IRC-Galleria

Kai sitä pitää olla onnellinen sillon kun on jotakin syytä. Kelpaisiko syyksi se että sovimme tänään erään kanssa kuuluvamme yhteen? :) No semmosta. Kai tästä täytyy kertoilla enempi sitten myöhemmin.

Huomenna taas töihin, johon kuuluukin sitten uimahallireissu tällä kertaa. Ei kai siinä, mukavaa. :)

Nukkumaan käy tie...

Tässähän se on alkanut. Vappu meni suhteellisen rauhallisesti, kaverin kanssa oltiin kaupungissa, syötiin ja käytiin tivolissa. Epä siinä sitten pahemmin muuta.

Toukokuu on muutenkin alkanut ihan hauskoissa merkeissä. Olen saanut kehuja ulkonäöstäni, mihin en kovin ole tottunut ja ja ja... kaikenlaista tässä on ollut. Tänään ensimmäinen työpäivä meni oikein mukavasti, hoitoneiti oli kiltti.

Nyt vähän on päänsärkyinen olo, sitä vastaan taistellessa...

Mistäs tässä nyt taas niinkun alottas. On nyt taas tapahtumassa semmosia asioita että... vaikea edes puhua. Sanotaan nyt että skype on käynyt kuumana tuonne muille maille vierahille ja semmosta. Kävin tänään poliisilaitoksella sekä monikulttuuriyhdistyksessä kyselemässä että mitenkäs nämä paperihommat menee että saadaan suomenvierailu aikaseksi. Onneksi yhdistyksessä paikalla oli joku joka tiesi asioista ja lupasi auttaa.

Juttelin myös Perulaisten miesten kanssa kaupungilla, siis niitä intiaanien näkösiä. Heh. Siellä ne soitteli ja kun vähän vilkasin niiden myynnissä olevia koristeita niin eikö pitäny jäädä suustaan kiinni.

Sitten työhaastattelua ja toivotaan että huomenna tulee siitä asiasta hyviä uutisia, ihan vapun kunniaksi.

Niin, huomennahan se päivä taas olisi. Katsotaan mitäs siitäkin tulee, sateiselta näyttää sääennuste ainakin. Olis se kiva jätskillä ja tivolissa käydä.

Kai sitä vois mennä nukkumaan kun on ai laavjuut sanottu jo tänään niin moneen kertaan.

Näin se on sitten 30 rapsahtanut rikki. Se synttäripäivä eli viime perjantai oli tavallaan ihan mielenkiintonen, vaikkei mitään kauhian ihmeellistä tapahtunutkaan. Paitti että tulihan sitä heti yöllä semmosta yllättävämpää viestiä. Illemmalla menin kaupunkiin, söin hyvin ja kakkupalankin nautiskelin, sitten seurakuntaan. Siinähän sitä.

Nyt on sitten taas uusi viikko alkanut. Eräs ihminen on alkanut tuntumaan hiukkasen rasittavalta, tai ahdistavalta vaikkei olis ikinä uskonut. No niin sitä vaan tutustuu toiseen niin tajuaa asioita.

Lähettelin tänään aamupäivällä työhakemuksia ja iltapäivällä soiteltiin että pitäs mennä torstaina jo haastatteluun. Jos musta tulis Hesburgerin siivoja. Eipä kai siinä mitään, vähän vaan arveluttaa että mitä siinä neljässä tai viidessä tunnissa aamulla pitää kaikkea ehtiä. Ja että onko se kauhian raskasta, pitääkö pestä jotain ihme koneita tai jotakin. Kyllä mä nyt lattioita ja pöytiä ja vessojakin siivoan, mutta niistä koneista kun en tajua mitään... njooh sittenhän sen näkee.

Semmosta. Rauhallinen ilta jatkuu...

Tänään tuli sitten siivoiltua. Mutta vieras ei sitten tullutkaan. Onneksi. Paljasti todelliset värinsä tarpeeksi ajoissa, niin en huolinut vieraakseni. Jos ryypätä haluaa niin ei sitä mun kämppään tarvi tulla tekemään kuitenkaan.

Mitäs muuta... eipä tässä, ihan ok fiilikset vaikka ulkona on keväinen syyssää. Ihanan ankeeta ja harmaata. Kyllä kai sen täytyy tämäkin vaihe käydä luonnon läpi että lumet sulaa kunnolla ja kevät pääsee vauhtiin.

Ässät hävisi ekan finaaliottelun tapparalle vähän niinkuin tuurimaalilla ja ei kai tässä muuta kun oottelen vielä soittoa. Vasta sen jälkeen vois mennä tyytyväisenä nukkumaan.

Nonnih. Eilen olin päivän Turussa Kassun kanssa. Äiti oli ilonen tietysti kun mentiin. Tykkäsi Kassusta kovin, niin kovin että uskalsi silittääkin. Pois lähtiessä koko talon henkilökunta kerääntyi katsomaan vielä koiraa ja vilkutteli. :D Raskaita reissujahan tuollaset on silti.

Tänään sitten olen ihmetellyt kun Kassulla masu niin sekasin että oksat pois ja viime yönä oli pakko neljältä viedä se ulos kun herätti. No, huomenna on melkein haettava sille maitohappobakteeria. Ja huomenna olis sitten sitä kaikkea muutakin vaikka ja kuinka...

Olin tuossa tänään taas seurakunnassakin kun kutsu kävi sieltä tietyltä taholta. Harmitti kyllä että ei oikeen keritty sitten siinä juttelemaan mutta olihan se ihana nähdä. Ja tuoksui mies kyllä hyvältä kuin mikä. Kokous oli muutenkin onnistunut, kyllä tuolta yläkerrasta vaan jutellaan kun vaan viittii kuunnella.

