IRC-Galleria

Sunnuntaina matkustin bussilla Raumalta Turkuun. Bussikuski oli fiksu nainen, kuuntelimme radiosta Suomi-Ruotsi-peliä. Edessäni istui 6-vuotias tyttö, joka jännitti kovasti ensi syksynä eskariin menoa. Häntä myös hieman pelotti sakea lumisade. Kuski selitti, että kaikki menee ihan hyvin ja pääsemme Turkuun. Ja niin pääsimmekin. Osaisinpa itsekin aina sanoa, kun pelottaa. Pelot tuntuisivat varmasti paljon pienemmiltä, jos joku vakuuttelisi, ettei oikeastaan ole mitään syytä pelätä.

Suomi hävisi. Salla ilmoitti muuttavansa Marokkoon. En kerro missä.

Kokoustimme Turussa pj-kurssin staabin kanssa ja jatkoin matkaani bussilla Turusta Helsinkiin. Jälleen iski bussi-vitutus. En oikeastaan muista matkasta kuin sen ärsytyksen. Kaikki vanhatkin jutut, jotka ei eivät aiemmin oleet harmittaneet, alkoivat ärsyttää.

Olimme ajattelleet, että jos Suomi voittaa, lähdemme Kauppatorille. Suomen hävittyä asiasta ei oikeastaan edes keskustelut. Kunnes sitten viime tipassa päätimme kuitenkin lähteä Kauppatorille. Joten kun saavuin junalla Helsingist Järvenpäähän, olivat Kutro ja Salla jo vastassa, ja lähdimme takaisin Helsinkiin. Todella fiksua.

Olimme Kauppatorilla jo ennen kahtatoista. Pian kerrottiin, että Leijonat tulevat aikaisintaan puoli kolmelta. Ihkua. Mietin, että mitenhän sitä on joskus teininä jaksanut yhden talven verran viettää vähintään joka toisen lauantain ulkona pakkassäässä.

Emme hirveästi kuitenkaan välittäneet pakkassäästä, vaan nautimme tunnelmasta ja esiintyjistä [emme kaikista kylläkään]. Nauroin paljon sen illan aikana. Ja vähän ennen kolmea saapuivat myös Leijonat. Kannatti odottaa. Vaikka olivatkin pienessä sievässä. Mutta eipä ollut kukaan yllättynyt. Saku oli suloinen.

Nukuin kaksi tuntia Sallan lattialla. En olisi millään halunnut nousta ja lähteä 8.14 junaan. Mutta oli pakko lähteä tutustumaan harjoittelupaikkaan. Uskon, että tulen viihtymään siellä. Olisin voinut jäädä sinne samantien. Lapset olivat suloisia ja työntekijät mukavia.

Kävin hakemassa Sallalta tavarani [pummin Eurolta kyydin Tomilta] ja istuskelin sielä hetken aikaa. Sitten kävelin kotiin. Aurinko paistoi, mutta minua väsytti. Mietin lähes koko matkan, söisinkö ensin vai menisinkö nukkumaan.

En tehnyt kumpaakaan. Toven kummisetä oli jälleen tullut kylään, joten nukkuminen ei ollut kovinkaan mahdollista ja en jaksanut heti ruveta laittamaan ruokaa. Katsoimme Leijonakuningasta, en ihan nukahtanut sohvalleni. Pidän kyllä siitä leffasta. Mutta olin vain niiin väsynyt.

He ovat kyllä niin höpsöjä. En voinut olla nauramatta ja piristymättä [vaikka he yrittivätkin syyllistää minua pitkästä poissaolostani].

Salla haki minut ja Bärren kauppaan. Ostimme laskiaispullia ja menimme meille syömään. Vierailuaikamme on nykyään kymmenestä kymmeneen. Ihan vain tiedoksi kaikille. Viikonloppuisin voidaan joustaa.

Tiistaina meillä ei kai käynyt vieraita. Toisaalta en voi olla varma, koska lähdin jo ennen koulupäivän loppumista Turkuun. Pj-kurssimme alkoi. Olin taas niin oma itseni siellä. Partiohuivissa on taikaa. Kun saan laittaa sen kaulaani, tunnen itseni niin itsekseni. Tosi selkeetä. Mutta ymmärrättehän?

Olin kotona vasta puoli kahdelta. Mutta olin niin onnellinen, ettei se oikeastaan edes haitannut. Nukuin bussissa ja jätin ruotsin lukemisen suosiolla väliin. Puhuin myös puhelimessa. Ainakin Sallan, äidin ja Suskin kanssa.

Keskiviikkona taas väsytti. Salla haki meidät aamulla kouluun. Kuuntelimme yhden luennon ja lähdimme kaupan kautta Sallalle tekemään ruokaa ja syömään. Kuuntelimme lähes puolitoista tuntia laadukasta Soneran asiakaspalvelumusiikkia puhelimeni kaiuttimesta. Sallan ruoka melkein paloi pohjaan, koska hän viihdytti meitä soitollaan. Pidän siitä, kun Salla soittaa. En tosin käsitä, miksi radion pitää soida samaan aikaan. Ja kun vielä oli se Sonerankin musiikki... Hassu tyttö. Mutta pidän hänestä silti päivä päivältä enemmän.

