IRC-Galleria

Mitä talvinen sunnuntai-ilta pitää sisällään? Masennusta, tyhjyyttä... tää on tuttua jo vuosien takaa. Tossa äsken kattelin Itolsia sivusilmällä, koitin muutamaa näppäilybiisiä tapailla akustisella, mut ei siitä tullu oikein mitään. Sitten koitin improvisoida sähkiksellä sooloa taustan päälle ja tuli vaan semmonen olo että miks tätäkin teen...

Aika kaamosta tää on muutenkin kun neljään asti joka päivä puurtaa koulussa eikä oikein muuta ihmeellistä ehdi/jaksa... mutta enää kolme päivää koeviikkoon, ja sitten loppuu sekin kanssakäyminen, mitä koulussa on ihmisten kanssa ollu. Mitänyt jotain penkkareita, tenttejä, kirjotuksia ja muuta tilpehööriä on siinä. Sitten tää kaikkien_puolituttu_mutta_ei_kenenkään_kaveri saattaa jäädä kokonaan unohduksiin, ellen ite rupea aktiivisemmaks. Enhän täälläkään nyt pahemmin kommaile tai muuten pidä meteliä. Tyhjän päälle ei saa jäädä, jotain pitää kehittää...

Mitähän sitten joskus tuun muistamaan omasta lukioajasta? Kai sillekin sisältö löytyy jälkeenpäin. Paskojakin aikoja kohtaan voi tuntea jotain nostalgiaa, vaikka mitään ihmeellistä ei olis tapahtunutkaan... aikana jolloin ikätoverit muuttaa yhteen ja hommaa lapsia. Kaikista karmaisevin ajatus on, että oon kirjaimellisesti hukannu jo ties kuinka monta vuotta hyvää nuoruutta...

Meinaa toi kolme päivää muuten sitäkin, että alkaa tulla kiire palautella kaiken maailman töitä... kirjotuksiin preppaus on kyl ihan hyvässä vauhdissa ainakin matikan osalta, ja lukuloma (abiristeilyä unohtamatta) siintelee ihan tuossa lähellä... että synkistelyt sikseen ja hommiin...