IRC-Galleria

Hih. Laitoin aamupäivällä muutamaan paikkaan työhakemuksen. Sitten tuli parin tunnin päästä tekstari, että tervetuloa työhaastatteluun. Työhaastattelu kesti noin puoli tuntia, jonka jälkeen minut otettiin töihin eli palkattiin. Ei paha.
Nyt siis musta tulee puhelinmyyjä. Varokaa vaan. Mä myyn teille ihan mitä vaan. =oD No ei kai. Mutta tuntuu ihan kivalta paikalta ja palkkataso on hyvä. Huomenna aamulla ysiltä pitäs sitten mennä alottamaan, kun löytäs sen verokortin vielä tänään.

Tänään on ulkona ollu viilee, oikeen kunnolla.
Jumitin vähän liikaa koneella. Ja kirjotettavaa sain taas. Oikeen kotitehtäviä. No mikäs siinä, minähän kirjottelen.
En sinne kalloon oo päässy vieläkään. Ei kai sitten väkisin. Olis sinne vaan ollu kiva mennä.
Pää tyhjä. Loppu.



Pääsimpäs kalloon. Siellä oli pimeetä ja kylmää. Mutta siellä oli myös meri ja tähdet. Ka pieni syysmyrsky. Jee. On siellä aina niin hienoa käydä.

Syksy se jatkuu. Paljon lehtiä jo pudonnu maahan.
Rekkasin ittelleni tänään uuden nikin sättiin. Jee, jännää.
Käytiin cokiksella sokkarin alakerrassa ja nyt mietitään että mitä sitä jaksais tehdä vielä. Papereita tarvis laittaa järjestykseen.
Toivottavasti pääsen tänään kalloon kattelemaan ja haistelemaan meri-ilmaa. Tahtoo. Lähtekää joku. Pliis.

Mä ajattelin jo maanantaina että millanenhan viikko tästä mahtaa tulla. Aika tapahtumarikashan tuo oli, täytyy sanoa.
Kavereiden kanssa on tullu roikuttua tällä viikolla aika paljon (liikaakin juttujen tasosta päätellen?). Kyllä mä taidan nyt yrittää keskittyä taas tähän kotielämään. Kyllä ne kaverit siellä sitten ootteleekin vähän aikaa vaikka mua ei joka ilta näkyiskään. Täytyis se muistaa. Onhan se kiva että mun seura kelpaa (ihqa) mut kuitenkin.
Tämän päivän vois ottaa aika levon kannalta. Käytiin kattomassa tossa ykls leffa teatterissa mut se ei ollu mun mielestä mitenkään ihmeellinen. Japanilaistuotantoa. =o)
Ai niin. Mä en sitten muuten päässy sinne kurssille. No, keksitään jotain muuta.
Kiitos ja anteeksi. Ootte tärkeitä.

Tänään aamulla sängyssä kun sain silmäni auki, aloin jostain käsittämättömästä syystä miettiä yhtä asiaa. Se asia pistää sitten ketuttamaan. Nimittäin tämä RMJ-hössötys.
Mikäs siinä, Porin kaupunki haluaa ottaa sitten p...aa niskaansa ihan mukisematta, kiltisti, enempiä miettimättä tai kyselemättä.
Kirjurinluoto on semmonen paikka ollu kesäsin, jossa ainakin minä olen tykänny kävellä, kattella ja rentoutua. Piknik on kanssa siintänyt suunnitelmissa jonkun aikaa. Eipä taida tulla enää mitään.
Jos se festari nyt sitten sinne meidän kaupungin ainoaan ylpeydenaiheeseen ängetään, on se aivan taatusti mennyttä kalua. Olen saanut kuulla miten monta tonnia roskaa on raumallakin aina kertynyt. Ja tietäähän sen jazzeistakin. Ihanko tosissaan ne meinaa että se roskaus saatais jollain tavalla hallintaan tai kuriin? Sallikaa mun nauraa. Eiku itkeä.
Ja sitten nämä ihmiset. Eihän festareilla koskaan ryypätä? Eihän siellä käyttäydytä miten sattuu? Eeei tietenkään. Muuten vaan. Haluamme ne teinit tänne meidän puistoon telttojansa pystyttelemään ja kuseksimaan. Halutaan halutaan. Kaikki ne järjestyshäiriöt ja muut mitkä tähän juhlaan on yleensä kuuluneet. Myös ne kuolemat me halutaan. Totta kai.
Kyllähän se RMJ työpaikkoja tuo. Juu, monta monta työpaikkaa se tuo. Onhan se positiivista. Työ kestää jopa muutamia päiviä (jotka nekin pitäis mun mielestä olla lomaa). Ja tulojakin kaupunki saa näiden hienostuneiden turistien taskusta. Jippii. Paljon rahhaa. Tuloja jotka muuttuu samantien menoiksi korjattaessa festarialueen tuhoja.
Mistä on kysymys kun Jazzit ei enää riitä? Haluaako Pori hoidettavakseen mahdollisimman monta tapahtumaa, että tulisi sitä rahaa? Onko se raha kaiken a ja o? Eikö pitäis ajatella että kun kaupunki pysyy kunnossa nii veronmaksajatkin viihtyy asumassa täällä paremmin.
Ja sitten jos tätä festaria uskaltautuu vastustamaan, niin jopas olen tylsä ihminen. Olen tosi tylsä kalkkis, kun en halua sitä kulttuurin musiikillista riemuvoittoa kaupunkiimme. Hyvä on, kyllä minä sen voin myöntää. Tykkäänhän minä Maija Vilkkumaasta ja joskus jopa Apulannasta. Mutta jos niiden näkemisen hintana on kaikki se mikä näihin festareihin liittyy, niin minä maksan ilomielin näiden bändien levyistä parikymppiä kaupassa. Tai matkustan raumalle niitä katsomaan.
Tästä lähtien minä kyllä matkustan juhannuksena. En vielä tiedä minne, mutta riittää kun paikka on mahdollisimman kaukana Porista.

