IRC-Galleria

"Siitä on kauan, hän sanoi - monta monta vuotta. Vanhan ukon juttuja, rakkaani. Älä sinä kiinnitä niihin mitään huomiota.

Hän sytytti piipun ja tuprutteli ääneti hetken tai kaksi ennen kuin sanoi: - Mutta minä tiedän, mitä nuoruus merkitsee, ja rakkaus ja onni, vaikka olen aina ollut rampa, ja tytöt nauroivat minulle aina."

- Edith Nesbit: Abraham-sedän romanssi -

Monta kertaa, kuten kyseisen novellin kertojaminä osuvasti toteaa, rakkaus on enimmäkseen mielikuvitusta ja hullutusta, silti se todellisin asia elämässämme. Mikään ei ole entisellään, kun maailmaa katselee vaaleanpunaisten lasien läpi, ja sitä tunnepitoista hattaraa valuu sokerisiirappina sormien välistä, tahmaa suupielet liimaten ne ikihymyyn ja yhtäkkiä varikset kuulostavat leivosilta.

Rakkaus, olla rakastunut, rakastaa, olla rakastettu. Vailla eilistä, huomista, vain tässä hetkessä. Kauniina, täydellisenä, vailla virheitä, syntejä, kipuja tai salaisuuksia.

Rakkauspaskaa. Tunnepitoista eltaantunutta unelmaa. Noinhan ne skeptisimmät sanovat. Ne, joiden suojamuurit yltävät tästä jo taivaaseen ja siitä yli. Peittää auringon, tekee elämästä turvallisen ja suojaisan, tyynen ja ah niin tylsän. Ei tunteita - ei heikkouksia. Kirkasta ei-mitään.
Ei mitään...

Mutta minä haluan niin paljon!

Haluanhaluanhaluan!

En minä tyydy tähän! Ei niin, ettei tämä hetki olisi hyvä. Se on. Ja tuleva on kenties vielä parempi, mutta Luojani jos minä tyydyn koskaan mihinkään puolittaiseen! Ei sellaista, ei minulle. Ei kiitos. Mieluumin minä tunnen, niin hyvän kuin pahankin, kuin kasvattaisin itselleni sellaisen panssarin, etten koskaan kohtaisi ketään ihmisitä - eikä kukaan kohtaisi minua.

Ei minun tarvitse kaikkia miellyttää. Nyt ei ole kyse siitä. Vaan rakkaudesta. Minä uskon, ettei se pakosta tule kenenkään luo, muttei se myöskään kierräkään ketään, jos sille pysyy avoinna. Mutta avoimena pysyminen vaatii sen, että uskaltaa tuntea. Vaikka kerran, kaksi, kuusi.. kuka laskee.. olisi särkenyt sydämensä, aloittanut alusta, polttanut liikaa, ja huutanut maailmalle.

Se on elämää.

Ja kaiken sen minkä elämä minulle suo minä otan kiitollisena vastaan.

Koska minä haluan.
Koska minä uskallan.

Elää ja
Rakastaa.