Kävin vielä pikaisesti koululla. Sitten lähdin kävelemään Kyrölän asemalle. En ollutkaan vielä koskaan kävellyt sinne talvella. Ilma oli todella hieno. Muistelin sitä päivää, kun kävelin samaa tietä ensimmäistä kertaa [toiseen suuntaan tosin silloin]. Olin menossa pääsykokeisiin. Mieli oli jännittynyt ja odottava. Mutta kuitenkin niin varma. "Kyllä mä nyt tänne ainakin pääsen". Ei mulla ollut epäilystäkään asiasta. Toisin kuin sitten myöhemmin yliopiston pääsykokeissa... Toivoin niin, että olisin löytänyt edes hitusen siitä varmuudesta työhaastatteluun, jonne olin menossa.

Seisoin Kyrölän sillalla ja katselin peltoja ja kaupunkia. Muistan kuinka ihmettelin silloin ensimmäisenä vuorokautenani Järvenpääsä kaikkea maalaismaisemaa, ja ihmettelin, olenko tullut kaupunkiin ollenkaan. Vasta ennen ensimmäistä saunailtaa kävin kaupungissakin. Olen ollut aika onnellinen täällä.

Löysin Helsingistä kaupan, josta ehkä löysin "Leite condencadoa". Vain ehkä. En halua avata purkkia turhaan. Vasta sitten, kun todella tekisinkin siitä jotain. Jos se on sitä mitä luulen. Monimutkaista.

Melkein en löytänyt työhaastatteluun, mutta löysin kuitenkin. Ei siitä sen enempää. Olen melko pessimistinen, vaikka salaa olenkin ehkä realisti. Melkeinpä optimisti. Mutta silti. Haastateltuja on niin paljon...

Illalla T:n kummistä tuli taas käymään. Hän toi kakkua tullessaan. Kakku oli makeaa, mutta hyvää. Söimme Bärren kanssa vuorotellen samalta lautaselta, samalla lusikalla, kaksi palaa. Seuraavana päivänä koulussa Bärre sanoi, ettei viitsi juoda mun pullosta vettä, jottei saa flunssaani.. Taisi olla jo myöhäistä. Tosin Bärre ei vieläkään ole kyllä flunssainen.

Torstaina menin junalla kouluun. Olen laiska, tiedän. Aurinko paistoi, kun kävelin taas sitä tietä. Olin melko hilpeällä mielellä. Koulussa pysähdyin kolmen ruokapöydän luokse juttelemaan. Ihmiset koulussamme ovat ihania.

Ruotsista oli koe. En muistanut kaikkea, mutta se ei liene mikään ihme, jos ei jaksa edes kertaalleen lukea monisteita läpi.

Kävelimme Bärren kanssa keskustaan koulun jälkeen ja Salla haki meidät sieltä. Tultiin meille taas tekemään ei-mitään. Bärrellä kävi henkilökohtainen vieras ja Tovella lauma katsojia. Sallan kanssa katsoimme Everwoodin ja fiilistelimme. Melko mollivoittoista. Eikä tosielämässä koskaan käy niin, että kun olet päiväunilla kuistilla, tulee unelmiesi mies, jolla ei olekaan tyttöystävää, suutelemaan sinua. No, se on silti paras sarja.

Eilen oli hygieniapassikoe ja kaikki pääsivät läpi. Tein vain yhden virheen. Kävimme koulun jälkeen Bärren kanssa Hesessä sen kunniaksi [jos emme olisi päässeet läpi, olisimme menneet hukuttamaan suruamme]. Kotona siivosimme. Siivotessamme teimme taas historiaa. Ei siitä kuitenkaan sen enempää, ette te halua tietää.

Illalla "leffailta Sallalla". Elokuva kertoi Tuusulan toilailuista. Sellainen komedia-toiminta-pläjäys. Sallan mielestä hieman jotain muutakin. Tove oli elokuvan tähti. Kaikki tykkäävät Tovesta.

Tänään olimme taas 3.mummulassani Vilkulla. Tällä kertaa söimme Tiinan ja Vilkun laskiaispullia. Ja puhuimme taas sekavia. "Jospa tahdonkin vain palleja!"..

Iltapäivä/ilta mun piti lukea. Mutta äh. Ostettiin pussi sipsejä ja sätättiin koneen kanssa niin kauan, että saatiin Shrek 2 näkymään telkkarista ja äänet kuulumaan stereoista. Olemme aika taitavia. Puoli kahdeltatoista (?) käytiin vielä iltalenkillä yläpihassa ja takaisin. Minulla oli paksu toppatakki, Bärren kengät ja yöpuvun housut. Olin aika muodikas.

"Ja tämä levitetään tähän, ihan niin kuin marraskuussa". Ja siinä makoilimme ja katselimme. Se sai minutkin muistamaan hieman siitä, että marraskuumme todella oli onnellinen. Halusin muistaa lisää ja luin ne kaikki marraskuun päivitykset.

En tiedä, haluaisinko palata siihen aikaan. Ehkä tavallaan. Kummaa, kuinka elämä muuttuu lyhyessäkin ajassa aika erilaiseksi. Tässä näiden päivien aikana on ollut muutama juuri sellainen hetki, jonka haluaisin säästää, ja oon ollut onnellinen [diipa-daapa-dai]. Mutta on totta, että marraskuu oli hyvää aikaa.

Haluaisin Bärren serkun puhelinnumeron. Ja siirtää sohvan takaisin vanhalle paikalleen. Ja ymmärtää.

Ja näitähän tuntuu nyt riittävän!! Teen aina jonkun silloin kun jaksan.

Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä

1. On hirvittävän tarkkaa, miten kotonani [kummassa tahansa kahdesta] leikataan pizzaa. Mieluiten teen sen itse, jotta kaikki menee niin kuin pitääkin.

