Kävin kerhossa ollessani lapsi. Oppimassa vähän vuorovaikutustaitoja. Päivähoidossahan en ollut ikinä - ilmankos olen niin sekopää. Kas kun minulla oli aina toinen vanhemmista kotona, aluksi äiti enemmän, sitten isä enemmän. Molemmat kävivät osa-aikaisesti töissä, kunnes sitten äitini kokoaikaisesti, ja isäni osa-aikaisesti, kun tarvittiin rahaa talon ostoon. Niin, äidilläni on muuten parempi palkka. Mutta nämä nyt ei kiinnosta ketään.
Mikä kiinnostaa, on minun mehunjuontini.
Kun menin kerhoon, vein sinne omat eväät. Ruisleipää, voita ja maitoa. Ateria, joka pitää tiellä. En muista mitä muilla oli, mutta veikkaa, että aika paljon vaaleaa leipää, hedelmiä ja... mehua taatusti kaikilla.
Vesi olisi varmaan kirvoittanut lastensuojelukäynnin, että mitenkäs köyhissä oloissa lapsiparka elääkään. Maito ilmeisesti juuri ylitti kynnyksen, mutta kyllä sitä kummasteltiin. Epäilen, että olin kotona valitellut, että toverini tekevät ikäviä huomautuksia juomisestani. Äitini, hänellä kun on aina näppärä vastaus lasten juttuihin ("sano niille, jotka pyöräilykypärällesi ilkkuvat, että sinulla sentään on jotain suojattavaa"), neuvoi sanomaan, että se on katsokaas valkeaa mehua. En tiedä, oliko tuosta hyötyä, mutta muistiin se on jäänyt.
Nyt pari viikkoa sitten oli lastenvahtina, ja hyvä etten soittanut viranomaisia, nimittäin nää muksut juo ruualla limsaa. Käsittämätöntä rääkkäystä.
Aijoo, kerhossa myös, kun pojat leikki leikkiä jossa tyttöjä ammuttiin tai laitettiin tyrmään, itse vastasin pojalle, joka kysyi, haluanko tulla ammutuksi vai tyrmään heitetyksi, että ei kumpikaan, mutta autan sinua. Ja niin me sitten sinä iltapäivänä oltiin tiimi. Huom. mitään rakkaus tai ystävyys ja avunanto -juttua ei kehittynyt. Mutta ilmeisesti se oli kova juttu.
Nyt, kun juon vain vettä (ja piimää, ah, suomessa), saa sitä aina kivien kanssa todistella. "Mutta ottaisitko sä tällästä mehua, entäs tälläst, no jo on kumma kun ei mikään kelpaa, mutta kun ei meillä ole pullovettä..."
MINÄ JUON VESIJOHTOVETTÄ
ei paljon teidän lisäainelitkut ja luonnontuhoajapullot kiinnosta.
Vedenjuonnilleni on selkeä syy; minulle ei muu maistu. Satunnaisesti toki saatan lasillisen jotain muuta juoda, pikaruokapaikkaan eksyessäni otan limpan/limsan/limun, ja se piimä... Mutta
janoon juodaan vettä
vesi nyt vaan on parasta
ja jopa täällä vesijohtovesi on oikein hyvää ja juomakelpoista, puhumattakaan suomesta.
Maistuukin parhaalle.
Limsaa join hesen kassalla ollessani niin paljon, ettei sen kesän jälkeen juuri ole mieli tehnyt, tuoremehuja ekassa Au Pair-perheessä niin, että puolen vuoden jälkeen en niitä sietänyt kielelläni. Kotimehuakaan en ole koskaan oppinut juomaan, vaikka sitä onkin meillä kotona aina ollut tarjolla.
Alkoholi maistuu pahalta.
Joo, ja pulovedenjuojat ansaitsee taloudellisen ahdinkonsa. Ja kymmenen ruoskaniskua.
Fun Lightit on muuten pelkkää lisäainetta. Niissä ei ole pisaraakaan kyseistä hedelmää/marjaa mikä pullon kyljessä on.
Ja lakatkaa ihmettelemästä vedenjuontiani. Ja heittämästä "no on ainakin halpa vieras"-vitsiä. Voit sä kaataa sen veden kristallilasiin.