta (kyllä: siis häh?)
vatsaa nipistää varoitus (kiehautan kuukupin)


pudotan esineen ja maailma särkyy
kirun kun toisen vaivaa ei muisteta
kaihoan niin että silmiin sattuu


soitan sen kuun heiloille
ei, en ole raskaana

Vaikken ole tällä, se ei tarkoita ettenkö ajattele teitä ja rakasta ja blah, tiedättehän.

Terv: Punk-lesbo

Tilanne:
Minulla on aikaa.
Minulla on kaikki ihanat kynät, kortit, paperit, kuoret, tarrat, tarvikkeet.
Minulla on halua.

Mutta en keksi kelle lähettää jotain.

Hjälp, laita osoite niin postitan sinulle.