2. Pelkään ilmapalloja [se ei taida kyllä olla tapa...]. Onnea vaan mahdollisille tuleville lapsilleni, jos heidän isänsä sattuu omaamaan saman ongelman.

3. Olen oikeakätinen, mutta teen monia asioita vasemmalla kädellä. Esimerkiksi pelastussolmun osaan vain vasemmalla kädellä.

4. Yhdistelen useampia lauseita yhdeksi lauseeksi. Esim. "Pitäsköhän mun ottaa...jos ostaisin pari lompakkoa".

5. Katson aina Aakkos-karkeista karkin kirjaimen. Tykkään erityisesti bongailla sen hetkisen ihastuksen alkukirjaimia.


En haasta nyt ketään. Viisi nopeinta ja innokkainta lukijaa [heitä on varmasti hirmuisasti!!] voivat ilmottautua kommentoimalla. Ja siis vain viisi pääsee mukaan, joten kannattaa olla nopea ;)

Ulkoilma virkistää. Ja ystävät. Niinkuin arvelinkin, teki henkilökohtaisten ystävien kanssa juttelu ja hauskanpito todella hyvää.

Lähdimme Sarin kanssa kävelylle Kirkkankariin [->pieni saari]. Ilma oli lähes täydellinen. Aurinko paistoi ja pakkasta taisi olla aste tai pari. Oli ihana kävellä kyläteille ja jäällä [vaikka jää saaren edustalla pitkin epäilyttävää ääntä]. Söimme rinkeleitä ja joimme kuumaa mehua nuotiopaikalla. Puhuimme ja välillä olimme vain hiljaa. Oli hyvä olla. Ei oltu nähty taaskaan aikoihin, kerrottavaa olisi riittänyt varmasti vielä paljon enemmänkin.

Join päiväkahvit kuistilla. Oli vähän kylmä, mutta ei se haitannut. Metsässä on ihana asua. Paitsi etten asu täällä enää. Tunnen aina tulevani melkeen kuin mökille, kun tulen tänne. Kaikesta osaa nauttia paljon enemmän nyt, kun on jo asunut kaupungissa puolisen vuotta.

Iltapäivällä lähdin Raumalle. Istuin toppahousut jalassa Merillä ja Laurilla reilu tunnin verran. Siellä kokoonnuttiin porukalla ja lähdettiin Latumajalle viettämään Suskin synttäreitä. Napakelkkailua, pulkkamäki ja "After Ski" kodassa. Makkaraa, kahvia ja vähän muutakin. Ja ennen kaikkea hyvää seuraa.

Käytiin Merin kanssa niillä pesemässä savunhaju pois hiuksista ja suunnattiin Veeran enolle, jossa Veera oli koiravahtina. Pikku hiljaa sinne tuli kaikki. Synttärisankarikin lopuksi. Mulla ei ollut mikään kiire kotiin.

Oloni oli tänään kovin isänmaallinen, kun seisoskelimme Niinisalon lippuaukion lumipenkkakatsomossa. Sitä ihme fiilistelyä ei riittänyt kovin kauaa, mutta onneksi sen hetkenkin.

Valatilaisuudessa oli ylläripylläri paljon miehiä. Aluksi ajattelin, että se masentaisi minut täysin. Mutta loppujen lopuksi kävikin ihan toisin. Totesin, että meressähän riittää kaloja, kuten vanha klisee kuuluu. Joskus lukioaikoina tosin totesimme, että välillä löytyy kyllä vain yksi lahna, jonka ihan väkisin haluaisi. Mutta nyt ei ole niin. Kotona luin äidin Anna-lehdestä jostakusta keski-ikäisestä naisesta, joka löysi miehensä 15 vuotta sitten luistinradalta. Söpöä. Olen ehkä kaikesta tästä huolimatta jälleen ajatellut tänään liikaa. Mutta ne ovat kuitenkin ehkä olleet selkeyttäviä ja hyviä ajatelmia. Korostan sanaa ehkä.

Kotonamme on neljä televisiota. Katsoin takkahuoneen telkkarista curlingia isän ja äitin kanssa. Päätin, etten enää katso urheilua isäni kanssa. Joten jääkiekkomatsia jännitin sitten Mikon huoneessa. Uusin, hienoin ja kallein telkkarimme olohuoneessa pysyi koko illan kiinni. Ei se laatu, vaan se tunnelma. Ja ne ihmiset.

Olen luullut koko päivän, että on lauantai. Kävimme jopa saunassa. Huomenna voi olla herätessä vaikeaa tajuta, mitä päivää elän. Mutta sama se. Odotan huomista paljon. Näen monta oikeaa ystävääni. Haluaisin jo niin päästä puhumaan heidän kanssaan.

1. minkä värisellä tuolilla istut nyt?
vihreän

2.Minkävärinen paita sinulla on päällä?
vaaleanpunainen yöpaita

3. millainen logo/tausta sinulla on nyt kännykässä?
sellanen risti-ikoni tmv

4. mikä on kännykässäsi soittoäänenä?
Juha Tapion Haaveilija

5. ketä mietit juuri nyt (mainitse henkilö nimeltä)?
Sallaa - mesetetään ja kopsin juuri nää kysymykset sen päiväkirjasta. Vilkku tosin kerkes haastaa eka...

6. montako tuntia nukuit viime yönä/viimeksi kun nukuit?
Jotain vähän alle seitsemän

7. tuorekurkku vai suolakurkku?
Tuore

8. joululoma vai kesäloma
kesäloma

9. mikä on toinen nimesi?
Orvokki

10. mikä on viimeisin sana jonka sanoit?
En kyl muista!

