Helle jatkuu ja jatkuu. Hermothan tässä menee.
Kovasti on miettimistäkin. Toisaalta, mutta taas toisaalta. Onko vai eikö? Miksi? Toista ei voi tuntea koskaan tarpeeksi hyvin, jukupätkä sentään... Mihin sitä on valmis tyytymään ja asettumaan? Kun en tiedä niin en tiedä. Ei kai silloin voi muuta kun seurata tilannetta päivä kerrallaan. Kumpa vaan ihmiset ei saisi toisiaan rikottua niin järjettömästi...
Huomenna lääkäriä, kelaa, kaikkeakaikkea... blääh. Jos on yhtä kuuma kuin tänään, kuolen ja sulan pois.
Nyt nukkumaan ja vähän äkkiä.