IRC-Galleria

Krhm.

Huolimatta siitä, että tajusin jo illan alussa unohtaneeni avaimen kotiin, ja joutuisin joskus puolenyön jälkeen herättämään hostit (Laurence hymyili avatessaan oven kolmelta aamuyöllä; joskus rakastan näitä ihmisiä), mulla oli ihanaa ja hienoa ja mahtavaa.

"Do you normally laugh, when you are kissing." on kysymys joka on kysytty minulta niin monta kertaa, että ei olisi kai sopimaton vastaus.

"Joo, ruotsalaiset hoitaa ton lakiasian hyvin, mitä tulee maailmansuojeluun; ne jopa antaa homopareille oikeuksia, ts. mikä olisi parempi keino päästä eroon liikakaknsoituksesta."

Tanssin siis tangoa Köningersplatsin ison rakennuksen (vastapäätä hitlerin ex-toimistoa) tasanteella. Literally.

Hän saa oloni niin rauhalliseksi.

Laters, nyt lähden kouluun. En silti ole teinotunnelmainen boheemiromantikko, rappion kanssa flirttailija, enkä edes rakastunut. Kundi on tylsä.

mutta pihalla oottaa jo taksi.

Siinä on Tiina ja sen uusi poikaystävä, joka näyttää siltä kuin se oisi kaksitoista; ihme, jos se pääseen mihinkään, tuijotan ulos hämärään

enkä ajatella kuinka hän mut petti sitten jätti
miten katsoin viikon ostoskanavaa enkä nukkunut ollenkaan

mun elämä
miten siitä tuli näin hirveä

kaikki murheet poistaa kunnon rock´n´roll -show."


Ei biisit oo mulle tärkeitä. Viidet minä veisaan musiikista.

Hups, "veisaan".

"Weird thing was at this Monopterus Place... [jonkinlainen antiikkisen (kreikkalaisen) näköinen avoin rakennus kukkulalla, no katso indican videosta millanen] I was thinking about it being a great place for kissing or having sex inthe moonlight - not that I would have wanted to have sex in that situation with my cold and this junkie hanging around there. But when you said this place for great for sacrficing babies I was a bit speechless, maybe because of the different mindset at this moment ;)"

Jees, miähän se siellä olin seurana.

Mutta indeed ajattelin myös seksiä, paikka olisi ollut ihanteellinen.
Mulla vaan on suotimeni.

"On vereni kuumaa
ei kankeaa
näin päivinä lämpiminä
Elon maininki rantaasi lankeaa
kumpa langeta voisin myös minä."

Miksi sä nyt sit yhtäkkiä kirjottelet?

Ja miks sä et?

Ehkä ei musta riitä kuin parille kerrallaan.

sitten se on vaan suorilla tuhoon."

Vähän jokaisella tieteilijättä on oma teoriansa, milloin ihmiskunta ei voi enää peruuttaa tuhoa, vaan se väistämättä saapuu; joko maapallo lämpenee, ruoka loppuu, öljy loppuu, ylikansoittuminen on likkaa... no mitä nyt kukakin suunnittelee.

Mietin vaan, että kuka ekana sanoaa "nyt se on menoa, mitään ei voida enää tehdä", ja mitä sitten tapahtuu? Mitä tapahtuu, kun ihmiskunta tajuaa, että mitään ei ole enää tehtävissä? Ovatkohan esimerkiksi sikaririkkaan tajunneet jo, luovuttaneet, ja kiskovat tuhoa kaksin käsin lähemmäs - koska se kuitenkin tulee vasta kuolemansa jälkeen.

Koska hostmutsikin inhoaa. Todella pelottava efekti, en nimittäin halua inhota silittämistä, koska sitä kuitenkin teen, ja toisaalta se on minusta rauhoittavaa ja mukavaa. Aikaa ajatella, helppo homma, etc etc.

Väsyttää.

En voi lakata ajattelemasta sinua.

Ja sekös hiiriä viiksettää, eli siis saksaksi syvällä humalatilassa on olla blau (sininen).

Liskot ulos, nyt, kiitos.

(PS. Tou´olla on huomenna synttärit. Lähetä kortti; Tou´o 17-v, Ratsutie 86, 15550 Nastola, Finland)

Haluuuuuun kotiiiiin.

Ja mietin että miksi ihmeessä, koska on ikävä Viskin vitsejä. "Vitsejä".

Isoblondinen tissi XDDDDD

Kamalaa.

Älä yhdistä neljänkymmenenkolmen tunnin nukkumattomuutta vahvaan alkoholiannokseen.

Et kynkene kävelemään suoraan, ja silmien sulkeminen aiheuttaa totaalisen sammumisen lähes välittömästi.
Puhumattakaan siitä hauskuudesta, että kun seuralainen kysyy "no, mitä sä ajattelet esimerkiksi just nyt", et pysty vastaamaan, koska sulla ei ole ideaakaan siitä, mitä sä just ajattelit.

Oli hauskaa viimeyönäkin siis. En edes nukahtanut kessken kaiken.
Jotenkin kahden päivän ja yön valvominen sujui aika helposti; kun istui julkisessa yli kymmenen minuuttia, pilkkimisestä tuli ajanvietteistä rakkain, mutta muuten oli niin paljon kivaa tekemistä ja seuraa, että keskittyminen pysyi hereillä.

Kotiin tultuani tosin simahdin heti, ihmettelen miten sain valotkin jopa sammutettua ennen totaalista mustumista.
Ja alkoholianoksen jälkeen näkökyky ei enää tarkentanut kunnolla, meinasin kävellä auton alle liikennevaloissa koska en tajunnut että niin pienellä strassella on punaiset päällä siihen aikaan yöstä, eikä muistikuvia keskustelusta juuri ole.

Kävelylenkki englischer gartenissa tosin selvitti päätä mukavasti.