11. kenelle sen sanoit?
Mut Mikolle sanoin

12. mitä odotat tällä hetkellä eniten?
Huomista päivää. Oikeiden ystävien näkemistä siis <3

13. millä kulkuneuvolla viimeksi liikuit? (auto, linja-auto, pyörä jne.)
Autollahan minä! Isi ajoi.

14. mitä pelkäät tällä hetkellä eniten?
Että taas sattuu,vaikken haluisi.

15. mikä on toiveammattisi?
Nuorisotyönohjaaja-toimittaja.

16. voisitko kuvitella olevasi opettaja?
Ehkä amk:ssa

17. minkälaista liikuntaa harrastat?
Käveleskelen.. mutta myös sulkapalloa ja uimista - mutta aivan liian harvoin!

18. Kuinka pitkä olet(?)
158,5!

19. mitä kuuntelet juuri nyt?
Tietokone hurisee. Ja meidän talon ilmastointi [kuten aina.] Muuten on hiljaista.

20. montako lävistystä sinulla on?
No jos ja kun ilmeisesti korvareiät lasketaan ni sitten mulla on 3

21. missä lävistykset ovat? (nenässä, huulessa, korvissa jne.)
korvissa kaikki!

22. mitä sinulle tulee mieleen sanasta vaahto?
Vaahtobileet. En ole koskaan ollut, mutta puhuttiin siitä joskus tässä...

23. minkä nimistä lehteä luit viimeksi?
Anna [äidin]

24. minkä merkkistä huulirasvaa käytät?
Blistexiä silloin kun käytän. Melko harvoin tosin.

25. onko tylsää juuri nyt?
No hiukan tylsii.. mutta oli kiva tällainen koti-ilta Pyhärannassa vaihteeksi!

26. keneltä sait viimeksi viestin kännykkääsi?
Hmm.. Voisin veikata et eilen Sallalta, en ainakaan muista saaneeni keltään viestii sen jälkeen!

27. Minkäväriset hiukset sinulla on?
Tällaset ruskeet tällä hetkellä

28. mitä kappaletta inhoat? (laita myös esittäjä)
Hectorin kuunnellaan vaan taivasta!

29. kampaatko hiuksesi joka päivä?
Harjaan tai kampaan, kyllä.

30. kuinka usein käyt saunassa?
Noin kerran viikossa

31. minkä merkkinen polkupyörä sinulla on (jos on)?
En kyllä muista.. mutta Järvenpäässä ajelen äidin vanhalla Tunturilla. Se on ihan paras.

32. minkä merkkistä ja tuoksuista suihkusaippuaa käytät?
Body Shopin jotai hassuu tuoksuu. K. varmaankin sanoisi, että kukkaistuoksuista :)

33. minkä värinen hiusharjasi on?
puunvärinen - ketähän nää vastaukset oikeesti kiinnostaa?!?!?!

34. Ilkka, Pete vai Katri?
Ilkka.

35. Kuka ihminen on tällä hetkellä lähimpänä sinua?
En oikeastaan osaa varmaksi sanoa. Mutta voisin silti uskoa, että Meri edelleen mut tuntee parhaiten. Ja äiti :)

36. Minkä numeron sait viimeisimmästä kokeestasi?
Mikäs koe meille on viimiseksi palautettu..Oisko se sitten olut ensiavuntentti josta tuli vissiinkin 21/30..tai jotain..En nyt muista!

37. Minkä laulun sanat menee näin: "sä olit perhonen, jonka siivet eivät kauas kantaneet. sä väsyit kylpyhuoneeseen..."?
Apulannan Ilona... yläaste <3

38. seurusteletko jonkun kanssa?
en

39. mikä on tavoitteesi?
Lyhyellä tähtäimellä löytää kesätöitä. Sitten valmistua..

40. mitä katsoit viimeksi telkkarista?
Jääkiekkoa! Ja Suomi voitti.

41. mitä kanavaa katsot eniten?
Kolmosta

42. Mihin maahan haluaisit matkustaa?
Ks edellinen kysely

43. mitä söit viimeksi?
Mun & äidin tekemää pizzaa

- Oletko ikinä jäänyt luokallesi:
En

Oletko koskaan ollut ihastunut opettajaasi:
En

- Lempieläin:
Kissat! Vaik Tove yrittää kovasti muuttaa asennoitumistani


- Oletko koskaan hakannut ketään:
No lyönyt...

- Kenen kanssa puhut eniten puhelimessa:
Äidin

- Vietätkö paljon aikaa internetissä:
No taidan viettää välillä vähän liikaakin!

- Vihaatko koulua:
En! :) Päinvastoin, viihdyn siellä

- Onko sinulla sosiaalista elämää:
Joo, vaik se oliki katkolla ku mese ei toiminut ;) No eiku oikeesti oon tosi onnellinen siitä, et kyl sitä löytyy.

- Pidätkö matkustamisesta:
Todellakin!

- Oletko hemmoteltu:
En kyllä taida olla.

- Juotko paljon vettä:
Tarvitsis varmaan juoda enemmän!

- Onko sinulla kännykkää:
on.

- Jos on, niin minkä merkkinen:
Nokia

-Onko sinulla rusketusta?
Ei. Edellisestä on jo aikaa.

-Ärsyynnytkö helposti:
Ärsyynnyn ehkä joo, mut en kyl suutu tai näytä ärsyyntymistä nopeesti!

