Siitä tuli täyteen jo kaks vuotta..
Ikävä on yhä aivan sairaan kova!
Ei se minnekään katoa, tai haihdu ja vähene.
Jostain syystä kuvittelen että oot vaan käymässä Norjassa tai jossain.. Että soitat ja kerrot että oot tulossa takas Suomeen ja käymään mun luona..
Muistelen miltä sun ääni kuulostaa.
Miten naurat.
Muistelen miltä sun silmät näyttää kun naurat, miltä kun oot surullinen.
Mietin mikä oli sun lempi biisi.
Lempi leffa, ruoka ja juoma.
Mistä asioista pidit ja mitä inhosit.
Nään unta että tuut mun ovelle ja kerrot että kaikki oli vaan pahaa unta, ja nyt on kaikki taas hyvin.
Mutta sitten kun herään, tajuan etä niin ei ole..
Tää on totta ja oot poissa.
Vaikka me ei enää nähtäis, se ei tarkoita että unohtaisin sut.
Että en ikävöisi.
Tää ikävä ei koskaan laannu, eikä koskaan katoa.
Lepää rauhassa, rakas ystäväni Tomi Russell <3
10.10.1982 - 23.5.08