IRC-Galleria

ja olen niin iiiloineen...

"älä laula vatsa tyhjänä, etkä tiedä että silloin saat itkeä ennen iltaa"

Viikko ja olen niin täpinöissäni että on paras laittaa hame koska housuissa en pysy.

Jos joku haluaa jotain must-saksalaista, nyt saa toivoa - ensi viikko on omistettu tuliaisten hampstraamiselle.

Tietty tuon kaikille saksaksi dubattua pornoa, wurstia ja olutta. Ja nahkahousut. Ja panssarivaunut. Lidlicolaa. Mutta jos jotain muuta.

Jihuu, viikko enäää... ja matkasuunnitelmakin runkkautui paikalleen:
(pistän kaupungit missä olen)
27. Pe: München, yöksi lempinatsille.
28. La: Lento 8:55-12:20 nach Helsinki, siitä sitten (mahdollisesti Nastolan kautta) Ouluun.
29. Su: Oulussa Samoilemassa
30. Ma: Kohti Nastolaa, kenties vihdoin, sieltä sitten matkaseuralainen Helsinkiin (uskaltaako sen päästää sinne yksin heeboilemaan...?) ja itse Kotkaan
31. Ti: Kotka. Muista ylinaisellinen sääret hyvin esittelevä asu.
1. Ke: Siirryn Helsinkiin, käyn maksamassa kanssanatsin takuut ja palaamme Nastolaan
2. To: Lahtipäivä. Rullaluistelua.
3. Pe: Immilä-Nastola-akselilla kaip
4. La: NHK bilettää niin rankasti, että loppuloma menee toipuessa, aka Nastola
5. Su: Kohti Helsinkiä, jossa kaappaamme perheineni paatin jolla huristamme Stokikseen
6. Ma: Homojen ihmettelyä (ihmttelevätkö homot meitä vai me homoja? Kummassa on enemmän ihmetteltävää?)
7. Ti: Paluu ankeaan suomeen, jossa on edellisenä päivänä satanut ainakin viisi metriä lunta, joka sulaa loskaksi kun astelemme ulos laivasta. Nastolaan.
8. Ke: ?
9. To: ?
10. Pe: Lautapeli-ilta kenties, Nastola
11. La: Kohti Helsinkiä ehkä, tai sitten vaan jumitusta kotikylässä
12. Su: Lento 18:55-20:25 München
13. Ma: Suorilta töihin kello seitsemän. Ah autuutta. Ps. Muista pestä keittiön lattia.

Noni. Sehän on vähänku olis jo koettu. Mitä sitä turhaan reissaamaan ja itseään rähjäyttämään, unelmaloman voi unelmoidakin.

Jos olet jossain kaupungissa samaan aikaan kuin minä, anna koordinaatit niin nähdään.

tuleeko kyseinen sana tuplaveellä.

Ei. Vaan luin jokin aikaa sitten uutisen, jossa oli joku et tsernobylin liepeillä hengaa joku tutkija, joka on tutkinut, että mitkä kasvit kerää säteilyä, mitkä ei, ja kasvattelee nyt sitten safkakseen niitä.

Onko jollakulla heittää linkkiä. En tiedä mistä ton löysin; jonkun blogista, jostain yhteisöstä... vai kuten pelkään, unissaniko...

En tiedä edes millä kielellä, mutta veikkaan että englanniksi. Googletan googletan, mutten löydä.

Kerro jos tiedät jotain, olis yksi kielenopettaja selätettävänä

EDIT: Pleasepleaseplease joku kertokaa että toi on totta, enkä ole vain nähnyt unta. Muuten pelottaa - mikä kaikki muu on unta??

Tuokaa oikeuteen lieventäväksi asianhaaraksi seuraava

"yeah a little steptraining cant be bad, but i like your little bumblebee-belly :D"

Little bumblebee-belly, ja mitähän vielä...

They don´t owe me anything

Biisinkirjoittajaa musta ei tule.

Kuinka voi olla niin yksin vaikka on niin monta numeroa kännykässä?

Lapsena toivoin että nuket heräis eloon. Kaipasin kontaksia itse ajatteleviin asioihin. Kasvoin isoksi, ja huolimatta kaikista kontakteista, itseajattelevia oli niin vähän. Luulen että ole enemmän yksin kuin koskaan aiemmin.

Kaikki mun hienot mielenkiintoiset oudot mahtavat huomiotaherättävät kauniit erikoiset lämpimät villit monimuotoiset kuteet, tahdon ne tänne.