- Miten purat vihaasi?
Valittamalla jollekulle.

- Oletko koskaan saanut potkuja töistä:
En ole

- Oletko töissä:
Jep,jep! :)

- Haaveiletko paljon:
Juu

-Millaisen tatuoinnin haluaisit?
Jos joku pitäisi ottaa, niin.. ehkä se kristittyjen kala-symboli

- Mikä on viimeisin kuulemasi kohteliaisuus:
Nyt on kyl vaikeeta muistaa! [Kyl mua siis sais kehuu useemminkin ;)]

-Voisitko seurustella itseäsi vanhemman kanssa:
Riippuu kuinka paljon vanhemman

- Milloin oksensit viimeksi?
Varmaan kesällä Suskin mökillä. Tuli yhtäkkiä huono olo. Liekö jotain psykosomaattista.

- Kengännumerosi:
39-40

- Millainen olo sinulla on tällä hetkellä:
Melko rauhallinen. Mut jännittynyt jotenkin. Kumma toisinsanoen.

- Mainitse yksi huono puolesi:
En pidä odottamisesta

- Menisitkö naimisiin rahan takia:
No en todellakaan!

- Oletko enemmän äidin vai isän poika/tyttö:
Taidan olla äidin tyttö viimeaikaisten tapahtumien valossa.

* KIRJOITTAVATKO IHMISET NIMESI VÄÄRIN?
Harvoin. Ulkomailla tosin kyllä ja usein!

* JÄTTÄISITKÖ SUKUNIMESI, JOS SINUSTA TULISI KUULUISA?
Tuskin siinä tilanteessa

* HENKINEN IKÄSI?
Vaihtelee. Toisinaan oon ku pahin teini, ja joskus mua taas luullaan vanhemmaks.

* KUINKA VANHA HALUAISIT OLLA?
Eletään nyt tätä ikää :)

* OIKEA/VASEN/MOLEMMAT KÄDET?
Oikea. Mutta melkeen kaikki onnistuu kyl vasemmallaki!

* PUHUTKO MUITA KIELIÄ?
Englantia ja portugalia, jotenki varmaa ruotsiakin.

* ELÄTKÖ ELÄMÄÄSI JUURI NYT?
Kyllä musta siltä tuntuu

* VIHAATKO ITSEÄSI?
Harvemmin

* ONKO SINULLA PAHOJA TAPOJA?
On. Mutta ei puhuta niistä tämän enempää.

* JOS ELÄMÄSTÄSI TEHTÄISI ELOKUVA,MINKÄ NIMINEN SE OLISI?
Tiina Teen toilailut.

* OSAATKO LAULAA?
Iltanuotiotarpeeksi

* TYKKÄÄTKÖ VIETTÄÄ AIKAA YKSIN?
Välillä tekee hyvää. Mutta harvemmin

* ONKO ELÄMÄSI OLLUT HIENOA TÄHÄN MENNESSÄ?
On. Tottakai joka päivä ei ole onnellinen... mutta silti.

* OLETKO MUIDEN MIELESTÄ KAUNIS?
no se tarvii kysyä niiltä muilta!

* OLETKO ITSEVARMA?
Tietyissä tilanteissa. En todellakaan aina.

* TAJUAVATKO MUUT SINUT AINA VÄÄRIN?
Ei aina sentään onneksi!

* POLTATKO?
en.

* LUETKO SANOMALEHTIÄ?
Aina kun ehdin.

* KÄVELETKÖ SATEESSA?
Toisinaan oikeen mielelläni!

* SATUTTANUT ITSEÄSI?
Henkisesti monta kertaa..Ja fyysisestikin vahingossa juu..

* OLLUT RAKASTUNUT?
Enpä ole. Rakastan kyllä ystäviäni ja perhettä, mutta en ole rakastunut...

* UINUT ALASTI?
Joops. Ja oon yhden kerran säikähdyksestä ikuisesti katkera Suskille ja Merille x)

* OLLUT LEIKKAUKSESSA?
En

* NUKKUNUT ULKONA?
Monta kertaa. Teltassa, laavussa, taivasalla ja riippukeinussa.

* OLLUT SYÖMÄTTÄ YHTENÄ PÄIVÄNÄ?
En ainakaan muista moista.

* NUKKUNUT VASTAKKAISEN SUKUPUOLEN EDUSTAJAN KANSSA SAMASSA SÄNGYSSÄ
HARRASTAMATTA SEKSIÄ?
Usein.

* NUKKUNUT KOKO PÄIVÄÄ?
En muista tällaistakaan

* OLLUT TV:SSÄ TAI RADIOSSA?
En kummassakaan

* ONKO SINULLA YHTÄÄN HOMOSEKSUAALISTA YSTÄVÄÄ?
Ei ystävää.. mutta kavereita ja tuttuja.

* PARAS INSIDE-VITSINNE?
Henkevät keskustelut on tosi käytännöllinen.

VIIMEISIN IHMINEN...

* KENEN LUONA OLIT VIIMEKSi?
Apua! Oon ollu kummassaki kotona vaan viimeiset päivät.. Artulla siis. Maanantaina.

* JOLLE NAUROIT?
Itselleni. Muistutan päivä päivältä enemmän äitiäni, ja se alkoi naurattaa.

* JOKA NAUROI SINULLE?
Mikko varmaan. Meinasin eksyä matkalla vessaan.

* JOKA SAI SINUT KUUMAKSI?
Mikko ku laitto auton lämpiämään kunnolla!

