Eikös se olekin hassunhauskaa kun ensin ylpeänä luulee tietävänsä jostain jotakin ja ajattelee olevansa se jota sorsitaan. Sitten kun joku saakin katsomaan peiliin niin huomaa että hei, hetkinen... ei se nyt ihan niin mennytkään. On tässä tullut virheitä tehtyä itsekin.
Tänään vietettiin rakkaan bestiksen kanssa taas aikaa. Se tuli kyläilemään ja käytiin syömässäkin. On se ihanaa kun on tuollanen sielunsisar, aina ymmärretään tosiamme ja ollaan niin samanlaisia niin monessa asiassa. Rakastan enkä koskaan luovu. <3
Tässä sitten illalla vaan olen naamakirjaillut ja hiljasta perjantai-iltaa vaihteeksi.