http://www.adressit.com/raumanmerenjuhannus

Että tällaista.

Tänään on tullu hankittua kaikenlaista. Oltiin aamulla suunnittelemassa tuon miehen asioita ja sitten jäin kaupungille. Pyörin kirjastossa ja sitten tehtiin vähän vaateostoksia ja muita ostoksia.
Illemmalla kun päästiin kotiin, ilmotettiin että nyt sais / tarvis lähteä hakemaan tavaraa. No mehän mentiin. Lisää vaateoswtoksia ja muuta kaikkea. Hyvähän se on. =o)

Eilen oltiin iltapuolella sättiläisten kanssa impolan teboililla. Kyllä sitä paikka keksittiinkin, eihän me meinattu sinne kaikki mahtua =oD no ei vais mahuttiin me. Kiva oli nähä sitä sätin porukkaa ihan livenä, tietää sitten kelle juttelee.
Istuttiin siinä jonkun aikaa ja mentiin sitten vielä yhen kaverin tykönä käymään tuolla meri-porin suunnassa. Lätistiin siinä kaikkea, kiusattiin kissaa ja sitten tulin kotiin. Sätissä oli vilkasta ja mese huusi. =oD
No, tänään olis haastattelu edessä että pääsenkö kurssille. Olishan se ihan hyvä homma varmaan tähän väliin.

Semmosta. Kyllä pitikin olla virallista semmoselle kurssille hakeminen.
Miehen äiti ja sisko toi kaikkea kivaa. =o)
Räpsin muutaman kuvan.
Pitäs laittaa kirjahylly paikoilleen.
Ihmiset, te ootte ihaaania. =oD

Ihminen on kummallinen otus. Aina tuijotetaan omaa napaa. Miksi se on niin ylitärkeää mitä MINÄ saan ja MITÄ minä siitä kostun. Miksi on niin vaikeeta luovuttaa omastaan toiselle? Miksi ei voi joskus luopua omasta edustaan toisen hyväksi? Niinhän se menee että jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa. Ei tämä maailma pyöri sillä että pidetään niin kovaa huolta siitä mite itse saa. Kun pidetään huolta myös toisten eduista ja annetaan itsestämme jotakin, sen saa aina moninkertaisena takaisin.
Tänään olis ollu Hausmylly Vaakunassa. *KIUKKU*. Mun lemmpari, Mylly. Ja mää en pääse kattomaa. ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ. Olisin halunnu. No, ainakin tuli siivottua. Tänään pidin semmosen rääkkipäivän. Mut nyt onki sitten kämppä hiukan erinäkönen.

Käytiin tossa kavereiden kanssa kallossa ajelemassa. Siellä on hienoa yöllä. Pimeetä ja hiljasta, tunnelmavalaisus vain kun valot vilkkuu kaukana. Musta meri, tyyni ilma. Meren tuoksu. Syksy. Kaksi joutsenta lipuu ohi äänettömästi. Komiaa.

Hiukan hommissa on oltu taas. Ihan kivaa. Katteltiin kaverin kanssa kun kurkiaura meni ohi. Iso aura olikin. Kaveri vaan huusi että semmone menee taivaalla. "Oijoi, tarviikin oikeen tulla kattomaan." "No tuu äkkiä sitten." "Ohoh." Siinä sit ihmeteltiin...
Nyt jumitan koneella ja syön hot rodeja. Päänsärky helppaa pikkuhiljaa kun sain buranaa ja hierontaa. =o)

Ei sitä nyt kauheesti ole tänäänkään rehkitty, vähän seiniä pesin ja semmosta mutta silti tuntuu ettei jaksas ees hengittää. No, kai se on tää räkätautikin syyllinen.
Jos vielä monena yönä mollottaa täysikuu niin mä tulen hulluksi. Oikeesti tulen. Ei saa nukuttua. Milläs sitten jaksat tehä mitään kun ei oo nukkunu?
Ja sitten kun on fyysisesti väsy niin tulee vähän kiukkukin. Vaikka periaatteessa tietää ymmärtävänsä toisia, ei aina edes halua ymmärtää. Tekee mieli olla semmonen veemäinen. Se ei kuulu oikeestaan mun tapoihini mutta joskus vaan ei jaksa olla kaikille niin ilonen ja ystävällinen. Kai kaikilla saa olla huonot päivänsä.
Nyt sätissä roikkumista ja semmosta. Yritän rauhottua ja kattoa mitä tänään vielä tapahtuu.