JOTA AJATTELIT?
Mikkoa äsköisen kysymyksen takia

* JONKA KANSSA KATSOIT ELOKUVAN?
Kutro, Bärre & Salla.

KETKÄ KOLME HAASTAT?

Melee^
sariitsu
jennuska

KOLME LEMPINIMEÄ JOITA TOTTELEN
1. Tintti
2. Tiina T
3. Tiinuliini

KOLME LEMPPARI NIMIMERKKIÄ, JOITA OLEN KÄYTÄNYT/-KÄYTÄN
1. vaihdellut
2 aina
3. paljon

KOLME ASIAA, JOISTA PIDÄN ITSESSÄNI
1. en halua loukata ketään - tän asian hyvyydestä on vuosien saatossa oltu montaa mieltä, mutta...
2. energisyys
3. osaan nauraa itselleni

KOLME ASIAA JOTA PELKÄÄN
1. pimeä
2. läheisten menettäminen
3. sitä, että joku läheiseni joutuu pettymään pahasti

KOLME LEMPPARI BIISIÄ (NYT)
1. Zen Café - Todella kaunis
2. Juha Tapio - Olen-surkee-muistamaan-biisien-nimiä
3. Den glider in! ;)

KOLME LEMPPARI TV-OHJELMAA
1. Everwood
2. O.C
3. Salkkarit ;)

KAKSI TOTUUTTA JA YKSI VALHE
1. Olen aikoinaan fanittanut Mika Häkkistä
2. Olen pitänyt laiskiaista sylissäni
3. Mikään ei askarruta mieltäni juuri nyt


KOLME ASIAA MITKÄ VIEHÄTTÄVÄT MIEHISSÄ
[siis jos nää ominaisuudet löytyy, niin mies viehättää...]
1. Sellanen perussuomalaisuuus :D
2. Se, että hän/hänelle pystyy puhumaan
3. Se, etten tunne itseäni hänen seurassa tyhmäksi

KOLME RAKKAINTA HARRASTUSTANI
1. partio
2. kutominen
3. säätääminen

KOLME ASIAA MITÄ HALUAISIN NYT
1. Löytää taas jostain sen srk-yhteyden...
2. Järkevän parisuhteen [tämä oli pakko lainata Sallalta!!]
3. Kesätyöpaikan

JOS SAISIN TOIVOA 3 KERTAA, MITÄ TOIVOISIN
1. Oppisin todella luottamaan siihen, että kaikki kyllä järjestyy
2. Oppisin luottamaan itseeni
3. Lottovoitto ja maailmanrauha tietenkin

KOLME PAIKAA JONNE HALUAISIN LOMALLE
1. Japani
2. Portugali
3. Brasilia... yhä vaan ja uudelleen.


Kostan ja haastan:
Johanski
Sus--ki [ihan pakko!]

N: Voiko synnytyksessä olla mieslääkäreitä?
K: No jos nyt ajattelee niin mulla on ollut suurin osa miehiä.
N: Ja sitten joutuu olemaan alasti!
K: No ei siinä ihan alastikaan olla, on siinä yöpaita päällä...
J:Mutta mitäs jos sä oletkin synnyttämässä ja sulla ei ole miestä... ja lääkäri oliskin mies... jos se on tullut keinohedelmöityksellä siis. Niin mitä jos se lääkäri, joka on mies, rakastuukin suhun?
K:Tiedätkö sä mitä se keinohedelmöitys on?
J: No että saa lapsen ilman miesetä. Sinne pistetään niitä hedelmiä tai jotain.

K=Äiti, N=11v ["kyllä voin sanoa jo ykstoista, koska kahden kuukauden päästä mä olen jo sen verran"] ja J=7v ["äiti, montaks mä oon?"]

***

Viikkoni on taas ollut yhtä hulabaloota. Eivät olleet tajunneet antaa meille hiihtolomaa, joten otin vähän omaa lomaa sitten.

Maanantaina oli ihan virallinen etäpäivä. "Tenttiin lukua". Vaan jos ei mene tenttiin, voi aivan hyvin tehdä esseetä auttamisesta puolikkaan tiimin kanssa. Siispä menimme Tiina-voimin Artulle ja vietimme siellä oikein rattoisan päivän. Kymmenestä kuuteen esseetä, herkuttelua, naurua ja tasokasta musiikkia. On jotenkin niin hienoa, että koulutehtävienkin tekeminen voi olla hyvin rattoisaa.

Tiistaina olin 3/4 koulupäivästä koululla. Sitten lähdin kävelemään keskustaan. Salla saattoi mut tuulikaappiin. Rautatieasemalla kuuntelin kahden miehen juttelua curlingista. Tajusin, etten todellakaan ole curling-höynähdykseni kanssa yksin, vaan meitä äkkiseltään höynähtäneitä on ihan mielettömästi. Sen puolesta puhuu myös curling-yhteisön vihreät "uusi" -tekstit.

Matkustin junalla Helsingin keskustaan ja sieltä raitiovaunulla satamaan. Onneksi Bärre oli selvittänyt kaikki reitit edellisenä iltana. Satamassa näin serkkuni K:n ja hänen lapsensa.

Laiva oli tietysti täynnä lapsia, koska oli hiihtoloma & muumiristeily [tai jotain]. Viihdyin kuitenkin. Kuuntelin lasten laulamaa karaokea, söin ja puhuin sekavia, tein lasten kanssa hyviä ostoksia sekä sain kaikessa rauhassa tanssia ihan miten halusin, kun oli kaksi tyttöstä mukana. NI, eli sisarussarjan vanhin ja ainut poika, sai mut myös monta kertaa hyvälle tuulelle. Pojat ei taida koskaan muuttua miksikään.

