IRC-Galleria

Kaiken saa nykyään niin helposti.

Esimerkiksi tämä internet - minun ei tarvitse pölyttyä kirjastoissa, soittaa useita puheluita, kysellä asiantuntijoilta. Vastaus löytyy hetkessä, mitä ikinä keksin kysyä. Tarjolla on myös huimat määrät korvikkeita ihmissuhteille: pornoa, keskustelupalstoja, vertaistukea.

Kellä tahansa on varaa mihin tahansa. Ei kaikilla kaikkeen, mutta kaikki on kaupan ja summa on mahdollista kerätä. Aisteja käräytteleviä huippuja on tarjolla vaikka joka päivä, ja niihin kyllästytään jo arjessa.

Aitous maksaa tosin yhä liikaa. Kunnollinen ruoka, todelliset mestariteokset, aito rakkaus, rehellisyys, hengästyminen... suurillakaan summilla ei niitä helpolla saa (vaan ilmaiseksi, puoli-ilmaiseksi, helpommin löytyvät - onko tämä nyt se ironia?).

Mutta miksi ottaa aitoa, aivoja on helppo huijata kopioillakin.
Kemikaaleja ja kauniita kuvia.

Tämä siis kierreltyäni puolisen tuntia vailla vastenmielisyyttä redtubea.

Ihminen ja keräilykulttuuri.

Pinon postikortteja. Ok, ison pinon. Muumikortteja maailmalle!

Jotain tarroja, jotain kirjanmerkkejä, jotain pinssejä, jotain magneetteja.

Jotain kysyviä katseita.

Kyniä hävettävän vähän, pehmistä hävettävän paljon.

Huomenna lisää. Jos joku tahtoo postikortin, ilmoittakoon osoitteensa.

Aijoo, ostin minä (Hakim Bayn) T.A.Z. -kirjan, ja Potter-tutkimuksen. Huomenna pääostopäivä, kun on se kummin kortti käytössä, miinus 40pros.

Sain Pollomuhku ja Posityyhtynen -kirjan omistuksella.

"Salaperäisiä yöllisiä tansseja pankkiautomaattien lämpiöissä. Luvattomia pyroteknisiä näytöksiä. Maataidetta kummallisina luonnonpuistoihin ripoteltuina alien-artfakteina. Murtaudu koteihin mutta varastamisen sijasta jätä poeettis-terroristisia esineitä. Kidnappaa joku & tee hänet onnelliseksi. Valitse joku umpimähkään & vakuuta hänen perineen suunnattoman, hyödyttämän & ihmeellisen omaisuuden - sanotaan vaikka 5000 neliömailia Antarktista, tai ikääntyneen sirkuselefantin, tai bombaylaisen orpokodin tai alkemistisen kirjoituskokoelman. Myöhemmin he tulevat huomaamaan uskoneensa hetken johonkin ihmeelliseen & sen seurauksena kenties ovat pakotetut etsimään hiukan intensiivisempää suhdetta olemassaoloon. Kiinnitä messinkisiä muistolaattoja paikkoihin (julkisiin tai yksityisiin), joissa olet kokenust ilmestyksen tai joissa koit erityisen täyttymyksellisen seksuaalisen elämyksen, ja niin edelleen. Etsi merkkiä alastomana. Organisoi lakko koulussasi tai työpaikallasi sillä perusteella, ettei se täytä laiskuuden & henkisen kauneuden tarpeitasi."

Jipii. Vuoteni kohokohta. Mutten usko kovinkaan paljon ostettavia kirjoja löytyvän.


Mummi antoi hienoja kirjepapereita. Saat kohta kirjeen.

Ps. Kritisoikaa joku pliis tota etusivun Kokoomusnuorten "vaikuta paremmin" -kampanjaa.

" If I have one wish? I would wish my friends are not going to die."

20-vuotias eksentrinen neito etsii tarkoituksella uskollista, huumorintajuista ja sanavalmista mailituttavaa. Tiedossa valloittavia keskusteluja kaikesta maailmanparannuksen perusaineksista. Tämän reunan sydäntä lähimpänä ovat kirjat, luonto, pohdiskelu, sopimattomuus, yö ja vapaus. Uskollisesti koneella istuen vastauksia sataa kohtuullisella nopeudella, toivoisin että molemmin puolin.

Onko iällä tai sukupuolella väliä?
Yhteydenotot profiiliin.

Seikkailijat älkööt vaivautuko. Kysy myös paperista kirjeenvaihtoa. Ilmoituksesta ei ole löydettävissä parasta ennen -päiväystä.

Unessa oli -- joka sanoi minulle...

Ei. Unessa oli laiva, jolla hengasin. Ja unessa oli käsittämättömän kauniita itämaisia naisia, jotka tanssivat ja voimistelivat valkeissa ja mustissa asuissa. Ja sitten oli yksi älyttömän haluttava poika, joka kaiken lisäksi suuteli minua mielettömän hyvin, leikki kielensä kärjellä huuliani vasten. Lisäksi löysin euron kolikon. Ja auton avaimet. Annoin avaimet pois.

Mielikuvitukseni hemmottelee minua.

"My deepest wish is for peace on earth. My not-so-deep but current wish is for the boy I like to quit being such a twerp. :) hee hee"

Mietin vain, miten monta kirjaa minulta silloin jäisikään lukematta.

Eikä se johtunut siitä että elokuva olisi ollut niin huono.

Pesisin pois kaiken vanhan, kuorisin päältäni kaiken sen mitä on kertynyt. Vaikka se oikeastaan tuntuukin olevan allani, seison sen päällä, onko sittenkin niin vaikea seistä horjumatta.

Rakastan maailmaa, mutta alan epäillä että sillä ei ehkä ole niin lämpimiä tunteita minuun.

Tunteet heittäytyvät ylös alas, rakastava viha, vihaava rakkaus.

Mitä te edes haluatte? Jokin toimii, kahden promillen päässä siitä: ei toimi.

Ja nyt äiti tahtoo jatkaa dvd:sä katselua.