Saanko vielä elätellä jotain toivoa... saanko.. ääh. No huomenna ajatukset sitten muualle kaiketi.

Nimittäin se että ei ne asiat mene niinkun haluais. Niin sain heti heittää hyvästit koko ajatukselle että se yks ihminen voisi joskus mun omani olla. Eipä tietenkään väkisin. Kirveleehän tuo mutta mitäpä sitä olisi sellasta olemassa mitä tuolta yläkerrasta käsin ei voitaisi korjata.

Yhdityksen asiatkin on nyt vähän jääneet suunnittelun tasolle, jos aina sillekään... no, ei kai siinä sinänsä mikään kiire olekaan. Eilen kävin tekemässä yhtäkkiä työpäivän Herralahdessa, ja ihan ok päivähän sekin oli. Väsytti vaan kun ei sinä edellisenä yönä tullut pahemmin nukuttua kun meni siinä edellisenä iltana sukset ristiin sen yhden kanssa. Niin ne asiat vaan muuttuu nopeasti.

Tässä saakin sitten alkaa odottelemaan maanantaita Helsingistä saapuvaa vierailevaa tähteä... joopa joo. Mitähän tulee tuostakin, kai ainakin saa ajatuksia pois tuosta mikä nyt painaa.

Semmosia. Huomenna käymään Kontissa kaverin kanssa.

Joopati joo. En tiä mitä tähen nyt sitten sanois. Asiat on vähän niinkun... no en voi sanoa että sekasin mutta kun edelleen niin paljon kaikkea on. Tänään on ollut oikein fiilisten sekamelska, kaikki maholliset tunteet pinnassa.

Olin sitten sen yhen luona ekaa kertaa kylässä tänään ja tota noin niin... mä en edes tiedä mitä sanoa. Jos ei tuo olis mulle sopiva niin en sitten ymmärrä enää... en en en... Juteltiin kaikenlaisia, uskonasioita lähinnä, kuunneltiin musiikkia, gospelia siis, syötiin, naurettiin, pari pienen pientä halia... eli justiinsa niinkun sen pitääkin mennä. Voi rakas Taivaanisä... auta.

Nyt sitten loppuilta kotona äimän käkenä ja silleen.

Ps. Lumi on kivaa, ainakin jos sitä ei tule enää sillon kun pitäs olla jo kevät

Nonnih. Mistäs sitä alottas...

Elikkäs yhdistyksen asiat on kovasti edelleen suunnitteilla ja tänään pitäs keskustella niistä taas paremmin. Pitäs saada mainosta laitettua eri paikkoihin ja jos paikallislehteen sais haastattelun...

No sitten. On se nyt kun ei saa enää edes Porissa olla rauhassa... viime kesästä asti olen yksin ollut ja nyt tuntuu että tätä tyttöä viedään taas. Apua. Enkä ole ihmistä vielä edes nähnyt livenä. No, kai sekin tällä viikolla tapahtuu. Kyllä vähän menee niinkusta perhosia vattassa...

Ja sitten. Kai sen tähän nyt sanon; perhe lisääntyy taas ja nyt se sitten on kasassa. Luca voi tulla kotiin vielä tänään. Kassu saa kaverin. <3 Nuo on kyllä helppoja tapauksia että kaipa tässä samalla kaksi menee. Ettei tosiaan tarvi Kassunkaan yksin olla jos jossain olen liehumassa muutaman tunnin joskus.

Semmosia...

Nyt en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Pakko nyt sen verran avautua, että...

Olen tässä törmännyt useamman kerran täällä galleriassa typykkään, joka kirjottaa blogiinsa tuskastuneena siitä, että hän saa seksistisiä ja alatyylisiä kommentteja. Milloin kehutaan tissejä, milloin muistetaan mainita että kuva on hyvää... no, materiaalia. Jne jne. No eipä siinä mitään. Sitten menen katsomaan tytön kuvia. Ainakin yhdessä niistä hän on viettelevästi vähissä vaatteissa rinnat pystyssä tai peppu pystyssä, makuullaan, kroppa ihan esillä kaikessa kauneudessaan. Kuva suorastaan kiljuu kommentoimaan käyttäjän ulkoisia avuja.

Sitten havahdun taas. On pakko mennä takaisin sinne blogiin ja katsoa, että mitä se oikeasti kirjoitti. Kyllä. Siellä valitetaan, että oi mistä näitä sikiää, tulevat kommentoimaan tolleen... Että kyllä ottaa päähän kun ihan pitävät pelkkänä objektina...

No kuulkaas neidit. Se on sellanen juttu että toki kaikki saavat pukeutua miten haluavat. Eipä sitä kukaan kiellä. Toki teillä on kaunis kroppa ja sitä mielellänne esittelette. Kyllä minä senkin ymmärrän. Mutta sitä en ymmärrä, että minkälaisia kommentteja te sitten ihan tosissaan ajattelitte saavanne noihin kuviin? Ujoja toteamuksia siitä, että ompas neiti nätti? Laittakaa millaisia kuvia laitatte, mutta muistakaa ja ymmärtäkää se, että kun olette ihmeissänne ja näreissänne niistä kommenteista, se on vähän kuin olisitte heittäneet koiralle luun ja sitten itkisitte kun se syö sitä, tai että olisitte antaneet lapselle tikkarin, ja olisitte ihmeissänne kun hän nuolaisee sitä. Kyllä, kaikkien pitäisi osata käyttäytyä, myös kommenttien osalta, ja kyllä, ehkä näillä kommentoijillakin on parantamisen varaa mutta hei... tämä on irc-galleria.