En jaksa odottaa suomeen pääsyä. Tuon ne kaikki mukanani lentsikassa (jos ensimmäinen ei satu putoamaan) ja hankin rikkaan miehen joka matkustuttaa mua ympäri tätä palloa ostelemaan lisää ja sit pukeudun joka päivä kuin minä, ja annan vihdoin mennä, teen mitä ikinä tykkään, en ole enää koskaan pahoillani siitä että on tyyppejä jotka pukeutuu mahtavasti ja mulla ei ole munaa siihen, vaan jätän kokonaan miettimättä häiritsenko (en mä halua ärsyttää, mä vaan en halua olla ärsyttämättä, siinä on vissi ero) jotakuta, teen kuten goottit ja tyypit entisaikoina, pukeudun just tasan tarkkaan ollakseni näyttävä.

No tulipas unelmoitua.

Matkaa tähdittää; meikäläinen + biologiset sisarukset (4kpl, erittäin hyväkäytöksisiä ja viehättäviä), meikäläisen isä (eli tyypit kaikista ikäryhmistä on tervettulleita) sekä toi yks natsi (sinun tulee siis sietää sitä, että unelmiesi nainen suutelee jonkun toisenkin kanssa).

Se tarkoittaa, että kahdessa hytissä on vielä yksi paikka jäljellä. 20e olis hinta (plus tietty omat kulut, mutta ota vaikka eväät, sama se mulle), vannon ettet pety seuraan.

Päätös pitää tehdä about viisi minuuttia sitten, tilaisuus ei toistu, ilmoittaudu nyt (hei, random / puolirandom, pääset stokikseen päiväksi, eikä kukaan meistä sua ny laivalla murhaa, joten mitä voit menettää).

Aikataulu siis; 29.-31.8. tai 5.-7.9. Helsinki-Tukholma-Helsinki, su-ti (koululaiset/työlaiset huomio).

Tervetuloa.

On meinaan sen verran iso Jesse-mainos just sen ausganging (uloskäytävän) vieressä, josta mun pitää navikoimani ulos aamuisin.

Koulussa meneen hyvin. Olen alkanut sisäistää näita adjektiivintaivutusoikeasijamuotoprepositiothelvetistäjuttuja.

Mutta tämä menee vähän turhan pitkälle; frendin isä oli nähnyt meidät kaupungilla, mutta eipä ollut tullut juttelemaan, koska ei kehdannut, kun ei kyennut koipieni tuijotukselta puhumaan.
Ovat muuten upeat sääret, sano.

"There's nothing to mourn about death any more than there is to mourn about the growing of a flower. What is terrible is not death but the lives people live or don't live up until their death. They don't honor their own lives, they piss on their lives. They shit them away. Dumb fuckers. They concentrate too much on fucking, movies, money, family, fucking. Their minds are full of cotton. They swallow God without thinking, they swallow country without thinking. Soon they forget how to think, they let others think for them. Their brains are stuffed with cotton. They look ugly, they talk ugly, they walk ugly. Play them the great music of the centuries and they can't hear it. Most people's deaths are a sham. There's nothing left to die."

Joskus vähän mietityttää. Ei sillä että haluaisin, mutta voisihan tuota koettaa.

Yläasteeni köksänopettaja soittaa kotiini, ja äitini vastattua alkaa seuraavanlaisen lauseen: "Niin, kyllä tämä teidän tyttärenne on oikein hyvä oppilas, taitava ja fiksu, mutta mistähän johtuu kun hän valehtelee täällä niin paljon?". Äitini miettii että mitähän oikein siellä sanon, ja kysyykin sitten että millaisia tarinoita on tullut kuultua. Ja kotitalousopettajani kertoo, että silmät kirkkaina väitän, ettei meillä ole kotona mikroa, tai sitä ja tätä, ja vesinkin tulee sisään kantamalla. Äitini repeää nauramaan ja totetaa, että asia sattuu kyllä ihan näin olemaan.
Yököttää oikeastaan, hitto millaista kapeakatseisuutta. Mutta naurattaa myös.
Kuten ekaluokaopettaja, joka soitti, että "herran jestas millaisissa vaatteissa se tyttö kouluun tulee, siniset sukkahousut, ei tytöillä saa olla". Ja taas naurua ruokapöydän äärestä. No tuo oli kyllä sellainen opettaja, joka ei sietnyt pisaraakaan poikamaisuuttani (eli sitä että puollustin itseäni enkä seissyt sivussa hymyilemässä), ja yritti kaikin keinoin jahdata minua tyttömäisyyden karsinaan. hyvimpä ei onnistunut...