IRC-Galleria

Ihminen on kummallinen otus. Aina tuijotetaan omaa napaa. Miksi se on niin ylitärkeää mitä MINÄ saan ja MITÄ minä siitä kostun. Miksi on niin vaikeeta luovuttaa omastaan toiselle? Miksi ei voi joskus luopua omasta edustaan toisen hyväksi? Niinhän se menee että jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa. Ei tämä maailma pyöri sillä että pidetään niin kovaa huolta siitä mite itse saa. Kun pidetään huolta myös toisten eduista ja annetaan itsestämme jotakin, sen saa aina moninkertaisena takaisin.
Tänään olis ollu Hausmylly Vaakunassa. *KIUKKU*. Mun lemmpari, Mylly. Ja mää en pääse kattomaa. ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ. Olisin halunnu. No, ainakin tuli siivottua. Tänään pidin semmosen rääkkipäivän. Mut nyt onki sitten kämppä hiukan erinäkönen.

Käytiin tossa kavereiden kanssa kallossa ajelemassa. Siellä on hienoa yöllä. Pimeetä ja hiljasta, tunnelmavalaisus vain kun valot vilkkuu kaukana. Musta meri, tyyni ilma. Meren tuoksu. Syksy. Kaksi joutsenta lipuu ohi äänettömästi. Komiaa.