IRC-Galleria

Kyseinen kuva oli siis oletuskuvani pääsiäisen läpi. Onhan se asiallinen; mulla on hei jopa sukkahousut; pääsiäispupun korvat ja kaikki.

Kaikenlaista onnenonkijaa (aika vähän tosin) tuli sitten kommentoimaan. Ensimmäinen oli aika mukava, koska se levisi vitsikkääksi sisällölliseksi jutteluksi, danke schon p*****k. Sitten oli pari englanninkielistä, jotka heitti kohtuukevyttä läppää, sen tarkemmin erittelemättä (tai mistä minä tiedän...). Sitten oli joku vanhempi herrasmies, joka kävikin poistamassa jälkikäteen kommenttinsa. Mulkku, ollakseni reilu. Ja sit yksittäinen kommentti, mihin vastasin, ja niin kuoli keskustelu.

Summa summarun; minusta tämä on ollut oikeastaan aika jännää. Kävijöitä oli viikonlopun aikana kolmatta sataa (joista neljä kommentoi :P).

Se minua ihmetytti, että laitettuani oletuskuvaksi esineellistävän (eiks tää oo semmoi?) kuvan, kaikki tuntuivat olettavan, ettei mulla ole aivoja. Mulle ei annettu oikeutta omistaa aivoja. Ihmiset tuli kertomaan rivoja, ja mitä, mun olisi pitänyt hihittää käpälän takana? Noup, vastasin kuten minä nyt vaan osaan vastata.

Tietty oli siistii et oli niin pal kävijöit, ja randomit kommas, mut jos se johtuu vaan siitä, että on tarjottimella, niin oikeammin kiitos ei. Saatan toki kokeilla uudestaankin...

(Tästä tuli ihan surkea kirjoitus, sori kun jouduit lukeen sen.)

Niin, nyt laitan sitten vuorotellen kaikki kuvat oletukseen. Kassotaan miten käypi. (Mulla EI ole elämää.)

Siinä katselimme teräväpiirtoisesti kuuta, josta oli jäljellä enää semmoisen syödyn omenan näköinen pala. Eli molemmilta reunoilta oli haukattu pala, niin että jäljelle jäi tiimalasimainen kaistale.

Sitten olin kaupassa, pidin kädessäni shampoopulloa ja huomasin jonkun valkeaan kaapuun pukeutuneen seuraavan. Jatkoin rauhassa asiointia, kuin en muka huomaisi, kunnes pikkutyttö meinasi törmätä minuun. Ohjasin tyttöä sivulle, ohitseni, kun tuo minua seurannut nuoriherra olikin yhtäkkiä takavasemmalla (takaoikealla ollakseni tarkka) ja niinpä pikkutyttö melkein törmäsi häneen. No, leikin yhä etten huomannut koko tyyppiä, kunnes se sitten yks kaks yllättäen kaappasi mua vyötäisiltä kiinni, ja nosti korkeaööe (sellasella balettiotteella). Otteelle uskollisena taivutin käteni kohti taivaita (ei, mä olin itse siellä) ja... arvatenkin, herätyskello soi.

Ammuin sen, ja päätin että valveunet minua tappavista poikaystävistä saavat loppua.

"mitä minä oikein tein kun en minä edes tehnyt vielä mitään"

Ulkona sataa rakeita!

"Mene ulos. Luontoon. Houkuttele se pulu luoksesi ranskanleivällä."

oppaani lääketieteen saloihin "Ja siis bar on niin ja näin monta elohopeamillimetriä..."

minä "joo joo ei mun tartte tietää. Kato mä vaan levitän jalkani ja kaikki on tyytyväisiä."

oppaani lääketieteen saloihin "Nii, sie oot niin älykäs."

Onkohan kumpikaan elossa?

Että riittäisi tästä sinullekin.

Kun ei tänä pääsiäisenä kukaan piilottanut mulle yhtään pääsiäismunaa :(

Hostit kyllä toi ovelle suklaapupun (millä on kello kaulassa, jihuu) ja jonkinlaisen ruukkukukan (toivottavasti se elää edes vappuun).

Minusta pääsiäismunien etsiminen aamulla on The Best Thing, joten ensi pääsiäisenä asun kämpässä jossa mua varten piilotetaan munia, onko selvä?

Muista pääsiäisperinteistä en tiedä (mämmiä tekis mieli), olishan se ristiinnaulitseminen jännä kokea.

Maalasin kyllä tässä päivänä eräänä pari munaa, ja kyllä sekin oli mukavaa.

"Näin ollen meidän ei tule puhua Venäjästä demokratiana jossa on liian vähän vapauksia, vaan diktatuurina jossa on ilahduttavan paljon vapauksia."