Laiva saapui takasin satamaan tänään aamulla. Mä tein ratikalla oikein pitkän turisti-kierroksen, ja oikein itsekin ihmettelin sitä, ettei se oikeastaan haitannut mua lainkaan. Laivalla moni muukin asia oikeastaan lakkasi harmittamasta. Kuten kesätyöt. Niin ja miehet. Vaikka Tiina K:n kanssa kyllä todettiin tiistaina, että ollaan muutenkin lakattu puhumasta miehistä. Tai ainakin siis vähennetty tosi kovasti! Joka tapauksessa, nyt on taas kumman rauhallinen ja hyvä fiilis. Tapahtukoon mitä tapahtuu. Kuitenkin asia on niin, että meistä pidetään huolta ja että meidän kaikkien varalle on tehty jo ajat sitten suunnitelmat.

Tein parin tunnin pikavisiitin Järvenpäähän ja matkustin takaisin Helsinkiin. Ja sieltä sitten bussilla Raumalle. Viihdyin bussissa niin kauan kun riitti auringonvaloa. Puhuin tunnin puhelimessa [Juorupuhelut rules. Asioita on paljon kivempi vatvoa kaksin kuin yksin.], luin Trendiä ja söin laivanameja. Mutta heti kun tuli pimeää, tulin paljon huonommalle tuulelle. En pidä pimeästä, ellei sitten kuvioissa ole mukana kynttilöitä, nuotiota, myrskäreitä tai vähintäänkin paljon tähtiä. Voin kun voisinkin aina matkustaa valoisaan aikaan.

Puhuin äskön Mikon kanssa puhelimessa. Huomenna mennään katsomaan sen sotilasvalaa. Se on hassu ja mukava veli. En vaihtaisi.

Elämäni ei ole hullumpaa. Vaikka asunkin kahden höntin kansa. Tai ehkä juuri siksi.

Viikonlopun aikana olen käynyt Toven kanssa muutaman kerran ulkona, pelkäsimme vain päiväkodista tulevia lapsia, muuten olimme hyvin innoissamme kaikesta. Tove on kyllä hetkessä raivannut tiensä tänne päiväkirjaankin. Tänään totesin, etten oikein edes osaa ajatella aikaa, jolloin meillä ei vielä ollut täällä tuollaista höpsöliiniä. Tänäänkin, kun tultiin kotiin, oli mun kaulahuivit, sormikkaat, pipot sun muut jälleen pitkin eteisen lattiaa. Ja lempparinsa Tove oli raahannut 'pesäänsä'. Nauroin vain ja totesin, ettei Tove millään tietenkään voi tietää, mitkä ovat leluja, ja mitkä eivät. Nostin kuitenkin osan jutuistani ylemmälle hyllylle, jotten Tovella olisi niin paljon houkutuksia. Houkutuksista puheenollen, tänään laitoin jälleen maton lattiaani. Tove oli ihan ihmeissään. Mutta matto on ainakin vielä saanut olla melko rauhassa. Toisin kuin roskikseni..

En vieläkään voi oikein ymmärtää, että miten hyvin minulle kävikään, kun sain Bärren kämppiksekseni. Se kaikki kävi niin kummallisesti ja nopeasti. Enhän mä edes muistanut kunnolla Bärren nimeä. Ja kuinka hyvin sitten kaikki on mennytkään...

Salla on vakiovieras 'olohuoneessamme', vaikkei edes tykkää sohvastani. Myös Tiina K kävi eilen ja toi huippuhyviä muffinsseja. Söimme myös tortilloja ja tacoja, kun ensin olimme päässeet sopuun täytteistä. Kulttuurien yhteentörmäilyiltä ei tietenkään voi välttyä kun on kyse 'täytettävästä' ruuasta. Tänään kävimme neljästään (S, B, minä ja minä) Tuusulanjärvellä lenkkeilemässä. Olinkin jo kyllästynyt kävelyteihin.

Viikolla puhuin joku päivä äidin kanssa puhelimessa ja naureskelin sille, että he katselivat isän kanssa curlingia. Ja yhtäkkiä tajuankin itse ärsyytyväni, kun curling-ottelun näyttäminen keskeytetään jääkiekon takia.

Hajanaisia ajatuksia. Mutta ei kait sunnuntai-illalta voi enempää odottaakkaan.

Ystävänpäivänä 2006

Ystävänpäivänä 2003 istuin Brasilian kodissani ja mietin, miten oma ikäluokkani tanssi vanhojen tansseja. Ajattelin ystäviäni Suomessa ja ikävä oli iso. Mutta tykkäsin myös olla siellä, missä juuri silloin olin. Kaikkea ei voi saada ja valintoja on tehtävä.

Tänä vuonna olin jälleen kaukana "oikeista ystävistäni". Mutta minulla on täälläkin ihmisiä, joista on tullut lyhyessä ajassa hyvin tärkeitä. Vietin siis mielelläni tätä päivää heidän kanssaan.

Teimme Bärren kanssa korvapuusteja ja Eija tuli meille saunomaan. Söimme pullia ja joimme saunalimsaa.

Illalla Salla haki mut Pajalaan. Katsottiin Sallan, Roopen, Tomin ja Artun kanssa jääkiekkoa. Olen Sallalla melkein kuin kotonani. Jäätiin Sallalle pidemmäksi aikaa kuin kukaan oli suunnitellut; saavuttiin keskustaan vasta puolilta öin. Oikeastaan koko ilta / yö vähän venähti pidemmäksi kuin olimme Sallan kanssa suunnitelleet. Olin kotona vasta varttia yli neljä. Tove tuli toivottamaan tervetulleeksi. Kämppä, jossa on tollainen suloisuus, todella tuntuu kodilta.


Eilen.

Nukuin 2,5 tuntia, joten kouluun lähteminen ei kiinnostanut yhtään. Teki mieli nukkua koko päivä. Mutta huonoihinkin päiviin mahtuu valopilkkuja. Niitä eilen:

Tiimimme. 2/3 tiimistä oli nukkunut hyvin vähän. Silti aikuisuus-esityksemme meni hyvin. Vain minä repesin. Mutta voimme kait leikkiä, että se oli itkua.

Hullu sekaisin kirjoittelu ruutupaperille. Hymyilytti taas. Sallaliini on höpsö.

Bärreliinin tapa herättää päiväunilta. Kun väsyttää ihan mielettömästi, eikä tippaakaan kiinnostaisi herätä ripustamaan pyykkejä kuivumaan, ei ole iloisempaa tapaa herättää kuin laitata pieni koiranpentu asialle.

Sallaliinin ja Bärreliinin kanssa vietetty ilta. Lopulta vain makasin sängylläni ja nauroin.

Iltateetä juodessa ei enää harmittanut lainkaan.

[Btw, huonoina päivinä piristyttävät ihmiset ovat ehdottomasti liini-päätteensä ansainneet.]


Tänään.

Oli jo paljon parempi päivä. Vaikka moni asia harmittikin, olin melko hyväntuulinen läpi päivän. Puheviestinnän tunnilla sai nauraa. Koulun jälkeen kävimme istuimme Tiinan kanssa kahvilla, pieni irtiotto arjesta. Puhuin puhelimessa / Skypellä Merin, Suskin, Sarin ja Jonskun kanssa. Teki hyvää. Hassuja ovat ja taas on ikävä. Sain lähetettyä pari sähköpostiakin, joiden lykkäämistä olen lykännyt ja lykännyt. Ihan hyvä päivä siis. Nyt iltateetä ja mahdollisesti suht ajoissa nukkumaan.

Huomenna alkaa taas viikonloppu.

Aamulla lähdin kävellen Sallalle. Päätin oikaista ammattikoulun kohdalta, ja yllätyksekseni en eksynyt, vaan löysin oikoreitin Pajalaan. Odotan jo kesää, että pääsen tutkimaan tätä kaupunkia enemmänkin pyörällä!

Olin Sallalla ensimmäisenä. Yhdessä odoteltiin tunnin verran, ennen kuin kaikki tiimimme jäsenet [jotka minä ystävällisesti kutsuin kyläilemään Sallalle] olivat paikalle. Toiminta oli taas hyvin Idea.Onnimaista. Tomi saapui noin tunnin myöhässä [joo, liikennesää ei toki ollut parhaimpia ja käännytimme hänet viellä pihasta hakemaan maitoa] ja seuraava tunti kului kahvitellessa ja jutellessa. Sen jälkeen yritettiin oikeesti tehdä jotain. Ja saatiinhan me juttelun, syömisen ja kahvin juomisen lomassa oikeesti aika paljon aikaankin. Ei taas tarvitse odottaa ihan kuivis-esitystä.

Mun tulee kyllä luultavasti sitten joskus ikävä meidän tiimiä. En tiedä ketään, joiden kanssa tekisin mieluummin ryhmätöitä. Kyllä me melutaan ja säädetän ja nauretaan, mutta aina saadaan jotain aikaseksi. Ja aina on niin mukavaa. Ihan kummaa ajatella, että siinä on mukamas kuusi satunnaisesti valittua ihmistä. Mehän kuulutaan yhteen.

Käytiin Sallan kanssa Prismassa. Ostettiin multaa, lannoitetta, kukkia ja ruukkuja. Todettiin, että neulomiset ja leipomukset sujuu, joten nyt siirrymme viherpeukalointiin.

Haettiin pari poikaa mukaamme ja tultiin meille. Katsottiin viisi minuuttia Fucking Åmålia, siinä sitten olikin tarpeeksi valmistautumista ruotsin huomiseen suulliseen esitykseen, joten tehtiin loppuilta muuta. Juotiin siis kahvia, lässytettiin Tovelle, katseltiin Täydelliset naiset ja puhuttiin taas kaikkea turhaa.

Ihmisten lähdettyä vaihdoin kaksi kukkaa isompaan ruukkuun ja laitoin niille uudet mullat. Nyt kynsieni alla on multaa. Olisin voinut saman tien vaihtaa useampienkin kukkasten mullat! Päivä päivältä muistutan enemmän äitiäni.

Kello oli jo ykstioista, kun kukkais-operaatio oli ohi. Kävimme Bärren ja Toven kanssa iltalenkillä, eli kävelimme talomme ympäri. Tämä on hyvä piha asua. Aiemmin päivällä Roope huomasi, että meillä on oma polttouunikin. Kyllä vain. Odotan yhä enemmän kesää.

Joimme iltateetä ja söimme ruissämpylöitä. Bärre ja Tove menivät nukkumaan. Bärren unirytmi on tainnut muotoutua uudelleen Toven myötä. Ehkä minunkin vielä joskus tästä "normalisoituu". Mutta yöt vain jotenkin ovat sitä mulle ominaisinta aikaa.